Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Oikean opin vartijoille

9 kommenttia

En tiedä, itkisinkö vai nauraisinko- tai pitäisikö rukoilla. Muistan hyvin, kuinka elin nuorena pappina oikeassa opissa ja saarnasin jykevästi lakia ja parannusta, mutta olin kaukana Isä- Jumalasta. Olin siis uskossa, mutta en rakkaudessa. Puhuin kyllä Jeesuksesta ja pelastuksesta, mutta oli siinä mausteena pelon pippuria ja tuomion tervaa. Ahdistuneena mietin, olenko todistanut tarpeeksi, jakanut traktaatteja ja ollut kunnon uskovainen.

Nyt olen alkanut löytää armon, tuon upean ja vapauttavan armon. Samalla olen löytänyt suhteen Jeesukseen, Pyhään Henkeen ja Isä- Jumalaan, ihmeelliseen rakkauden kolmiyhteyteen. Välillä sydämeni pulputtaa jotain, joka pyrkii ulos. Sitten olen huomannut, että se ei olekaan jotain, vaan joku: Pyhä Henki on sisimmässäni kuin vellova virta, joka haluaa päästä sanoihini ja tekoihini vaikuttamaan Herramme maailmaa valloittavaa rakkautta.

Pihisen innosta kertoa Isä- Jumalan hyvyydestä. Hän on niin hyvä ja Hän antaa hyviä asioita. Hän ei ole pimeyden ja valon yhdistelmä, hyvän ja pahan sekoitus. God is good ja sillä siisti!

Mutta, mutta Heikki- hyvä, ole nyt varovainen, huutaa oikeaoppisten kuoro!

Kun puhun armosta, he kysyvät, mihin olet jättänyt käskyt.
Kun puhun rakkaudesta, niin mihin olet unohtanut lain.
Kun kerron Jumalan parantavasta voimasta, niin muistutetaan Jumalan salatusta sallimuksesta, jolla Hän meitä kurittaa ja vetää puoleensa.
Kun ihmeistä, niin sanotaan, että ne jäivät apostolien aikaan ja sitä paitsi sielun pelastus on suurin ja ainoa ihme.
Ja sitä rataa.

Anteeksi, oikean opin vartijat, olen monessa asiassa väärässä, onneksi! Mutta suhteeni Jeesukseen syvenee päivä päivältä ja siinä oikeaoppisuus alkaa näyttäytyä uudessa valossa: ei oppi katoa mihinkään, mutta siitä ei tule Jumala. Minulla ei ole suhdetta oppiin, vaan Jeesukseen, joka on täydellinen teologia. Tässä intiimissä suhteessa korostuvat armo ja rakkaus, elämä ja ilo. Ja ihme kyllä se ei menekään ristiin Raamatun Sanan kanssa, vaan tuon suhteen kautta alan ymmärtää myös oppia ja soveltaa sitä elämääni. Suhteen kautta alan myös ymmärtää ja ennen kaikkea rakastaa muita ihmisiä.

Mahtavaa saada muuttua vielä tässä iässä. Armoa sekin!

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

9 thoughts on “Oikean opin vartijoille

  1. Minusta taas tuntuu, että nimenomaan pitäisi sitä tulta ja tappuraa puhua ihmisille. Johtuneeko nimenomaan siitä, että olen nuori:)

    Tykkää

  2. liikaa tulta ja ihminen palaa poroksi, kokemustakin on, mausteet pitää olla sopivat, että soppa menee jakoon

    Tykkää

  3. Minulla taitaa olla sama taudinkuva kuin sinulla. Olen tullut lain ja hampaat irvessä parannuksen teon kautta siihen kohtaan, että tiedän olevani niin lankeavainen,että asetan odotukset itseni suhteen vain Jumalaan.
    Jossakin vaiheessa vaellustani alkoi valjeta, että Jumalalla oli pelastussuunnitelmassa ja teossa odotukset vain itsessään, Jeeusus ei asettanut opetuslapsiinsa suuria odotuksia,koska pani odotuksensa siihen Sanaan, mitä Hän opetti ja siihen voimaan, joka lähti Hänestä. Apostoli Paavali asetti odotukset vain evankeliumiin, ei ihmisiin.
    Pietarin lankeemus ja itseenäpettymisen suru ennen Jeesuksen kuolemaa ja se, kuinka Jeesus oli se, joka kuolleista heräämisen jälkeen kysyi Pietarita kolmesti ”rakastatko minua” avasi minulle ymmärrystä siitä,että Jeesus lähestyy aina ensin. Armo on jo annettu lahja ,se tulee ottaa vastaan ja siitä alkaa lihasydämen elämä Pyhän Hengen johdatuksessa tuntemaan tarpeensa jatkuvaan parannukseen.

    Tykkää

  4. Heikki ja Virpi, täyttä sielun- ja hengenruokaa teiltä molemmilta, kiitos!

    Tykkää

  5. Kiitos
    -ilo lukea tyylikästä tekstiä!

    Tykkää

  6. Hienoja kirjoituksia täällä, kiitos!
    Minäkin pohdiskelin juuri tänä aamuna, kannattaako enää lukea tai ottaa kantaa oikean opin julistajiin ja sellaisiin saarnaajiin, jotka alituiseen kritisoivat toisia opinsuuntia. Aínakin tällä hetkellä minusta tuntuu, että parasta on ”vain” levätä uskossa Jumalan rakkauteen ja armoon.

    Onneksi minun ei tarvitse ottaa kantaa kaiken maailman epäkohtiin eikä kirkollisiin ristiriitoihin. Koen Jumalan olevan lähempänä minua silloin, kun saan kaikessa rauhassa rukoillen lukea Raamattua – ilman kritiikkiä tai viisaampien tulkintoja. Silloin saan Jeesuksen lupaaman rauhan, jota maailma ei voi antaa…

    Iloa ja rauhaa JeesukseSSA toivotan teillekin!

    Tykkää

  7. Kiitos, Juniper

    Herraa lähellä on aina turvallista ja levollista! Iloa eloosi!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s