Luen pientä mutta paksua kirjaa. Taivaaseen menneen David Wilkersonin ”Isän sydän” nimistä. Siinä on sana jokaiselle päivälle mutta se on hyvin erilainen kuin meillä on totuttu. Se on täynnä pieniä opetuksia. Minua se on siunannut.
Kaikki ihmiset ovat ainutlaatuisia. Samallakaan ihmisellä päivät poikeavat toisistaan ja näiden mukaisesti Raamattukin puhuu eri tavalla eri tilanteissa, niin tämänkin kirjan tekstit. Juuri kun olen ihastunut jostain tekstistä ja ajattelen että voisinpa jakaa tämän useammankin kanssa, tulee uusi ja taas tuntuu että tässä se sittenkin on.

Kunen usko kenenkään pääsevän kärsimyksittä/vastoinkäymisittä elämänsä läpi niin nyt lainaan tähä otsikon mukaisen tekstin, ehkä on joku joka sitä nyt juuri tarvitsee, joku kristitty jolla on juuri nyt raskas taakka kannettavanaan.

Onko olemassa täysin antautuneita uskovia, jotka elävät helppoa ja huoletonta elämää? Näytä minulle Hengen johdatuksessa oleva, Jumalan täyttämä ja voideltu Herran palvelija, niin minä näytän sinulle ihmisen, jota ahdistetaan ja kuritetaan, joka on usein ymmällään ja tunteet syvät vedet ja tuliset pätsit.
Ne, jotka pyrkivät välttämään vaikeuksia, saavat harvoin ilmestystä Jumalan täyteydestä. He yrittävät käyttää uskoa välttyäkseen koettelemuksilta mutta eivär ymmärrä, että he riistävät näin itseltään mahdollisuuden nähdä, mitä on heidän sisimmässään.
Tulee päivä jolloin ahdinko ei enää ole vältettävissä, ja he sortuvat, koska ei ole koeteltua sisäisen voiman lähdettä.

Paavali kirjoitti:” Että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta” (Ef.3:16) Herra tarvitsee palvelijoita, jotka eivät ole jokaisen opin tuulen ja aallon heiteltävissä, joilla on erottelukykyä ja jotka eivät eksy. Hän tarvitsee palvelijoita, jotka eivät tarvitse uutta ilmestystä lupaavaa opettajaa eivätkä maallista paimenta johdattamaan jokaista askeltaan.
Heidän onnellisuutensa tai Hengellinen voimansa ei ole riippuvainen yhdestäkään ihmisestä. Koetukset ovat osoittaneet, että heillä on itsessään Jumalan elämä, josta he saavat laupeuden ja löytävät armon avukseen oikeaan aikaan. Kristus on ilmoitettu paitsi näille palvelijoille, myös heissä.

Voimme oppia arvokkaan läksyn kuningas Daavidin kokemuksesta ”Mutta Daavid rohkaisi mielensä Herrassa, Jumalassansa” (1.Sam. 30:6)
On välttämätöntä, että opimme rohkaisemaan itseämme Herrassa selvitäksemme vaikein aikoina.
kehotan sinua Herran nimessä: avaa silmäsi näkemään väkevä Jumalan voima, joka sinussa vaikuttaa. Ota omaksesi Herran Jeesuksen Kristuksen täyteys. Riippumatta siitä, mihin tuliseen pätsiin joudut, ylivertainen Herrasi kulkee kanssasi sen läpi.

– Minua siunaa tuo loppu erikoisesti, vaikka tunneherkkänä ihmisenä olen välillä idässä ja välillä lännessä. Tiedän omat heikkouteni, mutta Jumala on väkevä ja uskollinen, Hän tekee minkä lupaa, vaikka ja kun, usko tulee koetelluksi.

Oli toinenkin teksti jonka olisi halunnut tähän laittaa koska se on vielä lähempänä omaa sieluani. Se olisi ollut ”Kun kaikki keinot pettävät”. Otsikostaan huolimatta se on rohkaiseva, siinä vain on se elämän toinen puoli ja ihmisen osa toisin sanottuna. Alkua en malta olla laittamatta, se alkaa näin: Uskominen silloin, kun kaikki keinot pettävät, on Jumalalle sangen otollista ja mieluista. Jeesus sanoi Tuomakselle:” Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!” (Joh. 20:29)
On tämä pieni kirja niin hyvä että täytynee se hankkia ihan omaksikin.

”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani” Ps.119:105 näihin suloisiin sanoihin kiitos Herralleni.