Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Mitä meille suomalaisille pitäisi tehdä?

Jätä kommentti

Meillä on komeat kirkot keskellä kylää, mutta suurella osalla kansaa uskonnollisen kuoren alla on Jeesuksesta vapaa sydän. Strategioissa me kyllä olemme vahvat. Niitä tuleekin solkenaan ja niihin käytetetään sekä aikaa että rahaa, mutta tuloksissa ei hinta- laatusuhde ole kunnossa: kirkossakäyntitilastot eivät siitä kummene, eikä sydämen usko leimahda liekkiin. Tuommoisella määrällä kirkkoja, toimitiloja ja kirkkoon kuuluvia ihmisiä pitäisi tulla näkyvää tulosta, kuten muutosvoimaa ympäristössä ja lähetystyöntekijöitä ja evankelistoja niin koti- kuin ulkomaille.

Ja sitten se itsetuntomme: vähättely, vertailu, nöyristely, köyhäily, kyräily, näissä olemme hyviä. Minusta ei ole mihinkään ja jos joku luulee, että hänestä on, niin sellainen kana- kukko äkkiä kynitään. Kynttilä on paras pitää vakan alla, vaikka talo palaisi. Emme kehu itseämme, koska mielestämme se haisee. Mutta emmepä kehu toisiammekaan, koska mielestämme se pilaa ihmisen. Peiliin ja lähimmäisen silmiin katsominen tulkitaan tuijottamiseksi. Kännykkään puhuminen ilman katsekontaktia onkin kehittynyt keskustelumuodoksi, jolla kailotetaan sitten hyvinkin intiimejä asioita lähellä olevien ajanvietteeksi. Vierellä istuvan kanssa ei vaihdeta mitään, ei sanoja, ei hymyjä, ei ilmeitä, ettei vaan oltaisi tungettelevia.

Tämä vähättely toistuu uskon käsityksissämme: Jumala on kyllä hyvä, mutta ei minulle, eikä pidä odottaa liikoja Hänen puoleltaan. Välit Jumalaan pidetään kaiken varalta etäisinä, vaikka ei niitä kokonaan poikki laiteta, kaiken varalta. Uskovat varovat menestysteologian leimaa, koska on nöyrempää elää puutteessa kuin siunauksissa. Rukoukset on viisainta lopettaa nöyrästi sanoihin: anna, jos tahdot, ja samaan aikaan sydän sanookin, että ei se kuitenkaan tahdo antaa, ja arvasinhan minä, että turhaa tämä rukous on, mutta pitäähän sitä yrittää, kaiken varalta.

Mistä lääke?

Ensinnäkin on tunnistettava oireet: tyhjät kirkot, tyhjät sydämet, tyhjät rukoukset, tyhjät puheet, tyhjä teologia.

Sitten kannattaa lukea, mitä Raamattu sanoo meistä ja Jumalasta ja siunauksista. Raamatun valossa voimme tutustua vanhoihin ennakkoluuloihimme, pinttyneisiin käsityksiimme, vääristyneeseen Jumala- ja ihmiskuvaamme. Kun avoimella sydämellä ja rukoillen avaamme Raamatun, yllätymme: Jumala onkin hyvä, Hän haluaa meille hyvää, Hän on rikas antaja, Hän vastaa rukouksiin, olemme Hänelle tärkeitä. Meistä tulee uskossa Jeesukseen Taivaan kansalaisia, Kristuksen kanssaperillisiä, Jumalan siunausten omistajia ja jakajia.

Kristityistä ja kirkoista ja seurakunnista tulee Jeesuksen edustajia, he tekevät samoja tekoja kuin Jeesus ja he ovat siunauksena keskellä kylää. Kristus kristityissä on kirkkauden toivo maailmalle.

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s