Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kun pyhät pölyt pöllyävät

14 kommenttia

Kyllä kirkossa pitää istua hiljaa ja veisata hartaasti hartaita virsiä. Urut ovat se pyhä soitin, jonka ääni kuuluu yli holvien Taivaan kuoriin asti. Pappi saarnatkoon rauhallisella äänellä, se on vakuuttavaa ja rauhoittavaa. Messuja ei pidä myötäänsä muutella, eihän sitä muuten tiedä, milloin istua ja milloin seistä. Kun kaikki muuttuu, pitää olla jotain muuttumatonta.

Näitä aloin pohtia, kun kuuntelin radiosta harrasta, hengellistä musiikkia, joka periatteessa pitäisi kolahtaa tämän Ikäisiin, kuin minä. No, osa kolahti, mutta sitten huomasin miettiväni, että kuvaako tämä musiikkigenre jotenkin suomalaista kulttuuria ja ruokkiiko se jostain perinnöksi saatua nöyristelyä, alamittaisuutta, näkymättömä olemista, piilopirtti- luonnetta. Aloin kaivata jotain muuta: laahustavasta menosta railakkaaseen menoon ja ylistykseen!

Remuava riemu hartaan hartauden tilalle ja ylistykset päälle hallelujalla tai ilman!. Taivaassa enkelit pauhaavat ylistystä. Siellä riemuitaan, kun yksikin ihminen pelastuu, siis tulee uskoon. Ylistykseen kuuluu niin ääntä kuin liikettä, koko olemus on siinä mukana. Daavid kehottaa Psamissa 103: kaikki, mitä minussa on, kiittäköön Herraa. 

Usko Jumalaan on iso ja riemullinen juttu. Toki sitä voi osoittaa hartaastikin, mutta saa sitä osoittaa riemulla tanssienkin ja rumpuja lyödenkin. Oleellista on se, mitä sydämessä tapahtuu. Tärkeää on ihmisen suhde Jumalaan. Uskova on Pyhän Hengen temppeli. Hän siis kuljettaa Taivasta mukanaan ja jokainen, joka hänet kohtaa, voi kohdata elävän Jumalan läheisyyden, ei museota, eikä pyhäinjäännöstä.

Ainakin sen verran pitää kristityn liikahtaa, että pyhät pölyt pöllyävät! Tekopyhät pölyt häipyvät taivaan tuuliin samalla kun ihminen huomaa, että moni pyhänä pidetty asia onkin ihmistekoista harrasta harrastusta.

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

14 thoughts on “Kun pyhät pölyt pöllyävät

  1. Aika juhlavasti tämäkin ylistysvirsi usein soi: http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/339?OpenDocument
    Tai esim: Soi kunniaksi Luojan. Iso kirkko, paljon ihmisiä, urkujen pauhu tempaa mukaansa, kansa yhtyy ylistyslauluun seisten, sydänten pohjasta saakka antaumuksella laulaen. Taivaallisia hetkiä

    Tykkää

  2. Kyllä kirkoista löytyy sitä aitoa ja oikeata meteliä, kun annetaan ammattitaitoisen urkurin hoitaa hommansa ja kasvava seurakuntaväki on aktiivisesti mukana. Kyllä. Olen kokenut

    Tykkää

  3. Mainitsemiisi radiosoittoihin en ota kantaa, kun en nykyisin kuuntele radiota, en tiedä mitä sieltä tulee. Mutta volyyminappulalla ja äänilaitteilla on osuutensa näissäkin ;)
    Niin hiljainen kiitoslaulu perhepiirissä (kun pitää ottaa naapurit huomioon) kuin kovaääninen kirkkoveisuu hoitavat sielua ja Jumalan lapsen mieltä. Virsikirjamme on aarreaitta. Jos ei pidä melodiasta, voi lukea sanoja ääneen tai keksiä uuden sävelen. Ja vaikka uuden itselle sopivan tempon

    Tykkää

    • Musiikki on niin makuasia. Eli vapaus vallitkoon. Olen vain innostunut hiukan elävämmästä musiikista ja menosta kuin vanhoista virsistä, joten ehkä liiankin kovalla harjalla pölyjä pöllytän. Heikki

      Lähetetty iPadista

      Tykkää

  4. Musiikissa pitää sallia erilaiset mieltymykset. Olen ammattimuusikko, joten voi olla että vanhat sävelmät puhuvat minulle enemmän kuin esimerkiksi jollekin vain kevyttä musiikkia harrastavalle. Ja reipasta menoa löytyy myös kirkkomusiikista, vaikkapa Bachin musiikista. Virsien kohdalla saattaa olla turhiakin perinteitä tempojen suhteen, alunperin ei välttämättä ole kaikkia niin hitaiksi tarkoitettu. Olen musisoinut israelilaisten soittajien ja laulajien kanssa, kun opiskelin Jerusalemissa -80-luvun alussa. Kyllä se yhteinen syke heidänkin kanssaan löytyi vaikka suomalainen olenkin.

    Saatan ammattini vuoksi ja myötätunnosta arvostamiani kanttoreita kohtaan hieman ärsyyntyä jos kirkkomusiikkia vähätellään. Kanttorit tekevät tärkeää työtä. Urkuri voi korvata sinfoniaorkesterin tai soitinyhtyeen (jos soitin on laadukas). Ehkä urkuja ei esitellä riittävästi. Saattaisi olla sauma herätellä korvia kuulemaan sävyjä ja ihmeellisyyksiä, mitä uruista saa irti. Kitaraa ja gospelbändiä kuulee kuitenkin kaikkialla muuallakin

    Tykkää

  5. Taitava kanttori (joita meidän seurakunnassa on useampiakin – Herralle kiitos – vaikka yksi sai hiljattain Kotiinkutsun), ottaa seurakuntalaisia mukaan musisoimaan, ammattilaisia tarpeen mukaan ja harrastelijoita erilaisiin tilanteisiin, kuten iltamessut, rukousillat, torimessut tms. Mukana on lauluryhmiä ja yhtyeitä, rummut, kitarat, vahvistimet. Sellaisissa tilanteissa lauletaan usein myös virsikirjan ulkopuolelta, sanat seinälle heijastettuna. Isossa seurakunnassa on mahdollista valita messu makunsa mukaan, jos musiikkityylillä on merkitystä.

    Tykkää

  6. Mie en virka mittään, kun kolme lähisukulaista on ollut urkureita… mutta sen sanon, että rummut pitää olla. Ja sähkökitara. Ja piano, basso syntetisaattori, perkussiot, torvisektio, jousisoittimet ja muutama puupuhallin. Ja hyvä kuoro. Silloin resonoi kunnolla ja meikäläisenkin on helppo ylistää. Mutta mä olenkin musiikkikasvattaja – ”melkein” valmis :)

    Makuja on monia, kuten todettu, ja ONNEKSI myös soittimia.

    Tykkää

  7. Mä pääsen fiiliksiin monella tavalla. Esimerkiksi kuuntelemalla Rahmaninovia, tai juoksemalla 15 km.

    Tykkää

  8. Ajatteletko että ylistämisessä pitää olla voimaa? Entä hiljainen rukousylistys tai heikkoäänisen ihmisen vaatimaton laulu? (kunhan kyselen… yritän kai hahmottaa ”teikäläisiä”)

    Tykkää

  9. Piti jo aikaisemmin ottaa kantaa, mutta oli esteitä.
    Minusta tässä on hyvää keskustelua, jota saisi olla enemmänkin. Jos samaan Jumalaan ja Jeesukseen Herrana uskovat, toisivat esiin omia näkemyksiään rauhan ja yhteisen hyvän merkeissä, sitä paremmin opittaisiin ymmärtämään toisenlaista kokemista ja uskossa elämistä kohtaan. Näinkin VOISI Jeesuksen rukous ”että he yhtä olisivat” toteutua.?

    Minusta Minna, voisit useamminkin käydä täällä tuomassa omaa ajatustasi ja kokemuksiasi esiin sillä kaltasiasi on varmaan aika paljon muitakin, joukkomme laajenisi uloskinpäin??
    Kaiken kaikkiaan toivoisin ettei kukaan olisi estynyt yrittäessään yhteyden rakentamista, eikä kukaan loukkaantuisi erilaisista tavoista olla Jumalan lapsi ”ja perillinen”. Kunnioitus toisen näkemystä kohtaan, vaikka omansakin toki pitäen, saisi varmaan aikaan hyvää hedelmää?…..

    Tykkää

  10. Kiitos Heikki, ja sinä jaksat olla kannustava ja rohkaista! Siunattu ole sinäkin!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s