Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Paskiainen!

Jätä kommentti

Kuka oikein luulet olevasi? Kukaan ei ole paskiainen, et edes sinä. Lisäksi ihmisen mollaaminen paskiaiseksi on suurta Jumalan pilkkaa, jolla on haisevat seuraukset. Sielujemme vihollinen nauttii, kun ihminen rypee itsetuntonsa paskoissa ja näin tuhoaa elämänsä vieden sen samaan lokaan saatanan kanssa. Tuo entinen Valonenkeli lankesi ja himmeni ja haluaa vetää ihmiskunnan perässään pimeyteen.

Luin juuri jutun, jossa muuan mies maksoi morsiamestaan kahdeksan lehmää, huomattavasti yli sen, mitä noilla saarilla oli tapana maksaa. Lisäksi naista ei edes pidetty kauniina, joten hinta oli ylimitoitettu. Vai oliko sittenkään? Naisesta kehittyi kaunis ja viehättävä ihminen. Hän tiesi olevansa kahdeksan lehmän arvoinen. Häntä kohdeltiin sen mukaan arvokkaana ihmisenä. ( lukijan ei nyt pidä kompastua lehmäkauppaan ja alkaa märehtiä tätä juttua naisia alentavana!)

Jos sinä toitotat peilikuvallesi ja ihmisille olevasi paskiainen, ei se ole nöyryyttä. Se on typeryyttä, valetta, ihmisen pilkkaamista ja lopulta Jumalan tekojen aliarvioimista.

Ikävä kyllä krisityt ovat usein sortuneet tähän pilkantekoon. Muka ollakseen rehellisiä tai saadakseen irtosympatioita Jumalalta. Olemme syntisiä, se on totta. Tarvitsemme  vapahdusta ja armoa, sekin on totta. Mutta itsensä ivaaminen on kohtalokasta, koska se vääristää sekä Jumala- että ihmiskuvan. Tähän kielteisyyteen taitavat pohjautua monet mollausvirtemme. Synnintunnossa kyllä nuokin virret toimivat, mutta ei niihin saa jäädä piehtaroimaan. Jeesuksen armahtamat saavat takaisin yhteyden Luojaansa. Kristuksen morsian ei ole kuva utopiasta tai mystiikasta, se on realismia. Samalla olemme Kristuksen kanssaperillisiä. Wau!

Paskiaismaisella asenteella on myös vaara, että emme tohdi ottaa vastaan Jumalan siunauksia. Me kerjäämme, olemme armonkerjäläisiä, kun meidän tulisi olla lapsia, jopa Taivaan kuninkaan lapsia. Olemme kuin lainalapset omassa kodissamme: jääkaapista ei saa ottaa mitään ilman lupaa, mitään ei saa tehdä ilman lupaa, remmi roikkuu näkyvällä paikalla tottelemattomalle kakaralle, ääntä ei saa pitää janiinedelleen. Missä on vapaus, ilo, elämä, yhteys, leikki, halaukset, suudelmat, mansikkahillo suupielissä, kengät väärässä jalassa, paikka vanhempien peiton alla kun pelottaa!?

Kun tajuamme arvomme, Jeesuksen veren hinnan puolestamme, alkaa muutos. Rukous alkaa toimia,  rukousvastauksia alkaa tulla, oma ja muiden ihmisarvo alkaa nousta, Jumala tulee rakkaaksi Isäksi, jota kunnioittaen rakastaa. 

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s