Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Tanssien Taivaaseen

13 kommenttia

Onko pakko hyppiä, jos on karismaattinen? Ei!
Onko pakko olla karismaattinen, jos haluaa hyppiä? Ei!
Saako olla hyppimättä, vaikka on karismaattinen? Saa!

Mutta saako ihan tanssia, jos on kristitty? Tanssihan on ihan muuta kuin pelkkää hyppelyä. New wine Himoksen jälkitunnelmissa pohdin tätä muutaman rivin verran:

Lantioni keinuvat, jalat liikkuvat rytmissä, kädet huitovat kohti taivaita, välillä taputtavat. Se riittää minulle miehelle. Se myös riittää sydämen tahdistimelle toistaiseksi. (Pitäisiköhän tarkistaa lääkäriltä?) Vieressäni hyvä ystäväni, hyppii villisti, koko hänen olemuksensa ylistää Herraa. Haluaisin itsekin hyppiä, edes muutaman sentin lattiasta. Antautua ylistyksen imuun kroppaani myöten. Ns rovastin arvo ei ole esteenä, ei ikäkään. Tahdistin vain muistuttaa sydämen tilasta, joka huutaa halusta parantua.

Mutta tanssia!

Siihen ei minusta taida olla. Tai sitten pitäisi kehitellä miehelle sopivia askeleita. En silti koe olevani vanhanaikainen. Katson muiden, lähinnä naisten tanssivaa ylistystä. Kaunista, herkän voimakasta, jopa rajua kiitosta Herralle. Voisihan tuossa niitten jaloissa pyörähtää miehisesti kompuroiden. Voisikohan!?

Mutta sydämeni tanssii, nauttii yhteydestä Jumalan ja Hänen perheväkensä kanssa. Taivas on tässä ja nyt. Taivas ihmeineen on todellisuutta jo nyt, Jeesusta rakastavien elämässä, arjessakin. Välillä vain pistetään jalalla koreasti, kukin tyylillään. Ei ihme, että entiset kirkkoisät puhuivat Kolminaisuuden yhteydestä ihanana tanssina.

Taidanpa laittaa ylistysmusaa päälle ja lukea vähän Sanaa, koko ihmiselle ravinnoksi. Taivas tanssii elämääni kauneudellaan ja voimallaan.

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

13 thoughts on “Tanssien Taivaaseen

  1. Hei Heikki. kiva kuulla pitkästä aikaa sinustakin. :)

    En itse ole koskaan tanssinut mutta olin kerran, muutamia vuosia uskoon tuloni jälkeen, päässyt kuntoutukseen Siuntion kylpylään. Siellä sai mennä yksinkin altaalle ja minä menin. Kuinka ihanan kevyeltä olo ja elo tuntuikaan kun painovoimaa ja rääkkääntynyttä kroppaa kannatteli viileä vesi. Kovaäänisestä (tms) tuli kaunista musiikkia ja yksin kun altaalla olin aloin ”tanssia” vedessä, ihan vaan sen takia kun oli niin kevyt ja hyvä olo.
    Kuinka paljon suurempi ilo onkaan rytmin eläminen silloin kun se tapahtuu Pyhän Hengen vaikutuksesta? En silti pidä kaikkea näkemääni tanssia Pyhää Henkeä korostavana, vaikka se tapahtuisi esim. vaikkapa TV 7.
    Luin kerran Ristin Voitto lehdestä erittäin hyvän artikkelin ko. asiasta, ja minun Henkeni yhtyi sen sanomaan.
    Mutta kun Raamatussa kirjoitetaan Jeesuksen vapauttaneen meidät todelliseen vapauteen, niin on jokaisen ihmisen oman tunnon asia miten Herraa ylistää!
    Vapauteen kristus vapautti meidät, siis rauhaa vaan!
    Voi hyvin Heikki!

    Liked by 1 henkilö

  2. Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme, eli voimamme. Onko tämä ilo koettavissa? Miten tämä ilo näkyy tai tuntuu? Saako se näkyä? Onko jalkapallon maaliin saaminen suurempi asia kuin pelastuminen, parantuminen, Jeesuksen tunteminen ja siunaava läsnäolo? Jos Saksa sai juhlia ja tanssia koko yön yhtä maalia Argentiinan maaliin ja mm- mestaruutta, eikö meillä kristityillä olisi enemmän aihetta riemuita Jeesuksen voitosta. Ja kaikesta muusta mikä saadaan ”sen ohessa” mitä Raamatussa luvataan valtakunnan perillisille jo tässä ajassa. ”Iloitkaa aina Herrassa, vieläkin minä sanon iloitkaa”.

    Tykkää

  3. Tanssi, se on syntiä! Näin ainakin varttuneelle uskovien polville on opetettu. Itsekin muistan jostain ammoiselta 90-luvulta, kuinka nuoria kiellettiin tanssimasta Maata näkyvillä -festivaaleilla. Eikä kyse edes ollut paritanssista, vaan jokseenkin spontaanista yhteisestä, rytmillisestä liikkumisesta ja juoksentelusta.

    Kun joku ihminen kokee itsensä uskonnolliseksi auktoriteetiksi ja kieltää jonkin asian kutsumalla sitä synniksi, hän tekee kaiken harkinnan ja maalaisjärjen käytön tyhjäksi ehdottomuudellaan. Ei parane kysyä, miksi tanssi on syntiä, kun sen pitää riittää, että se on syntiä ja synti on syntiä. Minä kehtaan aavistella, että kyseinen kielto on usein ollut jonkun auktoriteetin henkilökohtainen kanta, joka on esitetty Jumalan Sanana. Ymmärrän kyllä, että tanssin ruumiillisuus on ehkä joistakin ollut riettautta. Tomumajahan tuli (ja tulee) pitää kurissa. Senkin ymmärrän, että tanssitilaisuuksissa tehtiin paljon pahaa. Juotiin alkoholia ja viriteltiin harkitsemattomia seksisuhteita. Paritansseja ruukataan tanssia miehen ja naisen pareina, joten tietty seksuaalinen vire on läsnä, vaikka useimmat kai osaavat pitää sen hallinnassa. Sama seksuaalinen vire kai voi olla missä tahansa, missä miehet ja naiset ovat yhdessä. Sodan aikana tanssi saatto olla kielletty poliittisista ja ideologisista syistä, mutta ehkä siinä oli sekin puoli, että kun nuoret miehet joutuivat jatkuvasti pelkäämään kuolemaa, ilakointi kotinurkilla ei välttämättä ollut kovin soveliasta. Ja onhan joissain kulttuureissa yhä tapana vaipua tai vaivuttaa otollisia ihmisiä hurmokseen ja transsiin tanssimalla. Moinen meno ei kuulu kristillisiin sakramentteihin, vaikka joissakin hurmoshenkisissä pikku lahkoissa sitäkin kuuluu harjoitetun.

    Mutta onko silkka innostunut karkelointi muka pahasta, jos sillä tosiaan ei loukata toisia eikä sitä käytetä tekosyynä minkäänlaisesta vastuusta luopumiseen? En oikein ymmärrä, mitä pahaa siinä on. En, vaikka itse rajoitan tanssini hyvinkin vähäiseen liikehdintään. Itse asiassa musiikkitieteessä ja musiikkiin liittyvässä aivotutkimuksessa elää sellaiset ajatukset, että useimmissa kulttuureissa tanssia ei eroteta laulusta tai muusta musiikista ja että laulu ja tanssi – siis tosiaan myös tanssi – ovat tietyllä tavalla välttämättömiä olioita ihmisen olemuksessa. Jonkinlainen liikehdintä musiikin tahtiin perustuu sellaisiin prosesseihin hermostossa, joita emme voi hallita. Kyse on samanlaisesta jutusta kuin se, kun koiraa rapsuttaa sopivasta kohdasta, sen takajalka alkaa tehdä rapsutusliikettä. Kun kuulemme musiikkia, aivoissamme aktivoituu moni muukin asia kuin kuuloaivokuori. Rapsutettavan koiran tavoin pyrimme tuottamaan sen, mitä kuulemme muualta. Ehkä tanssihalukkuus riippuu siitä, kuinka voimakas tällainen peilivaikutus itse kullakin on. Minä saatan tyytyä naputtamaan jalalla lattiaa, joku muu kieppuu kuin hyrrä. Ilmiö on varmaan sama, mutta aste-ero vallitsee. Ilmiön toteutumisen käytöksessä ja toiminnassa voi estää, mutta halu ei kiellolla poistu.

    MIllä tahansa käytöksellä voi tehdä pahaa. Syöminen on välttämätöntä, mutta kyllä siitäkin ongelma saadaan. Jotkut ahmivat kohtuuttomasti, toiset pyrkivät kontrolloimaan elämäänsä olemalla syömättä. Ilmiöt, syöminen tai tanssi, eivät ole sinällään pahoja, mutta niitä voidaan käyttää eri tavoin väärin.

    Mukavaa, että tuohon tanssin synnillisyyteen on tullut muutos. Mukavaa, että muutoinkin on alettu kunnioittaa uskovien yksilöllistä ilmaisuntarvetta. Saa tanssia, saa soittaa sähkökitaraa ja saa muutoinkin nauttia elämästä. Ja useimmilla näyttää kohtuus säilyvän. Siitäkin tietenkin saamme olla kiitollisia.

    Tykkää

  4. ”Tanssi mun vauvani tanssi ja kiiku, eihän ne töppöset vanhana liiku”. Tuo ihana laulu tuli mieleeni ja se, kuinka vauvaa on ihanaa tanssittaa. Vauva nauraa ja iloitsee liikkeestä, miksi ei isompikin siis? Tanssi on ihana ilmaisutapa ja liike purkaa kehon jännityksiäkin. Oma ylistykseni ei ilmene useinkaan tanssien, mutta ilo on suoda se toiselle.

    Liked by 1 henkilö

  5. Useimmissa kulttuureissa, mm. Raamatun ajan juutalaisuudessa, tanssi – karkelointi Kaanaan kielellä – oli normaali ilon ilmaisu. Se kuului erottamattomana osana elämään, oli kyse voitontanssista taistelun jälkeen tai hääjuhlasta.. Jeesuskin taatusti näki tanssia elämänsä aikana, eikä alkanut hääjuhlissa kieltää sitä synnillisenä – Hän jos kuka olisi ollut pätevä auktoriteetti.
    Tanssiin liittyi jo tuhansia vuosia sitten myös miesten ja naisten vetovoima, ja se oli ’laillinen’ tapa nuorille naisille tulla nähdyiksi esim. hääjuhlissa. (sama ajatusmalli on edelleen mm. arabien keskuudessa, ellei ole kyse tiukoista muslimeista..)
    Lähi-Idässä muuten myös pastorit tanssivat iloisesti häissä – ne kaikkein hurskaimmat hellari-karismaatikot :)

    Ei ole sinänsä mitään pahaa, jos mies tai nainen tulee tanssiessaan nähdyksi – mutta niistä ylilyönneistäkin Raamattu mainitsee… Erään neitosen tanssi oli aikoinaan niin tehokasta, että sen seurauksena katkesi Johannes Kastajan pää… Jonkinlainen narsismin ja viettelyn sävy tanssiin on siis myös perinteisesti liittynyt, esimerkkinä edelleen suosittu viihdemuoto vatsatanssi, joka on koknainen oma alakulttuurinsa yökerhoineen.
    Monipolvinen ilmiö siis.. :) Kuten kaikki elämänmuodot yleensä.. Mikään taidemuoto ei sinällään ole paha, mutta siihen liittyvät motiivit ratkaisevat..

    Tykkää

    • Kiitos monesta näkökulmasta, jotka täydentävät kuvaa.
      Heikki

      Tykkää

    • Joillakin kansoilla esim. Afrikassa tai latinalaisessa Amerikassa musiikki laulu ja tanssi näyttää olevan ”verissä”. He liikkuvat automaattisesti :) ja kauniisti. Meillä täällä pimeässä ja kylmässä pohjolassa ollaan vähän hitaampia ja totisempia. Jos tanssi ei ole luontevaa ja impulsiivista niin ei se ole kaunistakaan. Meillä on vähän tapana tehdä kaikesta kaavoja.

      Mitä taiteisiin tulee, ennen taiteen tehtävä, minun mielestäni, oli luoda positiivisia tunteita ja kauneuselämyksiä. Taide ikään kuin jalosti ihmistä, vei eteenpäin.
      En jaksa tätä nykytaidetta se repii ja raastaa, niin kuin tämä kaaoksessa oleva elämäkin, ja siitä lähes pääsääntöisesti tulee vain huono olo. Mutta tämä on minun näkemykseni asiasta. Sitä paitsi yleistäminen on pahasta ;) .

      Tykkää

  6. Kiitos Heikki, ilahduttavasti kuvattu ylistyshetkiä, tanssia ja sen tuomaa iloa. Itselle oli yllätys, että kehtasin mennä mukaan, vaikkei jalat tanssiin sovellukaan. Mutta vapauttavaa se on vaappuvallekin.

    Tykkää

  7. NW:ssa katsoimme ihaillen kun eräs mies tanssi lippua heiluttaen..askeleet olivat haparoivan hakevia, mutta näki sydämen ylistävän. Se oli kaunista. Onneksi tanssi ei ole vain naisten tai ballerinojen yksinoikeus..meidät on luotu liikkumaan.

    Tykkää

  8. Mistähän kohtaa raamatusta juontaa Mirjam tanssin sanat ? Muistaakseni Mooseksen kirjasta.
    Jumalaa voi ylistää tanssimalla, kunhan aikutin on oikea ja se näkyy kehon kielessä mikä se on.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s