Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Naurua kirkkoihin!

24 kommenttia

”Uskovan pitäisi olla hyveellinen siinä missä muidenkin. Hänen ei pitäisi nauraa kovaäänisesti koko maailman nähden vaan suojella siveyttään joka tilanteessa.”

Kuka näin sanoi?

Kun laitat sanan ”uskovan” tilalle sanan ”naisen” ja ”muidenkin” tilalle ”miehenkin”, niin saat suoran siteerauksen Turkin varapääministerin lausahduksesta aamun Hesarissa. Lehden mukaan kyseinen herra puuttui naisten oikeuteen nauraa julkisesti.

Jasså!

Pitäisikö kirkoissa kieltää julkinen nauraminen?

Mutta eihän kirkoissa naureta! Siellä ollaan juhlallisen hiljaa. Ja sitä paitsi ei kirkossa ole edes syytä naureskella. Pappien saarnoissa ei totta totisesti viljellä vitsejä. Ja jos viljelläänkin, niin niille arvokkaasti hymyillään.

Jasså igen!

Nyt nostan vastalauseen. Huumori ja nauru kuuluvat ihmisen elämään, koska ilokin kuuluu ja Sanan mukaan ilo Herrassa on väkevyys. Pitääkö siis ilo piilottaa?

Nauruherätystä me tarvitsemme, vapaata, ilon täyttämää nauruherätystä. Naurua, joka pulppuaa sydämestä kuin jäitten lähtö Tornionjoesta. Ei huumori tee saarnasta kevytmielistä. Ei hauska saarna tee papista standup- koomikkoa ja jos tekeekin, niin ei ainakaan minua haittaa. Kirkkoon iloitsemaan. Kirkkoon ylistämään. Kirkkoon vapautumaan ja rentoutumaan ja nauttimaan Jumalan hyvyydestä.

Minua pelottaa maailma, jossa nauraminen on kielletty. Minua pelottaa uskonnollisuus, jossa nauraminen on laitonta. Minua pelottaa kirkko, jossa nauru on tuntematonta.

Nauru tekee hyvää, nauru tarttuu, nauru parantaa ilmapiiriä ja parantaa muutakin. Ilosanoma Jeesuksesta, kun sen oikein käsittää, saa hyvälle mielelle, hyvä mieli saa nauramaan.

Aika on toki itkullakin, mutta aika on myös nauraa. Paholainen haluaa varastaa, tappaa ja tuhota naurunkin, mutta ainakin minä nousen kapinaan. En naura piruuttani, mutta kyllä pirun yrityksille tuhota aidon ilon Herrani ja Hänen kansansa yhteydessä.

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

24 thoughts on “Naurua kirkkoihin!

  1. Sanoohan raamattu, että ilo Herrassa on teidän väkevyytenne ja ja toihan Herra meille iloa ja rauhaa ja voimaa Pyhän hengen ohjauksessa ja nauttia Herran hyvyydestä myös nauraa totuudessa ja ihan Iisakin nimi on Suomennetuna ,!Hän nauraa ,kiitos ja siunausta keijo

    Liked by 1 henkilö

  2. En ole ikinä nähnyt rahaa, missä ei ole kruunaa ja klaavaa.
    Jeesus käytti myös kolikkoa vastatessaan kysymykseen, mihin ei olisi ollut yhtä oikeaa vastausta.
    Puhujan hyvällä maulla kertoma oma kommellus voi vapauttaa tunnelmaa, mutta olen kuullut
    puheen, missä pappi yritti kosiskella slangikielellä kuulijoitaan ja leikki stand up koomikkoa.
    Tunsin myötä häpeää epäonistuneesta suorituksestaan. Jätetään ne pelleilyt alan asiantuntijoille.

    En ole ikinä mennyt yhteenkään hengelliseen tilaisuuteen, ajattelematta että te olette nyt
    kokoontuneet kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen eteen (vähän kuin vihkikaavassa). Seurakunta on kristuksen morsian. Eivätkö he muka olisi iloisi tavatessaan taas toisensa? Eikö tuo tapaamisen riemu muka saisi näkyä ja eikö sen kuuluisikin näkyä, jos kysymyksessä on rakkautemme sulhaseemme ?

    Sulhanen odottaa Kalajoella ja pyytää ole minun hetkinen:

    Jo on auto valmiina lähtöön ja purjeet lastattu on !!!!

    Liked by 1 henkilö

  3. Tällainen käytäntö taitaisi karkoittaa kirkoista loputkin kävijät!

    Tykkää

    • Tuo DH kertoo vitsejä tämäntämän ”saarnansa” aikana ja kansa nauraa. Niin, että tällaistako H Hilvo kaipaa? Stadionilla heti bileiden alussa siniseen paitaan ja ruutukuvioisiin shortseihin pukeutunut mies kertoi sairastavansa parkinsonintautia. Eilen, maanantaina, sama mies oli eturivissä urheilutalon tilaisuudessa. Ei näyttänyt miestä vitsit naurattavan. En pilkkaa häntä. Olen invalidi-isän poika joten jotain väitän vammaisuudesta tietäväni. Isäni kyllä oli huumorimies mutta hengellisiin tilaisuuksiin hän ei lähtenyt nauramaan vaan kohtaamaan Jumalaa.
      DH,n tilaisuuksissa yksi hänen kutsujansa, tietääkseni fysiikan tohtorin väitöskirjan tehnyt henkilö kyllä näyttää olevan suuresti ”kirkkauden voiman virrassa” DH,n ”saarnatessa”. Uskon vierailulla olevan ihmeidentekijän olevan tietoinen sinipaitaisen miehen parkinsonintaudista. Ihmettelen suuresti, miksi DH ei julista, että nyt parkinsonintauti paranee. Eikö hänen(kään) uskonsa riitä? Kaikkia muita parantumisia hän kyllä kertoo tapahtuvan. Onko niistä todisteita? Jos on niin faktoja pöytään please. Jos parkinsonintauti poistuisi miehestä niin siinäpä konkreettista todistusta heti näkyvissä. Uskon kyllä ihmeitä tekevään Jumalaan ja naurankin usein joskus jopa hengellisessä tilaisuudessa. Ihmettelen vaan kyseistä tohtoria. Eikö tieteen tekemiseen tarvita mitään krittiikiä? DH näyttää vievän häntä kuin litran mittaa. Kirjoitukseni sisältää muutaman kysymyksen. Saisinko niihin vastaukset itseäni viisaammilta? Ehkä jopa kyseiseltä tohtorilta jos sattuu lukemaan blogitaivasta?

      pikkueero

      Tykkää

      • En välttämättä tunnista kyseisiä henkilöitä, enkä voisi vastata heidän puolestaan muutenkaan. DH kyllä sanoi, että vaikka hän ei kaikkia sairauksia luettelekaan, niin silti Jumala haluaa parantaa.
        Miksi kaikki eivät parane, tämä on hyvin kipeä kysymys meille monelle ja saamme nöyrinä mennä Jumalan eteen myös tämän kysymyksen kanssa etsien vastauksia

        Tykkää

  4. ’Intohimo’ on ehkä toinen asia, jota ei ole lupa liittää uskomiseen. Löysin äsken itselleni entuudestaan tuntemattoman runon, joka puhutteli; itseasiassa tuli mieleeni Matt. 7:23.

    You call me Master, and Obey me not.
    You call me Light, and See me not.
    You call me the Way, and Walk me not.
    You call me Life, and Desire me not.
    You call me Wise, and Follow me not.
    You call me Fair, and Love me not.
    You call me Rich, and Ask me not.
    You call me Eternal, and Seek me not.
    You call me Gracious, and Trust me not.
    You call me Noble, and Serve me not.
    You call me Mighty, and Honor me not.
    You call me Just, and Fear me not.
    If I condemn you, Blame me not.

    – Unknown

    Tykkää

  5. Uskallan linkittää seuraavan kappaleen.

    Juice Leskinen oli samalla asialla jo 1980-luvulla. Itse kuuntelen tätä kappaletta melko ristiriitaisin tuntein. Leskisen motiivi ei ehkä niinkään ollut rakentava kritiikki vaan vikojen osoittelu – näin tuumaan minä. Oikeassa hän silti oli. Ihmisiin vaikutetaan tunteiden kautta, ja koko skaalan, myös ilon ja riemun, tulisi olla läsnä myös kirkossa. Kappale riimeineen on kuitenkin niin mehevä, etten malta olla linkittämättä.

    Jos Juicen motiivi tämän kappaleen tekoon oli vikojen osoittelu, kyse oli tietenkin huumorin synkemmästä puolesta: siitä, että nauretaan toisten kustannuksella tai suorastaan heidän puutteilleen. Muutoinkin huumori näyttää monille olevan lähinnä keino oikeuttaa iva ja pilkka. Ensin ladotaan törkeyksiä ja sitten ivan kohteelta kykyä nauraa itselleen. Minusta itselleen nauraminen on jalo taito, mutta kukin naurakoon itselleen ensin. Muut saavat sitten yhtyä siihen, jos tarpeen on. Tämä on minusta ihanne, jota en toki itsekään saavuta. Niin muodoin Leskisen naseva teksti on hyvin lähellä pilkkalaulua. Mutta oikeassa hän kuitenkin oli. Kirkoissa on mummoja muutama tummissaan.

    Onneksi en ole pappi. Minun ei siis tarvitse siis pohtia, että millä kirkonmenoja oikein virkistäisi. Pitäisikö mallia katsoa vapaista suunnista? Ehkä – mutta harkinnalla silti. Olen viimeksi ollut päiväjumalanpalveluksessa joskus vuosia sitten. Enkä tällä tietoa sellaiseen tilaisuuteen ole menossa. Minulla oli tylsää. Virret olivat varmaan mummoille rakkaita, mutta minulle pitkäveteisiä. Saarnasta en muista mitään, mutta en muista sen tuottaneen oivalluksen iloa. Tosin olisi kohtuutonta vaatia pappeja tuottamaan koko seurakunnalle joka sunnuntai huikaisevia oivalluksia, niin mukava kuin niitä onkin saada. Toivoisin kuitenkin, että myös tulevaisuudessa papit puhuisivat harkittuja sanoja johdonmukaisesti. Niitä kun ei enää tarjota juuri missään. Joka paikassa on tarjolla vain mediahälinää, kuvavilinää ja äänitehosteita. En tosin tiedä, olenko peräti viimeinen tässä maailmassa, joka yhä nauttii hyvin laaditun puheen kuuntelemisesta ilman, että puhuja siinä ohessa räplää jonkin kuvashown kanssa – joka useimmiten vielä on lähes turha.

    Ehkä kirkon pitäisi ottaa suorastaan uudistajan rooli tässä asiassa, ja esittää huumoria, joka ei ole pilkkaa. Iloita hyvästä – kerta kaikkiaan osoittaa, että todellinen ilo ja riemu ei synny pahuudesta.

    Tykkää

  6. Hah hah, salli minun nauraa.

    Ei tässä nauruherätystä tarvita, sillä silloin naurusta tulee se juttu, johon herätään. Meidän pitää herätä todellisuuteen – todellisuuteen, jossa nauramisesta tai nauramatta jättämisestä ei tehdä numeroa, eikä edes herätyksestä tai suruttomuudesta. Numero tehdään Herrasta ja Hänen hyvyydestään. Siinä sivussa saa sitten nauraa tai itkeä, hyppiä tai kyhjöttää niin paljon kuin haluaa.

    Tietenkään tämä ei mahdu kirkkoon, niin kuin todellisuuskaan ei mahdu kirkkoon. Mutta eipä meitä olekaan tarkoitettu elämään kirkossa, neljän seinän sisällä. Vaan siellä, missä olemme, ja mistä tulemme käymään kirkkoon. Kun siis tulemme kirkkoon, voimme tuoda tullessamme sen, mitä arjessa olemme: ilomme, vapautemme, rentoutemme.

    Vai voimmeko? Onko meillä sellainen kulttuuri, jossa kirkkoon saa tulla sellaisena kuin on – vai kulttuuri, jossa kirkossa käydään vierailemassa kirkon oman kulttuurin ehdoilla? Olemmeko me itse, tavalliset kirkossakävijät, tukahduttavan kulttuurin tekijöitä ja tukijoita? Tulemmeko itse vapaasti, ja olemme avoimia toisille, vai haluaisimmeko toisten käyttäytyvän jollain – millä tahansa – tavalla?

    Uskonnollisuus on hankala juttu, niin arjessa kuin kirkossakin. Vaihtoehto on oikeastaan vain olla oma itsensä. Se on vakava asia. Siksi täytyy myös nauraa.

    Tykkää

    • Hyviä poitteja, kiitos! Vapaus onkin tärkeää, vapaus tuo iloa ja ilo tuo vapautta.
      Heikki

      Tykkää

      • H H HILVO! Kovinpa kevyesti ohitat kysymykseni. Jos et itse osaa vastata niin välitä kysymykseni eteenpäin, ei sellaisille viisaille joilla on kaikkiin kysymyksiin valmiit vastaukset. Edellä kertomani lisäksi olen kokenut 1990- luvun laman menettäen kaiken omaisuuteni. Torontonherätyshillujat nauroivat ja julistivat kaikkien saavan rahaa ym kunhan vaan usko riittää ja rahaahan tämä DH,kin lupaa siunaantuvan lisääntyvässä määrin kaikille jotka sitä hänen kolehtiinsa laittavat. Minua ei naurattanut, eikä hillututtanut. Tänään, eläkeläisenä, olen tyytyväinen elintasooni. Mutta se on ansaittu tekemällä työtä työtä ja taas työtä ajaen rekkaa sektorilla Pohjoinen Jäämeri- Ural- Välimeri-Atlanti. Päivääkään en vaihtaisi pois. Kaikki kokemuksetkin jotka olen saanut tätä työtä tehtyäni ovat minulle rikkautta ja onpa tarinoita joita kertoa lapsilleni ja heidän lapsilleen. Viimeksi mainittuja minulla on yhteensä 18. Eli kuuntelijoita ja tarinoita riittää. Kaiken lisäksi varjelus on reissuillani ollut mukana. Suht. terveenäkin saan vielä eläkepäiviäni viettää.
        Mutta niitä vastauksia please.

        Tykkää

  7. Eipä ole niitä ihmeitä näkynyt täälläkään. Ei parantumisia eikä muitakaan. Erilaiset rahaherätysliikkeet tosin epäilyttävät minua, enkä ihan vähällä lähtisi moisiin tilaisuuksiin. Noin filosofiselta kannalta kyse on jälleen kerran siitä, että mikä on riittävä todiste. Jotkut eivät usko Jumalaan, vaikka mitä todisteita vyörytettäisiin, toiset eivät luovu uskostaan, vaikka todisteiden puuttuessa kaiken järjen mukaan niin tulisi tehdä. Lopulta kyse on siitä, mihin aivomme oikeastaan psytyvät. Onko olemassa jotakin, jota emme vain pysty käsittämään tai havaitsemaan? Esitän kokeeksi argumentin, että mitään jumalaa ei tarvita, koska tieteellinen tieto selittää maailmankaikkeuden toiminnan pienimmästä hiukkasesta koko universumiin. Maailma siis toimii ilman jumalaa tai Jumalaa. Onko tämä riittävä peruste Hänen olemassaolonsa kieltämiselle? Sen me toki tiedämme, ettei ihmeparantumisia tapahdu lääketieteen maailmassa. Kaikelle, mitä potilaassa tapahtuu, on syynsä. Aivan kaikesta ei toki tiedetä kaikkea, mutta jos joku parantuu vastoin lääkärien odotusta, kyse ei ole ihmeestä, vaan siitä, että tietojärjestelmä ei ole aukoton.

    Valitettavasti ihmeparantumisten poissaolo näyttää kohtalaisen oikealta päätelmältä. Ehkä tämän palstan lukijoiden joukossa on joku, joka henkilökohtaisesti on kokenut sellaisen, ja pystyy sanomaan, että parani vakavasta sairaudesta. Pointti on siinä, että jos niin on käynyt, sitä ei kuitenkaan kirjata missään todistetuksi tapahtumaksi. Olemme peräti tyhjin käsin näiden ihmeiden suhteen. Minäkään en oikein usko niihin – tai pidän niitä erittäin epätodennäköisinä. Se ei kuitenkaan poista mahdollisuutta rukoilla ja toivoa sellaista. Jos niitä tapahtuu, niin suhtaudun erityisellä epäilyksellä hihhulointitilaisuuksissa ilmenneisiin tapahtumiin. Niistä nyt leviää helpolla vaikka mitä urbaanilegendoja, kun tolkku joukkosuggestion myötä katoaa.

    Naurua ja riemua totisesti tarvitaan. Mutta uskovankin on hyvä säilyttää suhteellisuudentajunsa, eikä lähteä kuvittelemaan, että hurmoksellinen hekotus tuo ratkaisuja maallisiin ongelmiin. Joku voi tienata elantonsa toisia naurattamalla, mutta harva varmaan silkalla hohotuksella. Me elämme tässä maailmassa ja sen osasina. Se, minkä uskomme nousevan kerran ylös, on vähintäänkin tulkinnanvarainen asia, eikä ne arvaukset selitä sitä, miksi yksi sairastuu ja toinen on terve tai miksi yksi menettää maallisen omaisuutensa ja toinen vain rikastuu.

    Mutta kieltämättä ihmeen todistajaksi pääseminen lisäisi omaa uskoani. Jos tämä seikka on osoitus ylettömästä epäilyksestäni, voin pyytää että asenteeni muuttuisi. Muiden ihmisten vaatimuksesta en pysty asenteitani muuttamaan. Se on kuitenkin varma, että iloitsen, kun näen hyvää tapahtuvan, olipa kyseessä ihme tahi jokin järkeenkäypä tapahtumaketju. Uskoni kannalta niillä ei ole eroa, sillä aina on myös mahdollisuus, että hyvä jää tapahtumatta.

    Tykkää

  8. Tero. Mietin kovasti voinko kertoa tässä, asian vierestä, että minä olen kokenut ”ihme” parantumisen eräässä Mäntymäen kentällä olleessa telttakokouksessa, joskus 70-80 luvun vaihteessa. Vuotta en ihan tarkkaan muista enää, mutta ehkä -78. Helluntai ystävät olivat lähdössä teltalle ja pyysivät minua mukaan. Olin aivan hirveässä päänsäryssä, migreenissä, mutta saivat kuitenkin minut mukaan. Olin kärsinyt lähes lapsesta asti migreenikohtauksista, joihin ei auttanut mikään.

    Teltalla toivoin vain että tilaisuus menisi nopeasti ohi että pääsisin kotiin. Kun kuitenkin ihmisiä pyydettiin teltan etuosaan, jos halusivat että puolestaan rukoiltaisiin, (ei siis parantumista varten nimenomaan) ajattelin että jos nyt kuitenkin. Puolestani rukoili Japanin lähetyssaarnaaja Salli Kuhanen. Kaaduin Hengen voimasta kevyesti lattialle ja hän kumartui puoleeni sanoen:” tässä on syvästi kärsivä ihminen, haluan vielä rukoilla hetken hänen puolestaan” ja murtui kyyneliin. Muutaman sanan hän sanoi ja noustessaan ylös sanoi vielä vieressä seisoville parille miehelle:” Kun hän alkaa nousta ylös, niin häntä täytyy auttaa”. Ja niin tapahtui. Hän siis tiesi etten parannu näkyvästä vammastani. Mutta minua jäi hoitamaan tuo että Pyhä Henki kertoi hänelle olennaisen silloisesta elämän tilanteestani. Me emme olleet koskaan tavanneet, hän ei tiennyt minusta mitään.

    Tilaisuus oli lopuillaan ja minulle tuli tunne kuin pääni olisi valeltu raikkaalla kylmällä vedellä ja huomasin että päätäni ei enää särkenyt. Se oli ihmeellistä. Sen jälkeen minulla ei ole migreeniä ollut eikä juuri koskaan särkenyt päätä. Ja silti en parantunut ruumiin vammastani?!
    Näistä silloisista paranemisista tehtiin tutkimus ja minäkin siihen osallistuin ja tulin noteeratuksi. Muistaakseni tutkimuksen tekijä oli nimeltään Harri Heino ja hän oli virallisen kirkon joku henkilö, en muista arvoaan. Todistetuksi kuitenkin tuli että paraneminen oli tapahtunut. Tutkimus tehtiin muutamia vuosia myöhemmin tapauksesta.

    Kuitenkaan uskoni ei alkanut siitä eikä myöskään loppunut siihen. Se oli ihme, mutta ihmeet ja merkit eivät minua sinänsä kiinnosta. Minua kiinnostaa elävä ja kestävä suhde Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Ja sanonkin että mikä on Jumalasta se kestää kaiken tutkinnan ja on pysyvää. Mikä ei Hänestä ole, on hetkellistä korkeintaan. Kiitos Jumalalle että olen saanut uskoa häneen lapsesta lähtien ja vuosikymmeniä on runsaasti.

    Anteeksi Heikki, että en ole aiheessasi, mutta ollakseni, sanon että meillä ev.lut. seurakunnan tilaisuuksissa, joissa käyn, saa sekä nauraa että itkeä, jopa vaihtaa sanasenkin papin kanssa kesken puheensa. Meillä ei ole saarnastuolia vaan pappi puhuu samalta tasolta kuin seurakunta istuu. Meillä on hyvä ja lämmin yhteisö. Rukoilen jatkuvasti että Henki joka meissä siellä on laajenisi ja ihmisiä tulisi lisää etsimään sitä mikä heiltä kadoksissa on. Ilo on Jumalan lasten oikeus, jopa käsky ”Iloitkaa aina”. Me iloitsemme. Emme olosuhteista, vaan Herrastamme ja Hänen Kaikkivaltiudestaan, armostaan, rakkaudestaan ja iankaikkisesta elämästämme Taivaan Valtakunnassa.

    Liked by 2 people

  9. Eihän tuo ollut asian vierestä, vaan täsmälleen sen ytimestä! Ja eiköhän tässä ole juuri sitä ilon, riemun ja kiitoksen aihetta, jota tekstissä ja keskusteluketjussa on pyydetty! Minä uskon siihen mitä sanot ja osallistun siihen iloon. Samalla muistan, että olit hiljattain sairaalassa. En halua udella siitä sen enempiä, mutta mukava, että olet jälleen linjoilla. Siunauksen lisäksi toivottelen siis iloa ja riemua!

    Tykkää

    • Kiitos Tero. Jumalan armo ja rakkaus ovat ihmisen elämässä ihmeistä suurimpia, jos kylkiäisinä tulee jotain muutakin, joskus, se on jo yltäkyllin :) . Väsynyt olen, eikä vielä ole toivottua saavutettu, mutta elän ja iloitsen siitäkin että te kaikki täällä taivaalla olette olemassa :) ! Siunausta sinulle.

      Liked by 1 henkilö

      • Kiitos, Tuulikki
        Herkän kauniista kommentistasi, joka sopii todella hyvin tähän ketjuun. Iloa voidaan kokea niin monella tavalla ja sydämestä nouseva aito ilo aina koskettaa

        Voimia sinulle, Herra kanssasi edelleen

        Heikki

        Liked by 1 henkilö

    • That’s an inetlligent answer to a difficult question xxx

      Tykkää

  10. Olen Teron ja Tuulikin kanssa täysin samaa mieltä. Uskon, että Jumala parantaa mutta siihen ei rahankerääjähihhulisaarnaajia tarvita. Hän tekee paljon muitakin ihmeitä. Tiukan paikan tullen auttaa jopa vähäistä rekkakuskia. Sen olen monta kertaa kokenut. Erityisesti Suomen itärajan takana, myös läntisessä Euroopassa esim Alpeilla liukkaissa keleissä.

    Liked by 1 henkilö

  11. Jos joku luulee, että tämmöinen herättää mielenkiintoa uskossa osattomissa kristinuskoa kohtaan niin sellainen ei enää kykene ajattelemaan selkeästi asioita.

    Tykkää

  12. Vaatiihan kuva selitysyrityksenkin. Olisikohan tuossa vastaavanlaisesta tapauksesta kysymys kuin tässä:

    ” Kun puolipäivä oli kulunut, joutuivat he hurmoksiin, aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa!” (1. Kun. 18:29)

    Liked by 1 henkilö

  13. ja ulvoivat kuin sudet, kotkottivat kuin kanat ja nostelivat koipea kuin koirat :D <– siinä on teille naurua.

    Jumalan Henki on voiman, raittiuden ja t e r v e e n y m m ä r r y k s e n Henki. 2.Tim. 1:7

    Tykkää

  14. Mikä lie sitten ollut käsitys terveestä ymmärryksestä kun Sana on kirjoitettu. Jeesuksen maailmankuva kun on niin erilainen verrattuna valistuksenajan lasten järjenkäyttöön. Aika ilkeitä kielikuvia tänne alkaa muotoutua aivan kuin se jotenkin veisi keskustelua eteenpäin. Hessu on oikeassa, nauru pidentää ikää ja hyväntahtoinen huumori avaa sydäntä kuulemaan. Puhetyöläisenä haluan, että minua kuunnellaan ja sanoma menee perille ja huumori pitää kuulijan hereillä. Tuskimpa tässä on kyse standup komiikkasta tai edes Herzogista vaan vakavasti otettavasta aiheesta ;)

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s