Kansa sai harvinaista herkkua nautittavaksi kun suomalainen artisti onnistui vetämään stadikan täyteen ihmisiä ja valloittamaan heidän sydämensä täysin. Ihmiset elivät kaksituntisen artistin sydämen lyöntien tahdissa ja nauttivat yhdessä ja yhteistuumin musiikista ja tunnelmasta. Kun katsoo kuvia juhlivista ja iloisista ihmisistä tulee itsekin hyvälle tuulelle. Cheek uskaltaa käyttää koko tunnerekisteriään ja hän tekee rohkeasti asioita joihin muut eivät usko. Tuo rohkeus vetoaa ihmisiin ja he tahtovat olla mukana. Ilmeisesti hän on myös hyvä siinä mitä hän tekee mutta hän tuskin on ratkaisevasti parempi kuin muut artististimme. Mutta jotain hän tekee paremmin.  Cheekillä on kyky viestiä ja kohdata ihmiset.

2000 vuotta sitten eli mies joka halusi myös kohdata ihmiset ja olla heidän kanssaan. Hänellä oli selkeä viesti:  Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Miettikääpä seuraavaa;  Jeesus puhui  ihmisille, joilla oli  jo pappien kautta suhde Jumalaan.  Heillä oli jo syntiuhrit ja muu tarpeellinen, jota tarvittiin Jumala suhteeseen. Se mitä  Jeesus julisti oli todellakin läpimurto Jumalanvaltakunnasta meidän maailmaamme. Se oli suora yhteys  Jumalaan ilman välimiehiä, koska Jeesus oli se revennyt temppelin väliverho, joka oli erottanut meidät Isästä.

Jeesus halusi näyttää miten elettään tätä uutta suhdetta Jumalaan ja samaa työtä jatkoivat sitten Paavali ja muut apostolit. Keskeinen elementti tuossa elämässä oli seurakunnan kokoontuminen ja kohtaaminen. Jeesus järjesti pitoja ja myöhemmin seurakunta mursi leipää ja söi yhdessä. Jeesus paransi sairaita. Kun seurakunta kokoontui yhteen Jerusalemissa, tapahtui aina ihmetekoja ja paljon kansaa liittyi heihin.

Meillä on paljon opittavaa Cheekiltä. Ensimmäinen oppi on se, että ihmiset haluavat kokea ja tuntea sekä kohdata toisia ihmisiä. Ihmiset pitävät juhlimisesta kunhan siihen on hyvä syy. Eikö Jeesus ole hyvä syy. Jeesusta voi myös ylistää hyvällä omalla tunnolla.  Cheekin tapa juhlia ja ylistää elämää  kun tuntuu olevan noin helppoa niin luulisi maailmankaikkeuden Herran ylistämisenkin olevan helppo nakki. Vai kuinka?  No jos sinä et koe sitä turvalliseksi niin katso kuvia stadikalta, heiltä se sujuisi varsin mallikkaasti samoin minulta. Sallisimmeko sen heille?

Kyse on siitä, että mikä on ylistämistä ja juhlimista aidosti. Kyse on siitä, että onko ihmisillä lupa näyttää tunteensa ja palvella Jumalaa koko mielellään sielullaan ja kehollaan vai onko istuttava hiljaa tai seisottava paikallaan ja oltava hartaana koko ajan? Sallimeko tässä kulttuurimme rikastua niin, että jokainen löytäisi oman tapansa toimia ja osaimme vielä iloita siitä? Armo, pelastus ja yhteys suureen Jumalaan on juhlimisen arvoinen asia!