Seurakunta on koko elämän keskipiste, hengellisenkin tai ainakin sen pitäsi olla.

Jokainen tietää millainen hengellinen ilmapiiri Suomessa on. Seurakunta ei ole enää ihmisille tärkeä ja Jumalan olemassaolokin on periaatteessa sivuseikka. Seurakuntien resurssit kuluvat kiinteistöihin ja kaikkeen muuhun ei niin hengelliseen toimintaan.  Koulujen uskontokeskustelúa en edes viitsi vetää tähän. Hengellinen tyhjiö ei ole koskaan ollut näin suuri maassamme!

Toisaalla hengelliset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja laineet lyövät yli laidan. Ääri-ilmiöt näyttäytyvät tavalliselle kadunmiehelle kummallisena uskonnollisuutena, joka on arkielämälle täysin vierasta. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että asiat etenevät Suomessa kahteen suuntaan. Uskovaiset kerääntyvät omiin piruntorjunta bunkkereihinsa ja liberaalit jatkavat samaan malliin ja kirkot pysyvät tyhjinä.  Kirkolla tarkoitan tässä paikallisen seurakunnan toimintaa. Sitä toimintaa, jonka kuuluisi koota ihmiset yhteen tasapuolisesti ja tarjota heille hengellisen kodin ja levittäytyä yhä laajemmalle ympäröivän yhteisön keskuuteen.

Meillä on edelleen erittäin toimivat hengelliset verkostot Suomessa, mutta niissä on yksi ongelma. Ne eivät pyri enää laajenemaan. Päinvastoin ainoa kasvu, jota on havaittavissa on se, että jotkut yhteisöt onnistuvat imemään väkeä muista yhteisöistä tarjoamalla parempaa toimintaa. Ehkä kärjistän liikaa mutta ei meillä juuri tunkua ole hengellisiin tapahtumiin.

Mikä siten kiikastaa. Ensimmäinen asia on kärsivällisyyden puute. Kun jotain uutta järjestetään ja väkeä tulee vain kourallinen, niin heitetään liian pian pyyhe kehää ja toiminta lopetetaan. Varsinkin pienillä paikkakunnilla on epärealistista olettaa, että heti olisi tupa täynnä. On ajateltava, että jokainen tulija on juuri se, jonka takia tilaisuus on järjestetty ja että myös järjestävä joukko on osa läsnäolevaa seurakuntaa, eikä vain joukko suorittajia tai esiintyjiä. Tämä koskee myös työntekijöitä. Seurakunta ei ole mikään palvelulaitos vaan elävä yhteisö!

Toinen on Hengellisesti liian köyhä anti. Aina kun kokoonnutaan, on toimittava Pyhässä Hengessä ja opetettava sanaa. Yhteinen rukous on aivan välttämätöntä! Rukouksessa kohtaamme toisemme ja Jeesuksen! Rukouksessa meidän tulee myös polvistua Jumalan eteen omien syntiemme ja  taakkojemme takia.

Kolmas tärkeä asia on, että otamme huomioon paikallisen kulttuurin. Vaikka yhteiskristillisyys on tärkeä asia, on kuitenkin olennaista, että toimitaan oman seurakunnan kontekstissa, sillä monasti ihmiset, jotka eivät juuri käy seurakunnan tilaisuuksissa, odottavat jotain tuttua ja turvallista. Silloin ei pidä rysäyttää heidän eteensä heti kielillä puhumista ja puolentunnin mittaista ylistyslaulu sessiota halleluja huutoineen. Näillekin on paikkansa jopa luterilaisessa seurakunnassa, mutta sitten vasta kun ihmiset ovat saaneet siitä opetusta. Kun yhteisöä rakennetaan on perusta oltava hyvä. Raamatun opettaminen on kaiken a ja o.

Itse ajattelen, että tuleen ei pidä jäädä makaamaan vaan on käytävä tulta päin. Tässä tapauksessa Pyhän Hengen tulta päin ja ottaa se vastaan. Opetus ja opetuslapseutuminen on ensimmäinen askel kohti Seurakunnan kasvua ja uutta tulemista. Puhun seurakunnasta, joka on keskellä kylää ja myös näkyy. Omassa voimassa se ei tule onnistumaan. Siihen tarvitaan Jumalan Pyhää Henkeä. Me ihmiset emme kykene itse varustamaan itseämme Jumalan voimalla  vaan meidän pitää pyytää sitä.  Mutta voimme opiskella miten voimme tuoda ihmisiä Jumalan eteen ja ottamaan vastaan Jeesuksen.

Itse olen kokenut hyväksi tavaksi osallistua opetukseen, joka varustaa toimimaan omassa seurakunnassa. Yksi tällainen foorumi on Spirit, yhteisövalmennus, jota järjestää Hengenuudistus kirkossamme ry. Näissä viikonlopun mittaisissa tapahtumissa annetaan varustustavaa opetusta oman seurakunnan toiminnan kehitämiseen. Samalla myös oma uskonelämä saa uutta voimaa ja uudistuu.  Seuraavat viikonlopun mittaiset Spirit-valmennustapahtumat ovat tämän syksyn aikana Vantaalla ja Kalajoella. Toivonkin, että nämä koulutukset täyttyisivät ihmisistä, jotka tuntevat palavaa halua viedä sanomaa eteenpäin omalla paikkakunnallaan, sillä meidät on lähetetty kaikkeen maailmaan!