Kahden tunnin kotimatka iltabussissa kahden tunnin yöunien ja sinänsä mukavan työpäivän jälkeen ei ole herkkua. Unettomat yöt ovat taas olleet arkeani. Arkipäiviä syöviä arkiöitä. Ne ovat murheita, jotka pitää ”heittää hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen”.
En taaskaan jaksanut bussissa tehdä mitään luovaa. Aloin siivota kevään ja kesän valokuvia. Bittien hautausmaalle lensi 300–400 kuvaa. Siivotessani löysin keväisiä tulppaanikuvia. Bussissa hämärässä tulppaanit räiskyivät väriä marraskuuhun. Koin suurta kehotusta liittää kuva seuraavaan tekstiin:
”Jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.”
Minä viestintämonitoimityömies siivosin kuvia. Epäonnistuneempien otosten välistä löytyi hopeakolikoita. Ylhäällä niistä yksi.
Kuva kannattaa klikata suuremmaksi.
Blogitaivas 
06/11/2014 12:56
Mikäli tahtoisin jotain sulhaseltani saada,
niin juuri tuon värisen tulppaanin. Kuuluu todellakin kukkien aateliin.
Kumpaako kuului klikata suuremmaksi ? Nyt minulla sellainen tilanne,
että Tampereen seurakunta lähettää päivittäin päivän rukousteeman.
Taisin klikata oikeaa kuvaketta suuremmaksi.
Tänään sataa lunta ja katson tuota kukkaa, ensimmäisiä keväthangen
sulamisprosessin keskeltä ovat juuri tulppaanit. Ne nousevat muistuttamaan,
että tänäkin keväänä Jumala luo uutta ja olemme vuodenajan lähempänä
sulhasen ilmestymistä hääkutsuineen.
Tämä ilahduttaa varsinkin niitä, joita matka alhaalla jo uuvuttaa.
TykkääLiked by 2 people
06/11/2014 17:35
Tuo kuva on suorastaan valohoitoa kaamokseen. Kiitos!
TykkääLiked by 3 people
06/11/2014 21:59
Omakin jaksaminen siitä parani.
TykkääLiked by 2 people
06/11/2014 22:09
Tuntuiko minusta vaan että tämän vuoden ruska oli nopeasti ohi? Tuossa kuvassahan siitä oli muistutus, punaista, oranssia keltaisen eri sävyjä, vähän vihreää jne. Nyt maa martona makaa:) ?
”Mikä ihmeen harraskuu”? No, voihan tätä kai hartaaksikin nimittää, marraskuuta, varsinkin näin meidän kesken.
Kiva oli kun jaksoit kirjoittaa :)! Minä tykkään tyylistäsi kovasti, näistä tulee poikkeuksetta aina hyvä mieli, lempeä ihminen taidat olla;)? Herkkis kauneudelle ainakin.
Kiitos.
TykkääLiked by 1 henkilö