Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kaita tie

13 kommenttia

Tuntuu, että se kapenee ajan saatossa. Että sillä kulkeminen vaatii yhä enemmän viisautta ja malttia: ei kannata hyppiä seinille, joita ei ole, on vain monttu ja sen takana lavea tie, kummallakin puolella. Rinnallakulkijoita on niin vähän, että usein yksinäisyydessään haikaillen vilkuilee lavean tien nauravaa porukkaa. Askellusta painaa suurten asioiden pohdinta, ei niinkään selkäreppu, jota ei enää ole, Luojan kiitos…mutta se raskaiden asioiden pohdinta, se painaa välillä ihan polvilleen.

Mikä on se kaita tie?

Se kulkee välissä, keskellä:

Toisella puolella on kaiken rajoittava sekä kaikessa pahaa näkevä ja aavistava legalismi, lainalaisuus. Toisella puolella on kaiken hyväksyvä, suvaitsevainen vapaa rajattomuus. Kumpikin toimii vielä rakkauden nimissä!

Tai, toisella puolella on humanistinen uskonnollisuus, joka elää perinteistä, papereista ja paatoksesta ja jossa keskuksena häärii ihminen. Toisella puolella on tiukka, yhden totuuden uskovaisuus, jonka keskuksena on kontrolloiva johtaja. Kumpikin varoo luovuutta ja elämän prisman värikylläisyyttä.

Tai kummallakin puolella on erilaisia totuuden etsijöitä, jotka ovat pettyneet uskoviin, uskoon, jopa Jumalaan.

Mitä on se raskas pohdinta, joka pistää kaidan tien kulkijan polvilleen?

– kuinka suvaitsen ihmisiä, joiden arvomaailmaa en pysty sellaisenaan suvaitsemaan
– kuinka osoitan hyväksyvää rakkautta silloin, kun kohtaan minua vihaavan ihmisen
– kuinka pidän moraalini puhtaana, kun moraalittomuus salakuljetetaan elämääni milloin taiteen, milloin kulttuurin, milloin taas vapaan ilmaisun nimissä
– kuinka toimin moraalista puhujana olematta tulikiviä niskaan heittelevä moralisti
– kuinka puhun rakkaudesta, niin että en jätä sanomatta varoitusta pahasta
– miten elän, jotta minua seuraavat näkevät minussa sekä Jumalan tolkuttoman suuren armon että Hänen pyhyytensä ja kunniansa kirkkauden
– miten pystyn vetämään kaikenlaisia ihmisiä, langenneita, paatuneita, välinpitämättömiä, uskonnollisia, uskonnottomia, henkisiä, uskovaisia aidon avoimesti lähemmäs Jeesusta, ilman että luulen olevani heitä parempi vapaana piilossa väijyvästä omahyväisyydestä.

Luoja yksin tietää, mitä muita pohdintoja muilla kulkijoilla on. Mutta sen minäkin tiedän, että me tarvitsemme Pyhän Hengen, Lohduttajan henkilökohtaista ohjausta sekä toistemme tukea.

Tule Pyhä Henki!

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

13 thoughts on “Kaita tie

  1. Kuuntelin radio Deistä viime tiistaina Viikon Tikka nimistä ohjelmaa. Kuuntelen sitä silloin tällöin koska se on mielestäni yksi parhaita ja asiallisimpia ohjelmia. Siinä haastateltiin, sukunimeltään Räty nimistä miestä (nyt en muista etunimeä). Hän oli tullut uskoon samana vuonna kuin minä ja moni muu, eli 1973.
    Haastattelu sai sydämeni sykkimään ja vedet silmiin.

    Tajusin jälleen kerran mitä Pyhän Hengen vaikuttama herätys saa aikaan ja on verrattuna ihmislähtöiseen. Se herätys joka koettiin 70-80 luvuilla oli viimeisin tällä erää Jumalan Hengen vaikutuksesta niin vahvasti vaikuttaneista. Eikä tämä ole nostalgiaa vaan totista totta!!!

    Ainakin täällä Suomessa se vaikutti koko maan alueella ja ihmiset toisistaan tietämättä ja asioita ymmärtämättä, syntyivät uudesti ylhäältä! Sitä ei silloin edes tajunnut kuinka suurta osaa kansasta se todellakin kosketti äärestä toiseen. Jumalan Henki ei katsonut ihmiseen vaan Herra toimi suvereenisti! Suurin osa silloisista uskoon tulleista on vielä tänäkin päivänä väkevästi kiinni Jeesuksessa ja tekee suurenmoista työtä Jumalan Valtakunnan hyväksi. Kaikkein tunnetuimmat näistä lienevät useat, useat silloiset julkkikset ja Hurstin pojat. Ja sitten on meitä ihan muitakin joiden sydän, sielu ja Henki ovat yhtä Jumalan Hengen kanssa edelleenkin.

    Kaikkein ihmeellisintä siinä oli että monet tulivat uskoon/uudesti syntyivät jopa yksikseen eritavoin, mutta kaipuu oli sama – rakkaus Jeesukseen ja Jumalan Sanaan! Teot seurasivat perässä, kuten esim. parannus, syntien anteeksisaaminen, kääntyminen vastakkaiseen suuntaan kuin oli aikaisemmin kulkenut. Uusi Tie, Totuus ja Elämä! Todellinen Elämä! Halleluja.

    Mielestäni tämä tekstisi Heikki, on hyvä muistutus kaikesta mitä näihin Jumalan Valtakunnan kansalaisten elämään tulee.

    Liked by 1 henkilö

  2. Heikki

    Kun sekä kysyt ja vastaat:

    ”Mikä on se kaita tie?
    Se kulkee välissä, keskellä:”

    Niin minulle tuli mieleeni, että sillä kohtaa tietä on tien keskiviiva, jota kulkeva joutuu tien molempia puolia kulkevien yliajamaksi ja ruhjomaksi:

    Niiden, jotka tien oikeaa puolta kulkien ovat menossa kohti taivaan valtakuntaa
    sekä niiden,

    jotka tien vasenta puolta kulkien ovat tulossa sieltä poispäin.

    Ja vielä vasemmanpuoleisen liikenteen ollessa kyseessä – päinvastoin.

    Tykkää

  3. Erään ”kaidan tien kulkijan” eilen kirjoittama runo ylihuomiselle tuomiosunnuntaille

    menneen tuomio
    palkka kätteni töistä
    en yksin syytön
    armon varassa elän
    viimeisen päivän ajan

    avoin elämämme
    kaikki sanat ja teot
    mennyt nyt tässä
    ikuisen vallan alla
    eikä hyvältä näytä

    uuden edessä
    kaiken vanhat teot
    ei yksin kestä
    hyvin silti voi toivo
    yhdellä pienimmistä

    lauma tuomiolla
    vuohia ja lampaita
    kohtalon vaaka
    itse valittu punnus
    mukanaan laupeutta

    Liked by 1 henkilö

    • Sen verran vielä, että ei se kadonnut rahakaan löydy aina keskeltä tietä. Kun kulkee tiellään laidasta laitaan voi koettelemuksien kautta löytyä se oikeakin tie, joka elämään vie. Ei tule ainakaan katseltua elämää silmälaput päällä.

      Tykkää

  4. Itse vertaisin uskontoa hiihtoon.
    Tyylilajeja on monia ja varusteet ovat tärkeitä.
    Toiset hiihtää perinteisellä, jotkut luistelutyylillä.
    Yksi pelkää mäkiä, toinen rakastaa vauhtia ja sen tuomaa hurmaa.
    Molemmissa voi nilkka nyrjähtää. Hyvä kirjoitus ja viime viikonloppuna
    Vaasassa näin viime viikonloppuna skreeniltä, että olet sielä sunnuntaina, joten terveisiä kotikaupunkiini.

    Liked by 2 people

  5. Hieno määritelmä, Heikki, tuo kaidan tien sijainnin määritelmä. Sitä itsekin usein mietin, mutta en ole osannut noin hienosti sanoittaa.

    Hyviä kysymyksiä. Luulen, että vastaus useaan kysymykseen ei ole sellainen, joka kohdistuu kaidan tien jompaan kumpaan laitaan vaan se, joka kohdistuu eteenpäin. Siellä on semmoinen mäki ja mäellä muutama risti.

    Liked by 3 people

  6. Raamattu puhuu vain ja ainoastaan kahdesta tiestä, kaidasta ja laveasta.
    Jeesus sanoo: ”Joko olet minun puolella tai minua vastaan.”

    Tykkää

  7. Tuohon Markun kommenttiin sellainen pieni tarkennus,
    että raamattu ei kuitenkaan puhu ahdasmielisestä tiestä kertaakaan.
    2. kor. 6:12 kehottaa päinvastoin ja siinä kerrotaan syy kristittyjen erimielisyyksiin.

    Liked by 1 henkilö

  8. Tuntuu, että se kapenee ajan saatossa. Että sillä kulkeminen vaatii yhä enemmän viisautta ja malttia: ei kannata hyppiä seinille, joita ei ole, on vain monttu ja sen takana lavea tie, kummallakin puolella. Rinnallakulkijoita on niin vähän, että usein yksinäisyydessään

    Juuri nyt koen, että tie on todella kaita. Vaellus on yksinäistä. Kaikista painoista on luovuttava.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s