”Oi Herra, valtaa mun sydämeni. Se synnin saastasta puhdista, mä että voisin sun sanaas kylvää ja veren voimasta kertoa.
Nyt Sulle tahdon ma kaiken antaa. Ja pyydän Pyhitä huuleni, suo Hengen liekin mua kosketella niin Sua kiittelee kieleni.
Myös käten Herra, mä sulle annan, ne tahdon työhösi uhrata. Suo kärsivälle mun apu tuoda ja lientää kuumeisen tuskia.
Suo armo mulle, niin että aina mä rauhan viestiä viedä saan. On sielut synkässä synnin yössä. Oi, auta Sulle ne voittamaan!”
Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
Sillä Sinä tunnet rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni. Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa Sinun silmissäsi, mutta Sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi….
Katso totuutta Sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni Sinä ilmoitat minulle viisauden.
Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä valkeammaksi tulisin. Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
Minä tahdon opettaa väärille Sinun tiesi, että syntiset Sinun tykösi palaisivat.
Ps. 51: 1-15
Niin paljon pahaa mieltä on ollut viime päivinä ilmapiiri sakeana että tekee mieli tunnustaa olevansa syntinen ja kaipaavansa kaikkea sitä mitä joskus viattomuuden ajassa lapsena oli. Saada huuhtoa korvansa, silmänsä, huulensa, ajatuksensa ja sydämensä ja pyytää: Pese minut puhtaaksi. Anna minulle jälleen autuutesi ilo. Anna minun kuulla iloa ja riemua, kaiken pimeyden ja ahdistuksen keskellä. Jumala, luo minuun puhdas sydän. Oi, Herra, valtaa mun sydämeni!
Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et Sinä Jumala hylkää!
Blogitaivas 
03/12/2014 18:14
Herran turvassa
rukoilevan anomus
päästä pahasta
luota vainoojan verkon
kättesi vahvaan suojaan
kansa kateissa
eksynyt omaa tietä
valheessa harha
miksi tuhlaajan pako
uskoton oma vaellus
uskosta toivoon
rakkaudessa enempi
kaiken kestävää
katoamaton tunne
täyden täyttymystä
altis elämä
ikuisen elämän tie
seuraa minua
enkelin ääni teille
minun korotetun luo
TykkääLiked by 1 henkilö
03/12/2014 20:42
Saan tästä runosta irti sen minkä itsekin koen. Voi olla että sinä Niilo, ajattelet jotain muuta, mutta… Viimepäivinä on ihmisiä pöyhitty kaikin tavoin ja monet ovat pyrkineet tuomaan näkemyksensä esille varmoin argumentein! Minäkin, ja kadun sitä ja pyydän anteeksi Herralta ja Pyhältä Hengeltä jonka olen murehduttanut.
Jokainen luulee tietävänsä parhaiten ja olevansa se viisas joka on oikeassa. Tehdään kaikenlaista äkkipikaistuksissa ja sanotaan myös.
Paljon melua – tyhjästä.
Kuinka niin tyhjästä?! Koska meidän mielipiteillämme ei vaikuteta mihinkään muuhun kuin korkeintaan näihin maallisiin ja huomenna on uudet aatteet ja murheet.
Ihminen pääsisi niin paljon helpommalla kun uskoisi ja luottaisi Jumalaan aivan kaikessa. Hän on kuitenkin kaiken Luoja ja Kaikkivaltias. Hänellä yksin on tieto ja viisaus, Hän yksin tietää oikeat vastaukset ja myös toteuttaa ne.
Mitä me voimme, emme muuta kuin tuhota. Meissä asuu syvästi syntinen luontomme ellemme pidä huolta siitä ettei se pääse jumalaksi tuon todellisen Ikuisen Elämän Jumalan sijaan. Olen niin surullinen, mutta tahdon muistaa tämän rakkaudettomuuteni ja pyytää Jumalan armoa osakseni.
Jossain kohtaa me kaikki sorruimme samaan syyhyn josta toisia syytimme.
Jumala
On Rakkaus.
TykkääLiked by 1 henkilö
03/12/2014 20:59
Niin, Tuulikki. Paljossa ajattelemme samalla lailla. Tätä runoa ei ole kuitenkaan tähän ajankohtaiseen tilanteeseen kirjoitettu, mutta luettunani tuon avauksesi ajattelin sen sopivan tähänkin.Tuhlaajanpojan teemaan tämä kuitenkin on kirjoitettu, vaikka Raamatun tekstit ovat teemasta Jumalan rakkauden uhritie.
Näkökulma tästä tuhlaajan pojasta löytyy myös tähän ajankohtaiseen teemaan, mutta siihen ei ole hedelmällistä enää palata. Siitä on väännetty jo aivan tarpeeksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
03/12/2014 21:27
Aika moni meistä varmaan on käynyt myös jollain tavalla ja jossain määrin tuon tuhlaajapojan ja tytönkin tien. Harvalla säilynee elävänä lapsuuden usko vanhuuteen saakka. Jos ei ole tarvitsemalla tarvinnut armoa tai suureen hätäänsä Jumalan apua, ei kai osaisi olla niin kiitollinen kuin kaiken kokemansa jälkeen on kun on menneistä päässyt vapaaksi. – Ei myöskään niin riippuvainen Jumalasta kuin on ellei tietäisi kuinka kauheaa on elämä ilman Elävää Jumalaa. Minä rakastan Herraani, koska Hän on niin sunnattomasti rakastanut minua ja loppuun asti rakastaa.
Minun on rakastettava myös lähimmäistäni ja annettava jokaisen tehdä omat ratkaisunsa oman elämänsä suhteen, voin vain rukoilla että Jumalan Tahto kaikkien kohdalla kaikessa saisi tapahtua.
On olemassa oikeaa ja väärää, mutta Vain Jumala on Voimallinen ja Kaikkivaltias muuttamaan vääränkin oikeaksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
03/12/2014 21:46
Samoja ajatuksia, Tuulikki. Eri teitähän me kuljemme ja eri teiltä olemme varmaan tälle Ristin tielle tulleet. Suunta on kuitenkin sama. Omassa lapsuudessani ei ollut uskoa, joten en siinä ole menettänyt muuta kuin itseni, joka on vähän kerrassaan päivä päivätä kuitenkin löytynyt. Tuolla tuhlaajapojalla ei kai ollut hänelläkään lähtiessään uskoa, vaikka luuloja itsestään varmaan olikin. Usko ja anteeksiantamus, armo oli kuitenkin vastassa palatessa.
Sitä tässä teemassa olen usein miettinyt, miksi tuhlaajapojan veli oli pettynyt veljensä paluuseen. Toisaalta kyllä olen havainnut, että nimenomaan hyväosaisissa on enemmän tuhlaajapojan veljiä kuin näitä tuhlaajapoikia.
TykkääLiked by 1 henkilö
03/12/2014 22:28
”särjettyä ja murtunutta sydäntä et Sinä Jumala hylkää!”
Hämmennys vie rauhan, mutta onneksi Rauhan lähteelle saa palata.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 15:13
Virpi, Niilo ja Katri. ❤ kiitos uskollisuudestanne 🙂
Tämä blogi oli taas niitä jotka vain oli pakko synnyttää kun aika tuli ja ponnistukset alkoivat, ei voinut pidättää, ja tuosta laulusta se alkoi ja jatkui itsestään tuohon psalmiin.
Itsestäänkö?
Ei vaan uskallan sanoa että Pyhän Hengen vaikutuksesta. Enkä edes ajatellut olla sitä kirjoittamatta. Voisin tässä siteerata Paavaliakin, mutta olisi aika omahyväistä, ehkä, joidenkin mielestä. Minä vain murruin sisäisesti kaikesta siitä syyttelystä jota on jo pitkään jatkunut meidän "kristittyjen" kesken puolin ja toisin. Ihmiset ovat ruvenneet jakamaan toisiaan vuohiin ja lampaisiin.
Näinhän toki on, ja tulee sanankin mukaan olemaan, mutta vuohet ja lampaat erottelee Jumala.
Tämä blogi koskee aivan kaikkia. Kukaan meistä ei ole täysin synnitön eikä puhdas vielä tässä ajassa. Suurin puute meillä on rakkaudessa.
Kyllä synnin saa sanoa synniksi ja pitääkin, mutta sen sanomisen vaikutin tulisi olla rakkaudessa.
Koska Jumala tahtoisi että kaikki pelastuisivat.!
Tässä kohtaa vetoan Room. 3 lukuun (ja psalmiin 14:3) . Me emme rakasta ellemme murru oman syntisyytemme edessä ja myönnä omaakin syntisyyttämme. Kun sen myönnämme, Jumala on armollinen. Room. 3:21-28.
Koen että tätä samaa aihetta täällä nyt käsitellään, vähän toisistamme poiketen, vaikka sitä ei ole helppo huomata tyyliemme erilaisuuden takia. Mutta esim. Tapio sanoo bloginsa kommentissa 3.12 klo 11.58 saman ajatuksen kuin on minulla tässä.
Rauhan lähteelle todellakin saa palata! Siellä on aina lämmin ja hellä vastaanotto. Siellä On Jeesus. Rauhanruhtinas ja Vapahtaja. Sinne ei vaan mennä omavoimaisena täynnä omaa viisautta ja erinomaisuutta. Sinne mennään murtunein mielin hoitoa saamaan ja kuulemaan vapauttava sanoma syntien anteeksiantamisesta ja iankaikkisesta elämästä. Näkemään rakkautta säteilevät silmät, elämää sykkivä sydän ja haavoitetut kädet ja kylki, meidän puolestamme.
Ota vastaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 16:25
päivästä päivään
valoon ja totuuteen
alttarin eteen
synkkyydestä iloosi
oma mieli mukana
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 19:03
Kyllä niin kauniisti kirjoitat Tuulikki.
Koiralenkillä itsekin koin samoja ajatuksia anteeksiannosta.
Pyysin samoja anteeksi, ettei Jumala pitäisi vihaa ja olisi niin armollinen,
että ellen itse tiedä oikeata vastausta, niin vastaa sinä Herra.
Auta kuitenkin lapsenas kasvamaan. Koen monesti olevani täysin riippuvainen
juuri tuosta hengen avusta, että usein itkien veisaan ja puhun Jumalalle,
että olisi armolllinen. Silti en uskalla Hänen sanaansa sivuutaa.
Joten sain rauhan siitä, että molemmat on oikeassa ja meillä usein
on väärä Jumalan kuva. Itse olen taipuvainen Jumalan pelkoon ja se
rakkaus kuitenkin näkyy myös minun syntejäni kohtaan. Halusin tavata uskovat
vanhempani ja sain viestin etteivät halua tavata minua.
Olin surullinen siitä,
että meiltä puuttuu niin paljon myötätuntoa ja tilalle on tullut kovuus.
Siksi pyydän Jumalani älä sinä hylkää minua.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 20:40
Anna Jeesus tosiaankin minunkin syntini anteeksi sillä sovitustyöllä, minkä rakkaudesta teit Golkatalla. Veri kuvaa anteeksiantoa. Pese minunkin vaatteeni siinä valkeammaksi kuin lumi.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 20:41
Kiitos Katri.
Jos ihminen voi tuntea toista ihmistä kohtaan myötäelämistä ja hellyyttä, niin paljon enemmän meidän Herramme. Hän kerää kaikki sinunkin kyyneleesi omaan maljaansa ja muistaa sinua rukoillen ja hoitaen.
– ”Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.” hebr.4:14-16
”Vaan joka on ollut kaikessa kiusattu!”
Jeesus tietää mitä on olla ihminen! Hän voi ja tahtoo ihmisiä auttaa, se on maailman lohdullisin tieto. Hän ei hylkää eikä jätä vaikka kaikki muut niin tekisivätkin. Ja usein tekevätkin. Tässä maailmassa on paljon hylkäämisten aiheuttamaa tuskaa, monenlaisen hylkäämisen.
Sinä Katri tunnet Raamatun, siellä Jumala itse sanoo vihaavansa hylkäämistä. Siksi ole turvallisella mielellä. Uskotko jos sanon että kärsimyksilläkin on tarkoitus. Ne auttavat meitä ehkä ymmärtämään elämää ja kärsiviä lähimmäisiämmekin. Tuntemaan myötätuntoa ihmisenä olemista kohtaan. Ole turvallisella mielellä, Jeesus on kanssasi.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 20:50
Täällä painoi synnin taakka maahan saakka, siel ei paina milloinkaan.
Tällä kylväin kyyneleitä murheen teitä,
kilvoitellen kulkivat, sillä nyt he kannalletansa riemuissansa Karitsalle soittavat.
Auta Herra aina meitä elon teitä uskossa vain kulkemaan. Amen.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/12/2014 20:55
Kiitos Tuulikki olet nyt armoitettu Jumalan lapsi, että odotan sinun kirjoituksiasi.
TykkääTykkää
04/12/2014 20:55
Sorry, niin armoitettu
TykkääTykkää
05/12/2014 11:39
Katri. Ylenpalttiset kiitokset ylenpalttisista kiitoksista 🙂 🙂 :)!
Ei voi kieltää etteikö kirjoituksistaan ymmärretyksi tuleminen tuntuisi hyvältä, mutta:
Jossain kohtaa Raamatussa sanotaan näinkin että joka itse itseään suosittelee ei ole koetuksen kestävä, ja että kiittäköön sinua toisen ei oma suusi!
Nämä siis vanhan käännöksen mukaan ulkomuistista. Mutta muutoin; 2 korinttilaiskirje on (aiheeseenkin) lukemisen arvoinen, opiksi ja ojennukseksi, mutta myös lohduksi meille kaikille. Näin vaan kiireessä muistellen että tuossa kirjeessä ei ihmistä koroteta vaan Kristusta Jeesusta 🙂 ! Joka on oikein ja kohtuullista!
Hyvää itsenäisyyspäivää Katri, kiitetään Jumalaa että meillä tällainen suuri armo on ja rukoillaan että maamme itsenäisyys säilyisikin kaikista viimeaikaisista tapahtumistakin huolimatta. Tosiasiahan on ettei meillä ole mitään mitä emme olisi Jumalan armosta saaneet.
TykkääLiked by 1 henkilö