Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Miten tässä näin kävi?

6 kommenttia

– Arvon rovasti, tulin eroamaan kirkosta.
– Mutta hyvä rouva, eihän sitä tarvitse tänne virastoon asti tulla, täytätte vain netissä lomakkeen.

– ei minulle ole nettiä, ja lisäksi, varta vasten tulin tänne henkilökohtaisesti, että asia hoituu kunnolla
– no hyvä on, printtaan teille lomakkeen, täytätte sen ja annatte kanslistille, se ei kestä kauan

– ei minulla ole kiire, näin tärkeää asiaa ei hoideta hutiloiden
– aivan, aivan, voittehan ottaa lomakkeen mukaan ja täyttää sen ajan kanssa kotona, annan teille valmiin kirjekuoren, postimaksukin on jo hoidettu viran puolesta

– kuulkaas nyt rovasti, ette taida nyt olla tosissanne, ettekös te ollenkaan kysy, miksi minä aion erota kirkosta
– hyvä rouva, sehän on ihan teidän yksityisasia, emme me halua olla tungettelevia

– mutta minä haluan kertoa omat syyni…
– …niin, onhan niitä mielipiteitä ollut ilma sakeanaan ja ihan piispatasolla asti, kyllä minä teitä oikein hyvin ymärrän ja ihan rauhaa toivottaen tämän blanketin…

– …minä mitään yleisön tai piispojen mielipiteistä välitä, omat on mulla syyni
– no, käyhän se toki, eihän tässä kuulustelijaksi ja tuomariksi ruveta

– mutta kun minä haluan kertoa ne omat syyni
– tässä kaavakkeessa on kyllä kohta, johon voitte ne syyt kirjoittaa

– johan minä sanoin, että haluan ne kasvokkain kirkon edustajan kanssa kakistaa ulos, jaksatteko te kuunnella vai ette
– toki, toki, mennään tuonne seurakuntasalin puolelle, siellä on vielä kahvia ja pullaa jäljellä, jutellaan, eihän tässä nyt minullakaan niin kiire ole ja kahvikin maistuu

– jaa, että salin puolelle, ja pullakahvitkin vielä, mikä ettei, kyllä minullekin kahvi nyt maistuu
– tätä tietä, hyvä rouva

Ja he menivät, nauttivat pitkän tovin kahvista ja keskustelivat seurakunnasta, sen toiminnasta, Jumalastakin ja Hänen toiminnastaan. Rapia tunti siinä vierähti. Sitten rouva katsoi kelloon ja sanoi: herttainen, tulipa tuosta pullasta mieleen, että minun piti tänään leipoa illan kotiseuroihin, meillä näet kokoontuu sellainen kristillinen solu. Voisihan rovastikin siellä joskus poiketa vaikka puhumassa. Tässä puhelinnumeroni. Kiitos vielä ja näkemiin.

Johon rovasti: kiitos, kiitos…tässä olisi vielä tämä lom…

Mutta hyvä rouva oli jo kovaa kyytiä menossa ulos. Kadulla vasta hän huomasi, että se kirkostaeroamisen lomake jäi ottamatta. Mutta toisaalta, hän ajatteli, miksi pitäisi erota kirkosta, se pappikin oli kuitenkin niin mukava, kahvit ja kaikki, ja sitähän voisi ruveta vaikuttamaan kirkossa, onhan solun jäsenistä suurin osa luterilaisia, täytyy varmaan pistää ajatukset uuteen uskoon, miten tässä näin pääsikään käymään!

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

6 thoughts on “Miten tässä näin kävi?

  1. Just näin! Tässä on se todellinen strategia.

    Liked by 3 people

  2. Just näin homma etenee…….

    Tykkää

  3. Tapion viimeisen tunteet pinnalle nostattavan kirjoituksen sisältö laimeni ja sitten meni pakka ihan sekaisin, kun katselin sitä kaunista kuvaa liian kauan. Oli ihan sama lopulta erotako vai ei.
    Kuvaoli tosikaunis, melkein Hassilan kynttiläkuvan meren äärellä veroinen.

    Liked by 1 henkilö

  4. I didn’t see the point of this.

    Tykkää

  5. Meidän seurakunnassa

    Tykkää

  6. Päivitysilmoitus: Pyhä kahvipaussi | Blogitaivas

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s