”Je suis.”
.
.
.
Blogitaivas
Usko, toivo, bloggaus.
- kommentti
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Blogitaivas
%d
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
10/01/2015 13:01
Yhtä mahdoton määrittää kuin piin() tarkka-arvo!
TykkääLiked by 1 henkilö
10/01/2015 14:04
Hyvin oivallettu, Toivo!
TykkääTykkää
10/01/2015 14:10
Kiitos!
TykkääTykkää
10/01/2015 22:39
Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Pyhitetty siis olkoon ”Minä Olen”. Mieleeni tulee jonkinlainen metafysiikan ja uskon yhdistelmä: Jumala, joka loi sanallaan maailman, on viime kädessä ainoa, joka todella on olemassa.
TykkääLiked by 3 people
10/01/2015 23:07
…ja jonka tiedossa myös on viimeinen Piin() arvo.
TykkääLiked by 1 henkilö
11/01/2015 10:22
Tero. Äärettömän kauniisti sanottu, vaikka en mitään metafysiikasta tiedäkään, mutta tarvitseekokaan?! Koska, ”Jumala (Pyhitetty olkoon Hänen nimensä) joka loi sanallaan maailman” on ainoa joka todella on olemassa iankaikkisesti aamen!
Muut jumalat ovat epäjumalia, ihmisten luomia, on vain yksi ”Minä Olen”!
Kiitos Tero!!!
TykkääLiked by 2 people
11/01/2015 13:06
Metafysiikka on filosofian ala, joka tarkastelee olemassaolon ehtoja yleensä. Se lienee huuhaata tai enintään ajatusleikkien rakentelua vallitsevasta akateemisesta näkökulmasta. Isäukkoni tuomitsi metafysiikan synniksi kerta heitolla. Tosin kehtaan epäillä hänen tietojaan asiasta – omanikin ovat huterat. Enkä tiedä, mikä siinä on synnillisempää kuin vaikka etiikassa. Voihan ajatukseni kuvailla niinkin, että Jumala on ikuinen ja loppumaton. Maailmankaikkeutemme taas on kestoltaan ja mitoiltaan rajallinen, vaikka ihmisen mittapuussa erittäin pitkäaikainen ja suuri. Nyt kuitenkin sivutaan asioita, joihin minun käsityskykyni ei yllä ja joilla on vain vähän merkitystä tavallisessa, maallisessa elämässä. Minun maallinen ruumiini kaipaa mielihyvää ja se on samalla olemassa olon tasolla kuin kahvinkeitin. Viimeisenä päivänä kahvinkeitin kaiketi tuhoutuu, mutta siinä rytäkässä se on pieni murhe. Taivaassa taas lienee isommat ilon aiheet.
Minua on ajatteluttanut pitkään Isä meidän -rukouksen kohta ”Pyhitetty olkoon sinun nimesi.” Uskoakseni se viittaa kolmanteen käskyyn: ”Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään”. Wikipedia – tuo kaiken arveluttavan tiedon lähde – esittää käskyn tarkoittaneen sitä, ettei Herran nimeä saa käyttää väärään valaan. En kuitenkaan halua tässä kulkea tavallisten ajatusten polkua, koska minua kiehtoo tämä esittämäni tulkinta. Ja uskoakseni tämän ajatuksen on joku muukin esittänyt. En tunne teologiaa, mutta tutkijan töitä tehneenä tiedän, että uudet ajatukset ovat ani harvinaisia. Ajatukseni saattaa myös heijastella Platonin ideaoppia. Sen mukaanhan tämän maailman ilmiöt ovat vain tosiolevien ideoiden kuvia. Se, onko tällainen ajatusleikkien rakentelu vastoin Jumalan tahtoa, on jonkun viisaamman päätettävä. Minun tarkoitukseni ei ole näillä ajatusleikeillä kiistää evankelis-luterilaista oppia tai uskossa tosina pidettyjä näkemyksiä.
TykkääTykkää
12/01/2015 11:51
Punklehti Hilseen slogan 70-luvun loppupuolella oli jämäkkä: Kerro meillä, mikä sinulle on tärkeää, niin pilkkaamme sitä seuraavassa numerossamme.
Näissä pilkkaamisasioissa on tähdellistä se, että pilkka on aina pilkkaa. Kun olen tätä keskustelua seurannut, olen ollut huomaavinani, että tärkeintä on turvata oikeus eli sananvapaus pilkata toisille ihmisille tärkeitä asioita. Ja tiedän, että kyllähän minä itsekin joskus semmoiseen ”rakentavaan kritiikkiin” sorrun.
Mutta puhummeko oikeudesta pilkata vai oikeudesta keskustella, kun puhumme sananvapaudesta?
Johonkin blogiin kommentoin suunnilleen näin: Jos me kristityt pidämme Jumalaa persoonana, niin kyllä Häntä varmasti sattuu persoonaansa kohdistuva pilkka ihan samalla tavalla kuin kehen tahansa henkilöä sattuisi. Jumala ei varmastikaan kaadu siihen, että häntä pilkataan, mutta ei hän varmasti siitä pidäkään.
Jos vielä uskomme, että Jumala on pyhä ja kaikkivaltias, niin siitä seuraa ennen pitkää tavalla tai toisella se, että pilkka osuu omaan nilkkaan.
TykkääTykkää
12/01/2015 12:32
Pilkka osuu aina omaan nilkkaan. Ennemmin tai myöhemmin. Pilkkasi sitten uskossa tai ei.
TykkääTykkää
19/01/2015 18:11
Niin oliko kysymys nyt haaleudesta. En mä ainakaan ole,
kun tänään lukenut toistakymmenta Blogitaivastekstiä ja
vielä vastannutkin ja puolessa välissä vasta.
TykkääTykkää