Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Daavid ja Jonatan suutelivat toisiaan

2 kommenttia

Miesten välistä rakkauttako? Kyllä! Kiintymystä ja ystävyyttä syvällä tasolla. Veljeyttä ja yhteyttä, joka näkyi fyysisenä läheisyytenä, suudelmana. Se ei ollut Juudaksen petossuudelma. Se ei ollut myöskään homosuudelma.

Miesten välinen yhteys näkyi myös Jeesuksen ja opetuslasten suhteessa. Hehän jakoivat vuosien ajan samat matkat maalla ja merellä, päivin ja öin. He jakoivat samat pölyt, matkaväsymykset ja iltanuotiot iloineen ja suruineen.

Voin hyvin kuvitella, mistä nuo jätkät puhuivat istuessaan Jeesuksen kanssa nuotion ympärillä, päivän hommista väsyneinä. Voi olla, että ne jutut ei kestäisi uskonnollisia korviamme. Voi olla, että minä vain kuvittelen, mutta miehet on aina miehiä, kaikkialla ja meidän jutut ei aina kestä julkisuutta. Ja siitä olen varma, että Jeesus ei punastele, eikä kauhistele, eikä nolostu ja mikä hienoa, ei nolaa ketään.

Veljien pyhissä suudelmissa ei ole kyse uskonnollisesta liturgiasta, eikä eroottisesta flirttailusta. Ollaan veljeydessä, uskon yhteydessä, rinnallakulkemisessa, jopa taistelussa, jossa veljeä ei jätetä. Aikamme steriili pinnallisuus vääristää asioita. Raamatun kertomukset vievät meidät takaisin iltanuotiolle paistamaan kalaa, nojaamaan toistemme kylkiin ja haisemaan samalle hielle, lopulta matkasta väsyneinä nukahtamaan…Jeesus jää vielä valvomaan tulta.

Kuulen Hänen ajatuksensa: jätkät, mä rakastan teitä!

Ps.
Sorry, siskot, jäitte nyt tästä jutusta pois, mutta ette tekään ole kaukana Herrastamme. Samoilla tulilla istutaan ja samaa tulta Jeesus sytyttelee meidän sydämissämme.

Mainokset

Kirjoittaja: H H Hilvo

pastor, who loves to preach and teach and pray, because God is so good

2 thoughts on “Daavid ja Jonatan suutelivat toisiaan

  1. Voisiko senverran osoittaa kunnioitusta, että käyttää ”jätkät” sanan tilalla sanaa ”veljet”, kuten Jeesus itse teki. Terveisin ”sisar” ei ”ämmä”.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kielellinen kulttuurimme on kovin erilaista kuin ennen ja minusta Heikin tapa kirjoittaa on hänelle luontaista eikä kyse ole minusta kunioituksen puutteesta. Ämmä ja jätkä voi toki jossain päin Suomea rinnastua yhä negatiivisena sanaparina. Eri yhteiskuntaluokkien ja maakuntien kielelliset erot alkavat olla maassamme jo niin muuttunut ettei mielestäni tekstiä aina voi arvoittaa pelkästään omista lähtökohdista. Moni duunarin vaimo puhuu itsestään duunarin ämmänä eikä pidä itseään huonompana tai vähemmän kunnioitettuna yhteisön jäsenenä. Itse en käytä ämmä sanaa koskaan mutta hyvistä ystävistäni puhun jätkinä. ”Hyvä jätkä” on monen miesryhmän sisäistä ”luottamuspuhetta”, jota ei tuntemattomista käytetä. Usein kielessä tapahtuu muutoksia joissa positiivisia asioita ilmaistaa nykyään ennen negatiivisina pidettyjen ilmaisujen kautta. Pitkään Heikin tekstejä lukeneena tunnistan tämän ”hyvät jätkät nuotiolla” metaforan luotamuksen ja läheisyyden, sekä toveruuden ilmaisuna joka puhuttaa meitä muka niin karskeja miehiä. Monasti nuotiolla istuneena ja jätkien kanssa tarinoineena yömyöhään tunnistan sen mitä tässä tavoitetaan. Veli on juhlallinen mutta jätkä on kaveri.

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s