”En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan mä pyydän taivaan valoa. Ja rauhaa päälle maan. Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo! Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan!
Suo mulle maja rauhaisa, ja lasten joulupuu. Jumalan Sanan valoa, joss´ sieluin kirkastuu! Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin. Jumalan Sanan valoa ja mieltä jaloa!
Luo köyhän niin kuin rikkahan saa joulu ihana, ja yöhön synkkään maailman tuo Taivaan Valoa! Sua halajan, Sua odotan, Sä Herra maan ja taivahan. Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo Suloinen joulus tuo!”
Yöllä ajattelin näille sanoille, jotka vain kirkastumistaan kirkastuvat ja syvenevät merkitykseltään sielussani ja hengessäni vuosi vuodeltaa uudelleen ja aina vaan voimakkaammin, nimeksi ”Nyt jos Koskaan”. Mutta kun Sakari Topelius on tämän runoillut 1887 ja Jean Sibelius säveltänyt 1909, niin ikiaikaisethan nämä sanat ovat. Niin ajankohtaisilta kuin ne aina tuntuvatkin.
Usein öisin olen huomannut olevani kaikkein herkimmilläni kuullakseni Jumalan puhetta tai ollakseni vapain kaikesta häirinnästä myös rukoillakseni. Viime yönä ajattelin maailmaa, ajattelin Jumalan luomistyötä. Ajattelin ihmistä täydelliseksi luotuna Jumalan kuvana ja luomakuntaa puhtaana ja rikkaana. Ja sitten tuli suru.
Ajattelin ihmisten kärsimystä. Sotaa ja väkivaltaa, lapsia, vanhuksia ja vammaisia sodan jaloissa. Äitejä jotka pakenevat lastensa kanssa, jos pääsevät ja miehiä, isiä ja puolisoita jotka kuolevat taisteluissa. Myös kaikkia niitä suomalaisia, ystäviä ja vieraita, joille ei kaikista toivotuksista huolimattakaan tule hyvää joulua. Ei kaikille tule vaikka kuinka toivottelisi.
Ei kuitenkaan tarvinnut jäädä ajatuksineni tähän. Minut siunasi kyyneliin kun ajattelin että JUMALA ON! Hän ei ole muuttunut, ei muuttanut ikiaikaista suunnitelmaansa. Hän ei ole lakannut välittämästä, eikä lakkaa, vaikka maailma kuinka toista todistaisi. Koen että meidät, ainakin meidät, jotka olemme saaneet armon tulla tuntemaan Pyhän Jumalan ja Hänen rakkautensa Sanassaan ja Teoissaan tulisi rakastamalla rakastaa kaikkea sitä minkä Jumala on luonut. Viljellä ja varjella niin kauan kuin aika on.
Pyhä Jumala, Kaikkivaltias Isä, kiitos että saamme sanoa Sinua Isäksemme! Olet minulla täysin käsittämätön, mutta ihmiseksi tulleen Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden, voin kiitollisena ja rukouksin Sinua lähestyä! Kiitos Jeesus, että tulit pelastajaksi tähän maailmaan! Kiitos että taivaaseen palatessasi lähetit meille Pyhän Henkesi Viisaudeksi, Valoksi ja Voimaksi! Herra siunaa ja varjele meitä kaikkia. Tapahtukoon Sinun hyvä tahtosi niin meissä kuin maailmassakin. Anna meille Sinun rauhasi ja auta meitä Tiellä, Totuudessa ja Elämässä. Anna tulen palaa sydämissämme evankeliumin sanoman hyväksi. Anna rakkautta lähimmäisiin ja anteeksiantavaa mieltä aina kun sitä tarvitsemme, ja tarvitsemmehan me.
Siunaa Herra joulumme! Siunaa rakkaitamme kaikkialla! Myös tätä pientä blogitaivas seurakuntaa ja kaikkia jotka käyvät täällä ammentamassa. Anna Herra meille sanoja sinun sydämeltäsi! Kiittäen rukoillen.
Sinun on Valta, Voima ja Kunnia iankaikkisesti aamen.
Blogitaivas 
18/12/2016 19:27
Tekstisi ja iltamessun jälkeen ajatukset veivät ensimmäiseen jouluun. Tuulikki, sinun tekstissäsi on rehellisyys: kaikille ei tule hyvää joulua, vaikka, kuinka toivottaisi.
Mikä lohtu onkaan silloin siinä, että Jeesus syntyi sotkun keskelle. Äitinsä oli varmasti jo väsyksissä matkasta. Minkälainen oli mahtanut olla hänen odotusaikansa, kun lapsen elämä alkoi Jumalan tahdosta sellaisissa olosuhteissa, joissa Maria ja Joosef eivät olleet säädyllisesti naimisissa? Inhimillisesti ajatellen heidän elämänsä saattoi näyttää hyvinkin epätavalliselta, ehkä paheksutultakin. Tilanne tuo minulle jollakin tapaa mieleen Noan, joka alkaa rakentaa arkkia kuivalle maalle syystä, jonka vain hän tiesi. Ei tainnut hänkään kunniaa ja ymmärrystä asialleen saada, mutta rakensi vaan.
Joosef otti Marian raskaalle taipaleelle mukaan ja eläinten sija sai kelvata synnytyshuoneeksi kun ei muuta ollut.
Jeesus syntyi haasteiden keskelle ja se lohduttaa minua.
TykkääLiked by 2 people
18/12/2016 19:57
Virpi. Juuri tänään tästä puhui meidän pastorimme, tästä kuinka vaikea asia oli Joosefille ottaa Maria omakseen siihen aikaan! Kauniisti puhui! Luonnollisesti ja realistisesti 🙂 !
Ja todellakin Noa, ei ollut helppoa hänelläkään.
Tämä aika on monin puolin kovin vaativa. On niin monenlaista kärsimystä, opetusta, puhetta ja uskoa. Huomaa kyllä että ihmiset tahtovat herkästi vain ilakoida. Eivät halua pilata iloaan raskailla uutisilla.
Ne joita painaa mikä tahansa elämän kipu, jäävät kuin Maria ja Joosef ulkopuolelle kaiken sen mitä pidetään arvossa ja mitä havitellaan. Ja kuitenkin sanotaanhan Jeesuksestakin että hyljitty hän oli. Kyllä jeesus kantoi valtavan kuorman – ja omasta vapaasta tahdostaan.
Ei mikään niin todellakaan auta eikä lohduta kuin tietoisuus siitä etä Jumala Itse Jeesuksessa kärsi. Jumala Jeesuksessa tietää ihmisten taakat ja ainoana voi auttaa.
Ja kuitenkin meillä on, kaiken keskelläkin, usko ja toivo. On ilo siitä että Jumala tuntee jokaikisen ihmisen ja rakastaa loputtomasti. Kutsuu kutsumistaan ja on aina valmis myös ottamaan pois poikenneetkin vastaan siinä, kuin Hän säälii myös kaikkia elämän taakkaa kantamaan joutuvia. Minusta ei ole oikein vain hehkuttaa ja olla kuin yksi tai kaksi päivää vuodessa voisivat poistaa kaiken hädän.
Mielessäni on soinut aamusta alkaen erään hengellisen laulun sanat josta ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:” Oi, Jeesus, kuinka rakastaa niin paljon meitä jaksoit. Kun armahtaen maailmaa sen syntivelan maksoit? En voi mä tuota ymmärtää. Se ihme ihmeheksi jää. Vaan siihen nyt mä uskon. Vaan siihen nyt mä uskon”
Ei ole joulua ilman pääsiäsistä, eikä pääsiäistä ilman Joulua ja joulun lasta. Kiitetty olkoon Herramme ja Vapahtajamme, kiitetty Pyhä Jumala ja Isä.
TykkääLiked by 2 people
19/12/2016 11:11
Ajatuksia herättävä kirjoitus. Tuo virsi on minulle muistissa käänteisesti.
Muistan nuoruusiässä kun kritisoin laulun sanoja ” En etsi valtaa loistoa” ja
silti ihminen on sellainen viheliäinen olento, että tämän pyhän tapahtumankin on muuttanut juurikin sellaiseksi. Isäni kysyi, Katri koska sinusta on tullut kyyninen ?
En usko olleeni kyninen, vaan ajatelleeni juuri kuten kirjoitat, kaikilla meillä ei ole sitä joulua mitä mainoksissa kuvataan, mutta kaikilla meillä on joulunpoika. Jeesus.
Virpin kommentti hätkähdyttti. Olin juuri ajatellut tuota Marian matkaa. Enkeli ilmestyi hänelle sanoin ”Terve armoitettu” Luuukas 1:28. Hän siinä toivotti kuitenkin Marialle Jumalan antamaa terveyttä tälle koetusten matkalle. Pidän henkistä terveyttä yhtä tärkeänä. Uskon ja tiedän että toivotus tuli tarpeeseen. Siellä eläinsuojassa nukkui ”uhri puhtahin”.
Jälleen puhutaan enkeleistä joiden parvi vie rakkautta suurinta katsomaan.
Tälle paikalle mekin saamme tänäkin jouluna tulla ” Rakkautta suurinta katsomaan”.
Hyvää Joulua Tuulikki, voisin sanoa myös armoitettu. Tekstisi kuvailee armoitusta !
TykkääLiked by 1 henkilö
19/12/2016 17:37
Katri. Olen nyt muutamaan kertaan lukenut kommenttisi ja yrittänyt oikeinymmärtämällä päästä siihen ”käsiksi”. Kun tuo ”En etsi valtaa loistoa” on minulle se kaikkein rakkain laulu jonka sanoman täydesti allekirjoitan, ainakin itseni suhteen. Eli vähän on paljon 🙂 ?
En selittele enempää, kun emme tunne toisiamme. Jotkut teistä ovat tuttuja mutta vaatii aika paljon ennen kuin voi sanoa todella ”Tuntevansa”..
Kirjoitellessaan olettaa ymmärtävänsä mitä toinen tahtoo sanoa. Tulkitsee ja vastaa siltä pohjalta. Voi kuitenkin – joskus – joutua täysin ymmälle ja myöhemmin toteamaan ettei sitä oikeaa tuntemista ollutkaan…. (Näin yleisesti vaan.)
Siihen nähden on aivan ihmeellistä että ihmiset täällä kuitenkin löytävät yhteisen sävelen. Ja se sävel on usko samaan Pyhään Jumalaan.
Kuitenkin on totta myös, että usein juuri joulunaika tai muutkin kristilliset juhla-ajat voivat olla kaikkea muuta kuin toivotaan, ristiriidat voivat kärjistyä.
Niin kuin kirjoitin, alussa kaikki oli Jumalan luomana täydellistä ja ehjää kunnes, ihminen lankesi ja maailmaan tuli kärsimys.
Kuinka kauhea onkaan tämän päivän maailma alkuun verrattuna. Sen tiedostamiselta ei voi välttyä. Joka päivä kaikkien kanavien kautta vyörytetään eteemme kauheuksia joissa ei ole enää mitään rajaa. Inhimillisyydestä ei tietoakaan. Meidän on vain yritettävä auttaa siinä missä voimme ja kääntyä Jumalan puoleen rukoillen ja anoen.
Raamatun lohdutus maailman, omamme ja läheistemmekin hädässä on siinä että uskomme tulee koetelluksi. Koettelemuksissa joko luovumme tai vahvistumme ja riipumme sitä vahvemmin Jumalassa kiinni mitä kovempi on koetus. Opimme jotain kallisarvoista tai katkeroidumme.
Mitä Mariaan tulee, niin siinä vain syvä ja todennäköisesti horjumaton lapsen kaltainen usko Jumalaan, ja lopulta ymmärrys Jeesuksen jumaluudesta on auttanut kestämään.
Kuulin, tekstiäni seuraavana sunnuntaina, monta surullista uutista, minulle kerrottuna. Lähinnä nyt ihmisten fyysisistä kivuista. Paljon on tullut yllättäviä tilanteita juuri nyt, joulun alla. Monen perheen jouluilo peittyykin epätietoisuuteen ja tuskaan.
Ja kuitenkin, kaikesta huolimatta, Jumala voi auttaa. Hän voi antaa toivon. Toivon toivottomuudessakin, silloin kun ihmisellä on Usko Häneen. Me emme katsele näkyviä vaan näkymättömiä sillä ”Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan ja ojentautumista sen mukaan mikä ei näy.”
Kaunis loppu on sinun tekstissäsi Katri, lohdullinen ja tosi. Seimeen syntyi ”Uhri puhtahin” ja todellakin, tätä ”rakkautta suurinta” saamme hengessämme katsella! Iloitkaamme siitä, kiittäen Jumalaa Jeesuksesta joka on kaikista aarteista ja Lahjoista suurin!.
Jumalan rauhaa ja siunausta Katri, sinun jouluusi myös.
Kiitos ajatuksia herättäneestä kommentistasi.
TykkääLiked by 1 henkilö
19/12/2016 22:05
Katri! Nyt ymmärsin, tarkoitit siis sitä että ihmiset viettävät juuri toisenlaista joulua kuin tuo kaunis laulu edustaa.!
Se todellakin voi vaikuttaa kovin kaukaa haetulta sanomaltaan. Mutta voi olla tottakin. Ainakin meille yhdessä tyttäreni kanssa, meillä ei ole mitään runsaasti. Hyvin on vaatimatonta ja kuten on joskus sanottu leikillämme ”pieni on kaunista”.
Meitä ei enää joulu ”rassaa” kun saamme olla kahden. Kummallakin sen verran vativaa arki että kaikki pyhäajat otamme lähinnä levon kannalta, ja olemme kiitollisia että niin voimme tehdä. Tässä suhteessa, kiitos Herralle, meillä on hyvä joulu.
TykkääLiked by 1 henkilö
20/12/2016 08:40
Luin tuon tekstin ja kommentit moneen kertaan uudelleen.
Sinulla on kyky lähestyä lempeästi kaikkia asioita.
Arvostan sitä että pyrit ja kykenet ymmärtämään outojakin kommentteja.
Tv mainoksia kun katsoo, siinä on materialismi juurikin minusta ensisijalla.
Jeesuksesta ei puhuta yhtään mitään. Syntymä oli vaatimaton.
Joulun aika saa kuitenkin uskovan ihmisen hiljenemään sen sanoman äärelle.
Tuo oikea sanoma tuli hyvin esiin kirjoituksessasi ja vielä kommenteissasi.
Minäkin vietän vaatimattoman joulun. Tahdon ettei sen sanoma huku ”Tänä päivänä on teille syntynyt vapahtaja”. Tämän tosiaan minäkin tahtoisin kaikille. Rukoilla, että ihminen
ymmärtää miksi hän joulua viettää ja kuinka suuri asia se on ihmiskunnalle. ”Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joululahja suloisin”. Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa. Toivon, että saamme sinulta vielä joulublogin. Arvostan nämä kirjoituksesi niin korkealle.
TykkääLiked by 1 henkilö
20/12/2016 09:56
Katri, kanssasi on kiva vaihtaa ajatuksia 🙂 !
Tuli tässä mieleeni sekin joululaulu joka alkaa sanoin:” Taas käymme joulun viettohon niin maisin miettehin” tai oliko se aatoksin, mutta siinä on myös tuo asia sisällään mitä sinä tarkoitat. Sanotaanhan siinä niinkin että ”Laps´hankeen hukkuu unhoittuu”! Ja ”ruoka, juoma meno muu” on siinä tärkeämpänä kuin muistaa joulun perus sanoma!. En laulua nyt juuri kokonaan muista enkä ehtinyt lähteä etsimäänkään. Mutta näin on että Pyhä ei ole enää Pyhää yleisesti.
On kuitenkin kiitosaihe, että kukin saa (vielä) viettää jouluaan noinkin kuin tuossa ”En etsi valtaa, loistoa” sanotaan. Meille tyttäreni kanssa Pyhä on juuri tuota. Minä olin kauhuissani kun kaupat päätettiin pitää aina auki yms.
En Lain takia vaan ihmisten hyvinvoinnin ja sielun terveyden. Jumalakin lepäsi ja laki kyllä kehottaa pyhittämään lepopäivän. Se on todellakin ihmiselle hyväksi ja tarpeen, muuten ei jaksa.
Tämän aamun hirmu uutisetkin jälleen kertovat kuinka sekaisin ihmiset ovat kun Jumalansa hylkäävät. Rauha ja henkinen terveys ovat riippuvaisia Jumalasta. Näin yksinkertaistettuna… Mutta totena, sen todistaa tämä rikottu maailma ja sen rikkoutuneet ihmiset.
Vietetään Katri, Hengellinen joulu. Kohotettaan katseemme ja mielemme Pyhän Jumalan ja Hänen rakkaan Poikansa, meidän kalliin Vapahtajamme puoleen, kiittäen ja hiljentyen!
Ole siunattu sisareni!
TykkääLiked by 1 henkilö
20/12/2016 17:03
Tuota Jjoulu laulua”: En etsi valtaa loistoa en kaippa kultaakaan”. soitin juuri pianolla ja tuli niin lämmin olo taas joulun siuanus kun vaikuttaa jo nyt tuoden taivaan lohdutksen ja toivon kautta koko maan piirin laulaen ja antaen lahjoja kitos mielellä Jeesuksen syntymä päivän kiitokseksi ja toivoksi ihmiskunnalle ,kiitos ja siunausta keijo
TykkääLiked by 1 henkilö
20/12/2016 17:10
Kiitos ihanasta kommentistasi Keijo!!!
Laulu todellakin tuo tullessaan joulun lämmön ja ennen kaikkea toivon hyvästä tulevaisuudesta Jeesuksen Kristuksen Vapahtajamme syntymän ja ylösnousemuksen ansiosta.
Siunattua ja hyvää Vapahtajamme syntymäjuhlaa sinulle Keijo!
TykkääTykkää
28/12/2016 05:13
Tuo yönäkökulma on kiinnostava. Vaikka pimeys ja yö ovat usein synonyymejä, on yössä oma rauhansa. Usein aikaisin nukkumaan mentyäni herään levänneenä puolenyön jälkeen ja katson jonkin aikaa elokuvaa/dokkaria ja huomaan, kuinka mielentila on toinen kuin päivän töistä tulleena illansuussa. Monesti sanaton rukous aivan kuin hiljentää mielen kiitollisuuteen. Ja uni lyhyen valvomisen jälkeen maistuu taas.
TykkääTykkää