Psalmissa 16 jakeessa 6 sanotaan:” Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö minulle annettu”. Tämä sanoma vastaa näkemystäni tästäkin, nyt juhlavuottaan aloittavasta isänmaastamme.
Ihana maa, kaunis perintö! Isien, isovanhempien ja äitien ansiosta, taistelujen ja työn tuloksena nyt meidän nautittavanamme sellaisena kuin se on. Kiitos menneille sukupolville.
Aikojen saatossa ei ikävä kyllä, ole osattu tätä kallista perintöä, aina, oikein viljellä ja varjella. On alkanut näyttää enenevästi unohtuvan se tosiasia ettei mikään ole onnistunut pelkin ihmisvoimin, vaan ”Hengellä Jumalan”! Saamme olla kiitollisia kaikista niistä jotka ovat aikojen saatossa rukoillen työtä tehneet.
Elämä jatkuu vaikka vuodet vaihtuvat. Ihmiset syntyvät ja kuolevat, itkevät ja iloitsevat ja kaikella on aikansa. Elämäntavat ja arvot muuttuvat, vanha väistyy uuden tieltä, on vain yksi joka pysyy muuttumattomana.
Jumalan Pyhä Sana. Kiitos Jumalalle.
Psalmi 16 on otsikoitu (v.-33) ”Herra on hurskaan ainoa turva”. Siinä Daavid laulaa:
”Varjele minua Jumala, sillä sinuun minä turvaan. Minä sanon Herralle”: Sinä Olet Minun Herrani, paitsi Sinua ei ole minulla mitään hyvää…Herra on minun pelto- ja malja osani; Sinä Hoidat minun arpani. Arpa lankesi minulle ihanasta maasta ja Kaunis on minun Perintöosani”!
Vaikka Jumalan sana on ”niin ja aamen” eli aina voimassa, ihminen on täällä ajassa loppuunsa asti vain ihminen. Tapahtuu asioita jotka saattavat suistaa uskovankin elämän hetkeksi pois sijoiltaan. Jumalan sallimatta ei kuitenkaan mitään tapahdu, vaikka, ihmisenä joutuisikin pimeyden enkelin rusikoimaksi. Omallakin kohdallani koin vastikään tällaista. Pari vuorokautta meni niin että olin aivan tolaltani ja ymmälläni tapahtumasta johon en saanut mitään tolkkua. Varsinkin yöt olivat yhtä avutonta taistelua ja rukousta että Jumala lähettäisi Valkeuden enkelin auttamaan minut vapaaksi tästä pimeydestä josta en mitään selvyyttä saa.
Ja sitten yht´äkkiä huomasin pimeyden väistyneen, kaikki oli kuin pois pyyhkäisty, vaikka en ymmärrystä asiaan saanutkaan. Tosin siinä auttoi myös rukoileva ystäväni, hengellinen sisareni jolle lopulta rohkenin avuttomuuteni uskoa. – Itselleni selitin että olin ollut jotenkin huoleton ja valvomaton. En ollut ruokkinut itseäni Jumalan sanalla, eikä minulla ollut sen tuomaa suojavarustusta. Olin laiminlyönyt todellisuuden ja rukoillut vain vähän.? Voi, kuitenkin, yhtä hyvin olla että kokemuksellani oli jokin toinenkin tarkoitus? Tällä hetkellä vain Jumala sen tietää.
Vaikka psalmi 16 kertookin ihanasta maasta, niin tiedämme ettei se kerro tästä, juhlavuottaan viettävästä kalliista ja rakkaasta Isänmaastamme, niin kiitollisia kuin Jumalalle tästäkin saamme olla. Psalmi kertoo siitä ikuisesta ihanasta maasta ja Valtakunnasta johon olemme matkalla. Sen ihanan maan ja Valtakunnan todellisuus tulisi olla aina päällimmäisenä mielessämme ja sydämissämme, sillä ”siellä missä on aarteesi on myös sydämesi”.
Ps.16, alkaen jakeesta 7:” Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut, Yölläkin siihen minua sisimpäni kehottaa. Minä pidän Herran aina edessäni, kun Hän on oikealla puolellani en minä horju. Sen tähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa. Sillä Sinä Et Hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa. Sinä Neuvot minulle Elämän Tien; ylenpalttisesti on iloa Sinun kasvojesi edessä, Ihanuutta Sinun oikeassa kädessäsi Iankaikkisesti!”
Isänmaallisia virsiäkin luin monta kiitollisin mielin ja vähän joitain hyräilinkin, mutta sitten! Mieleeni tulivat virren 461 sanat ja olen aina valmis kuuntelemaan sitä ääntä joka vahvimmin sisälläni vaikuttaa. Tämä virsi alkaa sanoin:
”Kiitä Herraa yö ja päivä, pimeys ja valokin! Aurinko ja kuu, myös kiitä, hän on tehnyt teidätkin.
Taivaan tähdet, hiljaisella matkallanne kiittäkää. Lähde, virta, meren laine, ylistykseen yhtykää.” – ja loppuu 6 säkeistöön:
”Sieluni, nyt kiitä Herraa, lunastajaa luojaasi! Lapsekseen Hän sinut osti, orjuudesta vapaaksi.
Hän on aina auttajasi, armossaan vie autuuteen. Kiitä riemuiten siis Herraa nyt ja aikaan iäiseen”!
Jumala, Herramme, siunatkoon ja varjelkoon maatamme ja kansaamme ja koko maailmaa Hyvyyden voimallaan alkavanakin vuonna 2017!
Blogitaivas 
31/12/2016 14:50
Niin vuosi2016 alkaa olla takana ja uusi vuoi astuu sijaan ja ehkä tämä vuosi tuo Suomeen herätyksen ja Pohjolaan ja armon hengen vuodatuksenpelastuksi ja siunaukseksi Kun kansa näkee jJumalan kirkkauden niin tullaan juoksemella Herra työ .Me täällä Ruotsissa olemme kaksin kertaisia muukalaisia ,mutta tulee hetki jolloin ei enää olla muukalaisia vaan Jumalan perhettä monista kansan heimoista ja suvuista ja rakkaus kukoistaa ja ei enää ole kyyneleitä eikä ahdistusta eikä eikä epätoivoisia öitä vaan yli ymmärryksen käyvä lepo elämä ja loputon iankkisuus joka tuo valtavat elämykset Jeesuksen seurassa ja ystävien,kiitos ja siunausta ja onnellista uutta vuotta ,keijo,södertälje
TykkääLiked by 4 people
31/12/2016 19:57
Juuri näin Keijo.
Meillä täällä paukkuu jo ilotulitteet vuoden vaihtumista. Kuulen ne mutta en mene katsomaan. Ihmiset juhlivat.
Mutta me odotamme aikaa jolloin emme enää ole muukalaisia vaan Taivaanmaan kansalaisia, maassa joka on ihana ja ikuinen. Jossa kaikki ovat samaa kansaa ja heimoa. Niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin, kaikki Jotka ovat panneet uskonsa ja toivonsa Herraan.
Siunausta sinunkin tulevaan vuoteesi Jumala meidän kanssamme!
TykkääLiked by 2 people
01/01/2017 23:05
Sain aloittaa tämän uuden vuoden kävelyllä luonnossa. Huomasin, kuinka paljon ihmisiä oli ulkoilemassa. Virkistymässä. Luin jostakin, että Suomi on maailman ensimmäinen maa, jolla on nyt oma liputuspäivä luonnolle. Minusta tuo liputuspvä on myös liputtamista Jumalan kunnialle luonnossa.
Siunattua uutta vuotta Tuulikki. Kiitos, kun tuot virtoja erämaihin teksteilläsi 🙂
TykkääLiked by 2 people
02/01/2017 09:42
Todellakin! Jumalan kunnia luonnossa.
En tiedä parempaa sieluni hoitopaikkaa kuin Jumalan Sana luonnossa!
Ei ole mikään salaisuus että pidän paljon nykyisestä Presidentistämme ja hänen uudenvuodenpuheensa ovat aina niin syväluotaavia ja rikkaita.
Nytkin kyynelin kuuntelin hänen sanomaansa. Ja erityisesti liikutti kohta jossa hän yhdisti luonnon ja ihmisten olevan samasta lähteestä. Näinhän on, Jumala loi maailman ja kaiken mikä siihen kuuluu. Ihmisen, niin kuin taivaan linnut, järvien kalat ja metsien karhut jne. Kaikki saman ikiaikaisen Luojan kädestä.
Ja lopultahan on niinkin että me luodut myös tomuun palaamme, kaikki taas amaan maahan, josta olemme tehdyt.
Varjojen maastakin hän puhui ja siinähän me myös entistä enemmin elämme. Tuntuu kuin ei koskaan olisi näin pahaa aikaa ollutkaan, huolimatta ihmiskunnan surkeasta historiasta syntiinlankeemuksesta alkaen.
Mutta toisaalta kaikki tämä on meille ilmoitettu ja sanottu ettei tule peljätä vaan nostaa päämme sillä meidän vapautuksemme aika on lähellä. Jeesus lupasi ”Minä tulen pian”!
Presidentti Sauli Niinistö uskaltaa myös toivottaa kansalleen Jumalan siunausta! Kiitos siitä. Jumala siunatkoon myös häntä ja kaikkia läheisiään!
TykkääLiked by 1 henkilö
02/01/2017 16:58
Tämä sananpaikka on puhutellut minua vuosikausia.
”Arpa lankesi minulle ihanasta maasta ja perintöosani oli kaunis”.
Jeesus jätti lapsilleen parhaimman perinnön. Osan Jumalan valtakuntaan.
Se on meille kaikkein kalleinta, mitä voimme periä. Tuo virsi ”Kiitä Herraa yö ja päivä”,
sopii juuri tähän yhteyteen. Mistä muusta me voisimme niin kiittää, kuin siitä
että lähtiessän Jeesus antoi Pietarille Taivaan (Jumalan) valtakunnan avaimet.
Perintöosa on kaunis. Hänen rakkautensa oli pohjaton. Perintö on kaikille tarjolla.
Tie perintöosaan on vain kaita. Virren 364 sanoin: ” Tie tavaan kaita ahdas on ja ohdakkeinen aivan, vaan matkamiehen voittohon vie Herra kautta vaivan. Jos ristin tieltä eksytään, ei taivaan riemuun päästäkkään, ei tulla kriinatuksi”. Armon ja rauhan Jumala vuonna 2017 sinulle Tuulikki. Kiitos hienosta kirjoituksesta.
TykkääLiked by 1 henkilö
02/01/2017 16:59
Tulla ”kruunatuksi” tuli taas virhe.
TykkääTykkää
03/01/2017 10:38
Katri. Ei haittaa virheet!
Olen vähän huono nyt kirjoittamaan itsekin kun olen juuri saanut kuulla että eräs ystäväni seurakunnastamme on viimeisillään saattohoidossa. Hän on sairastanut pitkään mutta urheasti, silti tämmöiset asiat tulevat kuitenkin yllätyksenä. Hänellä ei ole itsellään hätää, onhan Jeesus hänen Herransa, mutta aviomies ja 5 aikuista lasta perheineen jäävät suremaan, toivoa ei ole annettu.
TykkääLiked by 1 henkilö
04/01/2017 10:39
Rukouksin mukana Tuulikki, voimia. Hän on kuitenkin pian perillä.
TykkääTykkää
04/01/2017 12:55
Katri. Suruviesti tuli eilen, hän on päässyt pois eilen aamupäivällä, seurakunnassa on aukko hänen paikallaan. Oudoltahan se tuntuu, aina, kun joku, joka on ollut ei sitten enää olekaan. Kestää totutella niin monessa hän oli, ja kauan mukana, yksi aktiivisimmista. Rauha hänelle.
TykkääTykkää
08/01/2017 01:06
Rakas Tuulikki, otan osaa ja tahtoisin niin tavata sinut tässä ajassa. Olen esikoislaestadiolaisten loppiaisseuroissa Lahdessa nyt kun näin tämän. Rukoillaan Jumalaa avuksemme. Olet minulle rakas. Lämmöllä Katri !
TykkääTykkää
08/01/2017 15:19
Suurin suru on omaisilla ja leskeksi jääneellä miehellä, heillä oli pitkä ja hyvä avioliitto. Olin nyt päivällä meidän kappelilla ja suru on niillä seurakuntalaisilla, jotka kaikkein eniten olivat Liisan kanssa yhteistoiminnassa vapaaehtoisina.
Me emme, Liisa ja minä, vaihtelevan kuntomme vuoksi pariin viimeiseen vuoteen tavanneet enää muutoin kuin seurakunnan Raamattupiirissä ja Jumalan palveluksissa – Joihin osallistun silloin kun jaksan ja pystyn.
Kuolemaan suhtaudun tyynesti ja rauhallisin mielin. Tähän ikään on niin paljon jo tuttavia, ystäviä ja omaisia lähtenyt, että asiasta on tullut niin luonnollinen kuin kuolema yleensäkään voi olla.
Sanassa toki sanotaan että ”vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema”. Siinä mielessä se on vihollinen, mutta kuten tiedämme Jumala ei kuolemaa tahtonut vaan se tuli tähän maailmaan syntiinlankeemuksen seurauksena.
Lohtuna on että kuolema kukistetaan kerran lopullisesti ja kaikki jotka uskonsa ja toivonsa on Jeesukseen panneet saavat elää ikuisesti… Ja tulemme näkemään ne jotka ovat edeltä menneet.
Kiitos Jumalalle.
Jatketaan matkaa Katri, niin kauan kun itse kullekin aikaa annetaan.
TykkääTykkää
10/01/2017 23:45
Hei Tuulikki ! Koskettavaa, kun joku on poissa. Oletko huomannut, miten pieni Jeesuslapsi hypähtää sydämessä, kun tapaa tai ku ulee uskonsisaresta jotakin. Monesti ajattelen sitä, että tahtoisin nähdä sinut oikeasti luonnossa ja vahvistaa toistemme uskoa. ”Sinulle kiitos isä maan ja taivaan”. uskon, että näemme vielä, koska välimatka ei ole pitkä. Oma sähköpostini on hoiwa@hotmail.com. Se on sinulle, ketä olen monta vuotta rakkaudella seurannut.
TykkääTykkää
12/01/2017 09:32
Kiitos Katri!
Ja kiitos kaikista hyvistä, kauniista ja kannustavista kommenteistasi. Mitä toiveeseesi tapaamisen suhteen tylee, niin tämän hetkinen elämäntilanteeni on niin ruuhkautunut ja haastava että kaikki energiani ja kykyni menevät asioiden hoitamiseen ja kuntoon saattamiseen. Voimia ei ole muuhun.
Jos voisit jättää asian tällä erää pois mielestäsi, niin yritän palata tavalla, tai toisella, asiaan myöhemmin.
Uskon sisaret ja veljet ovat kultaa, ja tämä ”taivasblogi” minulle henkeä ja elämää, sanamukaisesti. Täällä kohtaan yhdessä, teidän kaikkien kanssa, Herraanikin, yhteisen uskon ruokkiessa ja rohkaistessa arkeani. Tämä ”Taivas” menee ylitse muiden, ehkä joskus saan selitettyä paremmin!
Isä, Poika ja Pyhä Henki meidän kaikkien kanssamme, nyt ja aina
!
Siunausta Katri.
TykkääLiked by 1 henkilö
12/01/2017 09:35
Ja kirjoitusvirheitä! Mutta uskon että lukija pystyy lukemaan oikein 🙂 Kiitos.
TykkääTykkää
02/01/2017 17:05
TykkääLiked by 1 henkilö