Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kuinka armosta tuli armotonta

6 kommenttia

Armo on vaikea laji suomalaisille. Ihan kuin se olisi olutta isossa tynnyrissä ja sitä lasketaan tuoppiin tarvitsijan mukaan. Siivosyntiselle pikku-tuoppi ja tuhlaajapojille iso ja kun homma menee överiksi, niin tarjoilu lopetetaan kokonaan. Armoa säännöstellään sen mukaan mihin porukkaan sattuu kuulumaan. Baarimikkoina toimii milloin oman seurakunnan valitut milloin muiden porukoiden ja ulkopuolisten sekalainen kuoro.

Armo ei ole kuitenkaan mitään huvijuomaa, vaan se on nöyrän ja heikon evästä. Armo on nälkäisen ensimmäinen suupala, joka syödään kuin lapsi silmät onnesta loistaen.

Armosta on tullut armotonta vääntöä. Armon avulla hallitaan ja paikoin jopa tyrannisoidaan ihmisiä. Armottomuus on tyhjentänyt seurakuntia ja yhteisöjä tehokkaammin kuin ateismi tai islam, joka muuten tuntuu olevan armottomien uhka numero yksi.

No, puhun ehkä kärjistetysti ja provosoin, sillä monen mieli ja sielu on herkillä, kun kristikansaa vastaan hyökätään mediassa ja paljastuskirjojen avulla. Mutta toisaalta, kun puhutaan hengellisistä ylilyönneistä, niin niitä tekevät kristityt itse. Mutta miksi näin on? Miksi eri ryhmien käsitykset armosta ovat niin erilaisia?

Puhun meidän suomalaisten syntikäsityksen ja parannuksen välisestä vääristyneestä suhteesta. Siitä  miten huonosti lopultakin tunnemme Raamattua ja sen käsitystä synnistä. Puhumme synnistä usein luetteloina ja listoina eli puhumme tekosynneistä. Usein synti on jotain, joka rikkoo ihmisten välisiä suhteita tai vahingoittaa meitä itseämme. Raamatussa on oma syntisanastonsa, joista kuusi synti-sanaa puhuu juuri tämän kaltaisista synneistä. Suomenkieli ei kuitenkaan kykene erittelemään niitä ja kuva jää väkisinkin kapeaksi. Rikkomus toista ihmistä vastaan on myös rikkomus Jumalaa vastaan. Jeesus puhuu vahvasti siitä, miten meidän tulisi hoitaa ihmistenvälisiä suhteita ja pitää ne kunnossa. Jeesuksesta ei voi puhua ilman että puhuu rakkaudesta. Jeesuksessa on aina rakkaus läsnä, silti monet pitävät lainsaarnaa tärkeämpänä kuin rakaudensaarnaa. Armo ei merkitse lain katoamista vaan sen täyttymistä. Ilman tuomiota ei voi armahtaa ja siksi tuomion hetki on Jeesuksen omalle pelastuksen hetki.

Rikokset, joita Taivaallinen tuomioistuin käsittelee, ovat meidän syntejämme. Raamatussa mainitaan seitsemän erilaista synti sanaa. Käännökset ovat suppeita mutta suuntaa antavia ja tekstiyhteys määrittää lopullisen merkityksen. (Lähteenä Ilkka Puhakan ja Risto Santalan tekstit)

Het´, väliseinä, muuri

Rish`aa, pahuus,

Avel, tietoinen vääryys .

Avon, vääristyneet kasvot .

Avera, ylitsekäyminen, venytetään (lain) rajoja,    Poljetaan Jumalan tahto  maahan. 1.Sam 2:12 ks 1.Sam 3:1

Pesh´a, huulten synnit, valehtelu ja talousrikokset.

Zadon, Tarkoituksellinen vahingonteko.

Eniten käytetään sanaa het, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yhteys on poikki. Syntiinlankeemuksessa yhteytemme Jumalaan katkesi ja se on ollut kuin railo, joka vain levenee ja kasvaa.

Kaverini Pasi sai yhdellä lauseella melkoisen prosessin liikkeelle päänupissani. Sen sisältö kuoriutui mieleeni suurinpiirtein näin. ”Armon kalliolla on turvallista kompuroida”.

Parannus Raamatussa merkitsee ensisijaisesti Jumalan luo palaamista. Isä ja kaksi poikaa l. Tuhlaajapoika vertaus paljastaa meille kaksi merkittävää tosiasiaa meistä ihmisistä. Toiset haluavat paeta Jumalaa ja tehdä omat valintamme ja toiset jäävät hänen lähelleen mutta ilman todellista yhteyttä. Molemmissa tapauksissa yhteys on poikki. Molemmissa tapauksissa omat intohimomme ja touhumme  ovat tärkeämpiä kuin se että olisimme aktiivisesti yhteydessä Jumalaan ja löytäisimme sen hyvän, jota hän haluaisi tarjota.

Tehdessämme parannuksen ja tartumme sovitukseen, korjaa se tämän yhteyden. Sen mahdollistaa Jeesuksen uhri. Siinä Jumala sovittaa synnin itse itsensä kanssa ja tarjoaa siten lunastuksen ja pelastuksen kättä meille. Jumala sovittaa koko maailman synnit itse itsensä kanssa Jeesuksessa Kristuksessa. Nekin synnit joita ei vielä ole edes tehty. Jeesus tullessaan ihmiseksi hän alistui Jumalan tahtoon ja korjasi sen mitä Adam ja Eva rikkoi. Yksi rikos, yksi sovitus.

Sovitus koskee koko ihmiskuntaa. Kun Ihminen tarttuu tuohon käteen hän pelastuu. Kaikki tämä todetaan ja lyödään lukkoon Taivaallisessa tuomioistuimessa. Kyse on juridisesta tapahtumasta ei pelkäästään moraalista ja etiikasta. Kun vapauttava päätös on annettu sitä ei tarvitse uusia. Kun ihminen vastaanottaa pelastuksen ja armon, se on voimassa siitä lähtien.

Juutalaiset uhrasivat jokaisen synnin takia, mutta Jeesuksen oman ei pitäsi ryhtyä samaan. Meidän ei tulisi lähteä kantamaan syntejä, jotka on annettu anteeksi. Siitä huolimatta näen kuinka ihmiset päivästä toiseen kantavat syntejään Jeesuksen eteen kuin vaihtokauppa tavaraa ja pyytävät armoa itselleen. Miten pyytää asiaa jonka on jo saanut omistaa.

Millaista lainsaarnaa Kristitty siis tarvitsee? Se on hyvä kysymys. Mitä  on parannus, kun jo vaellamme Kristustietä.  Kristityn elämän suuri ongelma on se, että elämme armahdettuina mutta yhä syntisessä maailmassa ja syntisinä. Armahduksen tarve ei lopu koskaan. Miten ymmärtää se tosiasia, että sovitus on tapahtunut jo ennen kuin olin edes syntynyt.

Olen itse tullut siihen tuloksen omalta kohdaltani, että kun elän avoimesti Jumalan edessä ja pyydän anteeksi tekojani Jumalalta kuin poika isältään niin tiedän isän olevan armollinen ja armahtavainen. Tarvitsen opetusta Jumalan lapseudesta ja siitä miten vaellan kristittynä kasvaen sellaiseksi kuin Jumala on minut tarkoittanut. Tarvitsen lain, jotta osaan peilata elämässäni olevat pimeät kohdat niin, että voin tuoda nekin Jumalan eteen. Mutta koska olen Jeesuksen oma, uskallan luottaa armoon ja rakastaa kaikkia ihmisiä aidosti. Uskallan luottaa siihen, että Jumala pitää huolta omistaan, myös niistä joiden kanssa en aina ole samaa mieltä. Jumalan Henki tekee minussa työtään ja saa minut tuottamaan hyvää hedelmää koska minusta itsestäni ei siihen ole.

Advertisements

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

6 thoughts on “Kuinka armosta tuli armotonta

  1. avara armo
    paimenen askelissa
    eheä elo
    rakastaen ruokkii
    elon vihreät niityt

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos Tapio!!!
    Tämä on valtavuudessaan niin upea teksti että olen lukenut sen useampaan kertaan. Henkeni ja kaikki mitä minussa on, yhtyy tähän ehdoitta, mutta on pakko todeta kuinka vaikea on tätä omassa arjessaan osata toteuttaa, saati muistaa. Hyvä kun muistutat.!

    Tätä tekstiä ei voi pilkkoa, mutta uskallan kuitenkin poimia tähän koko tekstistä tuon viimeisimmän kappaleen, ja siitä erityisesti :” Uskallan luottaa siihen, että JUMALA pitää huolta omistaan, myös niiden joiden kanssa en aina ole samaa mieltä” … jne.

    Armo on vaikea omalla kohdalla jaksaa ymmärtää, mutta kun sen edes jotenkin hahmottaa niin se opettaa myös armollisuutta lähimmäisiä kohtaan ja se, jos mikä, on Jumalan mielen mukaista. Hän on laupias ja armahtavainen ja ihmisessäkin kauneinta on ”laupeus.” Armollisuus ihmistä, sitä toista kohtaan, osoitettu lempeys ja lisäisin vielä, pitkämielisyys, koska sitä itsekin tarvitsee ja Jumalakin on meitä kohtaan pitkämielinen, armosta rikas.
    Täytyy tulosttaa tämä teksti ja lukea se aamuisin evääksi kullekin päivälle, ehkä oppisi muistamaan.

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos! Aralla mielellä kirjoitin ja pohdin tätä tekstiä. Pari viikkoa se on ottanut muotoaan ja siinä on oikeastaan talven aikana pohdittua asiaa. Olen joutunut painimaan itseni kanssa paljon suhteessa karismaattisuuteen ja menestysteologiaan. Mikä lopultakin on menestysteologiaa ja mikä vain hieman ylipainottunutta opetusta Jumalan siunauksista. Tosin eilen illalla pohdin Jeesuksen sanoja Pietarille kun hän totesi Saatanan seulovan opetuslapsia ja Pietari kielsi Jeesuksen. Tuo seulonta tuotti sen että Pietari kielsi ja joutui lopullisesti luopumaan omavoimaisuudestaan joka huipentui miekan iskuun Getsemansessa ja romahdus tuli kukonlaulun aikaan. Pietarin häpeä pyyhittiin pois nuotiolla pääsiäisen jälkeen. Sielunvihollinen on Jumalan luoma ja langennut enkeli. Jumala kääntää saatanan työ aina hyväkseen jos vain ihminen nöyrtyy siihen. Mitä siis lopulta on oikea opetus kärsimyksesta ja siunauksista. No tämä menee taas jo vähän ohi. Ehkä seuraavaan tekstiin.

      Liked by 2 people

  3. Tässä kommentissasi on lisää hyvää pohdintaa!!! Näissä sitä itsekin usein ”pyöriskelee”.
    Mutta ehkä osa näistäkin on vaan jätettävä sen armon varaan jonka itse kohdallaan ymmärtää ja voi vilpittömästi uskoa.
    Tuota oikeaa opetusta kärsimyksestä!?

    Uskoisin että Sekin on jokaisen kohdalla, sen syvän kokemuksen tasolla, kuin itse on joutunut/joutuu elämään. – Tärkeintä olisi ettei ketään loukattaisi, ettei kuormaa lisättäisi kuorman päälle….
    Olen tavannut ihmisiä, uskovia, jotka ovat katkeroituneet tuon kokemansa ns. menestysteologian tähden joka on luvannut paljon mutta ei ole antanut lupaamaansa ja syy on ollut avuntarvitsijan.
    Kuka vastaa jos tämmöinen ihminen menettää uskonsa Jumalaan?

    Omana kokemuksenani voin kuitenkin sanoa, että Jumala on voimallinen varjelemaan myös katkeruudelta, jos itse sitä pyytää ja rukoilee – ja antaa anteeksi niille ”jotka eivät tiedä mitä tekevät”. Kaikilta se ei, surullista kyllä, onnistu. Anteeksiantaminenkin on Jumalan armon ymmärtämistä ensin omalla kohdalla ja sitten lähimmäisten. Näin minä näen.

    Tuoi Pietarin tapaus on niin erinomaisen hyvä opetus. Jumala viisaudessaan ja – armossaan sallii, niille joille voi, myös tuon omavoimaisuudesta riisumisen kokemuksen.

    Kahtaallahan sitä on näiden kahden välillä.
    Ei haluaisi tuomita, todellakaan, toisin uskovia, enkä tuomitsekaan etten tuomitsisi väärin, mutta yritän kysyä Jumalalta mikä on oma tieni, Ja tyytyä siihen. Niinkuin Risto Santala hyvässä kirjassaan ”Kärsimyksen siunaus” kirjoittaa että olisi hyvä muistaa Jumalan olevan Jumala, ja ihmisen ihminen.
    Tiedän kuinka tämä voidaan tulkita, mutta ei haittaa, kerran Jumalan Valtakunnassa kaikki on kirkasta ja selkeää.

    Olen silloin tällöin ajatellut kuinka mielenkiintoista ja antoisaa olisi kanssasi ”livenä” keskustella näistä uskomiseen liittyvistä asioista? Aina ei voi olla varma että kirjoitetun ymmärtää/osaa tulkita oikein. Joka tapauksessa sinä kirjoitat syvällisiä ja ne hoitavat ja antavat ajattelemisen aiheita! Kiitos näistä!

    Liked by 1 henkilö

  4. Minusta ajatuksesi siitä, että synti ei ole lista tekoja, on tärkeä sanoa ääneen, sillä joku viehtymys meille on nähdä niin sen sijaan, että ymmärtäisimme, että synti on ikävä osamme täällä paratiisin ulkopuolella, se on sitkeasti kiinni kuin parasiitti meissä. Kaikki olemme Jumalan kirkkautta vailla, mutta kuitenkin meille on tarjolla se hohtavan valkoinen vaate. Armosta. Jumalan rakkaudesta syntisiä kohtaan ja vihasta syntiä kohtaan. Olen parhaimmillaan Ilmestyskirjaa käsittelevällä kurssilla ja Ilmestyskirjaa peilaten jotkun ns. menestysteologian ilmiöt tuntuvat kaukaisilta, kun kirja kertoo yhä vain kapenevasta ja tiukemmaksi käyvästä tiestä, mutta sitten taas sen äärellä on herännyt ajatus, että melkoista menestysteologiaa olisi se, jos me sekalainen uskovien joukko lähtisimme yhä päättäväisemmin ja sitoutuneemmin toisiamme rohkaisemaan ja tukemaan, rukoilemaan vainottujen kristittyjen puolesta, joita eri maailmankolkissa on paljon. Ehkä tuossa voisi piillä se ihme ja menestys, että jaksaisimme loppuun asti jo Jeesus löytäisi uskoa maan päältä tullessaan :) Mutta, rukoillaa silti rohkeasti sairaiden puolesta, sillä mitä Sana kehottaa, niin sitä tehdään ja jos jotakin tapahtuu, se on armoa sekin :)

    Liked by 2 people

  5. Virpi! Paremmin et olisi voinut ydintä julki tuoda!
    Tähän kun jaksaisimme aina, silloinkin kun elämä näyttää karuimmat kasvonsa. Me, ihmiset, tarvitsemme toisiamme ja etenkin näinä aikoina, ja todellakin rukoillaan. On Jumalan asia, täysin suvereenisti, mitä Hän kunkin kohdalla hyväksi näkee tehdä!
    Pidetään me, hänen armonsa lapset, toisistamme huolta. Sitä Hän ennenkaikkea Jeesuksen ylimmäispapillisen rukouksenkin myötä tahtoo. Kiitos.

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s