Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Yksi elämä

4 kommenttia

Vain yksi elämä, tuon ajatuksen ympärillä mieleni askartelee, ja veikkaisimpa, että lähes jokaisella ihmisellä se käy mielessä jossain vaiheessa vaellusta. Meille on annettu vain yksi mahdollisuus elää, kokea ja tuntea tämä maailma ja aika. Joku sanoo elävänsä jatkoajalla koettuaan jonkun vakavan kriisin elämässään. Jotkut laativat listoja asioista, joita he haluavat kokea elämänsä aikana. Jotkut porskuttavat sen kummemmin suunnittelematta kohdusta hautaan.

Itseäni hämmästyttää yhä uudestaan se, että olen olemassa. Toisaalta pohdin myös sitä, että en voisi olla olematta. Kuka muu sitten eläisi tämän kaiken, jota juuri minä käyn läpi.  Jo pelkkä oleminen on jotenkin syvää ja suurta. Se on ihme!

Ei liene sattumaa, että Jumala ilmoittaa Moosekselle itsensä nimellä ”Minä olen”. Minä olen se mikä minä olen. Myös Jeesus sinetöi tuomionsa sanomalla nuo kielletyt sanat ”minä olen”

Minulla on käytössäni tämä yksi elämä, mutta koska ”olen” niin minä omistan kaikken mitä tarvitsen ollakseni olemassa. Olemiseni liittyy luomiseen. Luomisen hetkellä ajaton ja iätön Jumala loi ja saattoi alkuun kaiken, myös minut. Jumala loi ihmisen ikuisuusolennoksi.

Siksi ei ole samantekevää mitä elämälläni teen koska se on Jumalan omaisuutta. Mooseksen laki kuvaa miten luvattu maa oli annettu Israelin kansalle käyttöön. Maat olivat jaettu heimoille ja suvuille.

Säädökset takasivat sen että maa ei koskaan joutunut vieraan haltuun. Viimeistään riemuvuoden tulo palautti maat alkuperäisille omistajilleen. Sukulunastajat saatoivat ostaa maan jo aikaisemmin takaisin myydyn maan.

Mekin kuulumme Jumalan sukuun ja lunastajamme Jeesus haluaa, että suostuisimme hänen lunastettavakseen takaisin Jumalan lapsiksi. Siksi ei ole lainkaan samantekevää miten tämän ainoan elämämme elämme. Emme ole turhia emmekä vähäpätöisiä koska lunastajamme elää ja odottaa.

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

4 thoughts on “Yksi elämä

  1. Puhutteleva teksti, kannattaa lukea toiseenkin kertaan ja hitaasti. Kuitenkin, kun kuvien ihminen olen, puhutteli syvästi myös, ja jälleen tuo kuva. Voisiko muutoin tekstiä täydentääkään? Ei ole niin pientä elämää ettei se karustakin maasta ponnistaisi elääkseen tämän elämänsä joka annettu on!
    Kiitos tästä.
    Meillä paistaa juuri ihanasti aurinko, eikä talven lumista ole tietoakaan, kuin eläisimme elämän kevättä juuri nyt. 🙂
    Toivon sitä samaa sinullekin!

    Tykkää

    • Ef.6:
      15 ….ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

      Tykkää

      • Alttiuden KENGÄT .
        Paavalilla on tässä mielessään Jesajan sana (Jes52:7):
        ”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta…!”
        Alttius viedä evankeliumia eteenpäin syntyy siitä, että on ensin itse saanut vastaanottaa evankeliumin syntien anteeksiantamuksesta ja saanut näin rauhan Jumalan kanssa.

        Tykkää

  2. Usein ajatellaan, että sairaus on kirous.
    Itse ajattelen pikemmin, että se voi koitua siunaukseksi. Meitä riisutaan niin monella tapaa.
    Paavaliakin riisuttiin. Hän joutui toteamaan:
    ”Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme alasti, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina,
    me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme;
    meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut kuin mikäkin maail
    RUKOUS JA LÄHETYS
    Kol. 4:2-6
    4:2 Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa,
    4:3 rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta, jonka tähden minä myös olen sidottuna,
    4:4 että minä sen ilmoittaisin, niinkuin minun tulee puhua.
    4:5 Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä.
    4:6 Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.

    Paavali kehoittaa kestävään rukoukseen, valvomiseen ja kiitokseen.
    Usein vain pyydämme rukouksissamme, mutta kiitos jää vähemmälle.
    Paavali mainitsee yhdeksi rukousaiheeksi evankeliumin levittämisen.
    Esirukous on kaikkein tärkein ja väkevin voima Paavalin evankeliumin työssä. Vain siten Jumala voi aikaansaada sen, että ihmisten sydämet avautuvat evankeliumin sanomalle.
    Evankeliumin työssä vaaditaan viisautta ja taidollisuutta, ”tilannetajua”; on otettava vaarin ”oikeasta hetkestä” (5).

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.