Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.


9 kommenttia

Luther, olisit ollut hiljaa

Martti, hyvä veli, miksi olit niin kriittinen? Etkö sen vertaa tajunnut, että kirkko suuttuu. Kannattiko suututtaa aikasi hengelliset ruhtinast mielipiteilläsi? Olisit voinut pitää ne omana tietonasi. Tai jakaa ne kavereillesi oluttuopin ääressä. Sen sijaan naulasit ajatuksesi kirkon oveen kaikkien lukutaitoisten pähkäiltäväksi. Ja mikä savotta siitä syntyikään. Että kannattiko?

Olisit ollut hiljaa, niin olisimme säästyneet monelta riidalta.

Paavali, hyvä mies, miksi lähdit Roomaan asti käännyttämään ihmisiä? Olisit jäänyt sinne Siionin kukkuloille käräjöimään juutalaisten rabbien kanssa. Niillä oli väittelytaito huipussaan, niin kuin sinullakin. Yhdessä olisitte saaneet nauttia retoriikan rikkauksista. Sen sijaan lähdit raitoamaan lähetysmatkoille ympäri Vähä- Aasiaa, Kreikkaa ja Roomaa. Espanjaakin havittelit. Sait mellakoita aikaan. Suuri Efesokin kiehui. Miksi? Kannattiko?

Opetuslapset, miksette jääneet yläsaliin? Tai Galileaan? Loppuivatko kalat järvestä? Eikö vanha, kunnon ammatti enää kiinnostanut? Kuka jäi hommaamaan kalat Kapernaumin torille. Sen sijaan te joukolla riensitte saarnaamaan ympäri Jerusalemia. Ja vielä ksiken maailman kielillä, niin että viesti varmasti leviäisi naapurimaihinkin. Olisitte, hyvät miehet, olleet hiljaa ja nauttineet ruokanne kivassa kaveriporukassa.

Jeesus, miksi tulit maailmaan? Olisit edes sinä ollut hiljaa!

JEESUS: tulin tuomaan kadotetun Jumalan valtakunnan takaisin maan päälle. Niin kauan kuin yksikin ihminen on ilman tietoa Isän Jumalan rakkaudesta, minä en ole hiljaa. Eivätkä minun seuraajani ole hiljaa!

Saatana, suu kiinni!


1 kommentti

Sanan väkevä voima

Älä koskaan, älä koskaan aliarvioi sanojesi voimaa
Luojan luoma ihminen luo sanoillansa niin hyvää kuin pahaa.
Luomisen väkevyys on edelleen kielen käytössä.

– Jumala sanoi ja tapahtui niin.
– Jeesus, Jumalan Sana tuli lihaksi, ihmiseksi ja alkoi puhua elämää ympärilleen: riivaajat pakenivat, sairaat parantuivat, muuan Lasarus käskettiin ulos haudasta.
– Hän sai kuurot kuulemaan ja MYKÄT PUHUMAAN.
– Jopa sotilas, sadanpäämies julisti:”SANO AINOASTAAN SANA, niin minun palvelijani paranee.” Ja NIIN tapahtui.
– Jeesus sanalla tyynnytti myrskyn.
– Jeesus käski puhumaan vuorille. Sanat saavat vuoret siirtymään, esteet poistumaan tieltämme.
– Sanoistamme meidät myös tuomitaan.

– Kuinka paljon saammekaan aikaan niin hyvää kuin pahaa pelkillä sanoilla: siunaamme, toivotamme onnea, kiroamme, kiroilemme, juoruamme…me kylvämme sanoja, jotka tuottavat monenlaista satoa. Jokainen sana on siemen. Pyhän Hengen vaikuttama kielillä puhuminen puhuu salaisuuksia Jumalan kanssa ja niilläkin on tavattoman suuri vaikutus.

– Kielemme tarvitsee vartijan. Jumalan oma Sana on paras vartija.

– Raamatun viimeisessä luvussa löytyy huikea ajatus: Henki ja morsian SANOVAT:”Tule!” Seurakunta yhdessä Pyhän Hengen kanssa kutsuu Jeesusta, sulhasta. Ja Hän tulee!

Raamattu alkaa Sanalla ja päättyy Sanaan. Ikuisuus ei ole hiljaisuutta!
Jumalan luoma maailma on äänien sinfonia.


2 kommenttia

Itsesäälin pirullinen katiska

Lillutko katiskassa ja mulkoilet, miten muut uiskentelevat vapaudessa?
Toisaalta haluat joukkoon, toisaalta nautit yksin olosta…ennen kaikkea siitä, että saat velloa tunneaaltojen ristiriitaisessa hyväilyssä.

Nautit? Olet hyväilyssä? Aika outoja väitteitä. Itsesääli onkin hyvin ristiriitainen paikka, josta on hyvin hankala päästä ulos. Siis katiska! Olet lähellä muita, mutta silti katiskassa, ei vapaudessa.

Yritän hiukan avata tätä ristiriitaisuutta. Tunteemme riitelevät usein keskenään. Niitä pitää oppia lukemaan ja hallitsemaan.

Itsesääliin kuuluu mm seuraavia komplikaatioita, oireyhtymiä, elämää hankaloittavia tekijöitä: uhriutuminen, itseruoskinta, itsensä rankaiseminen, itsetuho, itsensä mitätöinti, ei minusta ole- mihinkään tunne,syrjäytyminen…Ikävä kyllä tämäkään luettelo ei ole riittävä. Elämän kielteisyyden kirjo kaikissa värisävyissään tekee sen katiskan, jossa lillut.
Pirullisuus on siinä, että ei haluakaan tai ei ole voimia uida katiskasta ulos. Tunteitten ristiriitaisuus syö miestä ja naista!

Näin sinusta tulee helposti itsesi suurin vihollinen, joka näkee muutkin ihmiset uhkaavina viholliskandidaatteina.

Apua! Apu on jo tullut. Jeesus toi Jumalan valtakunnan eli hallintavallan katiskaamme, ulottuvillemme. Tie itsesäälin katiskasta on revitty auki.

Risti julistaa vapautta syyllisyydestä, itsevihasta, itseinhosta, kaikesta, mikä sitoo meidät itsemme kahleisiin. Ristiltä loistaa armo. Se vapauttaa syyllisyydestä, joka niin helposti kietoutuu ympärillemme kuristavalla otteellaan. Armon ihanuus ja vapauden avaruus kuuluvat yhteen. Katiska on rikottu. Saamme uida vapauteen ja vapaudessa.

Jumalan armo vie meidät itsekeskeisyydestä Kristuskeskeisyyteen. Ei kannata enää palata itsesäälin katiskaan. Jo ensioireitten ilmaantuessa tulee katsoa Jeesukseen ja Hänen ansaitsemaansa armoon. Kristus meissä on kirkkauden toivo. Kirkkaus on vapautta Jumalan läsnäolossa.


1 kommentti

Mielensäpahoittajat

Some- kirjoitusten väärinkäsitysten määrä on valtaisa. Loukkaamme. Loukkaannumme. Tahallaan. Tahattomasti. Ammattimielensäpahoittsjat ovat luku sinänsä. He loukkaantuvat joka tapauksessa.

Mielensäpahoittajille ei tule pieneen mieleen, kuinka paljon he pahoittavat muita, rajoittavat mielipiteen ilmaisua ja pilaavat ilmapiiriä. Rakentava kritiikki ei nouse mielenpahoituksen impulseista. Keskustelun rakennuspalikat kootaan harkitusti, ei mielivaltaisesti ja äkkipikaisesti. Mielivaltaisuus raivaa muut pois, jyrää ne alleen.

Some- maailma paljastaa helposti mielensäpahoittajan. Sellaisen mielipide repii ilmaston rikki, tuhoaa hyviä mielipiteitä, satuttaa kipeästi monen persoonaa. Näistä ammattipahoittajista on vaikea päästä eroon. He seuraavat kannoillasi ja tarkkaavat kaikkia sanojasi…ja loukkaantuvat.

Olkoon puheenne aina suloista ja suolalla höystettyä, kehottaa Sana. Jeesuksen puheet ovat oiva esikuva. Ne olivat suoria, mutta parantavia. Niihin loukkaannuttiin, mutta niistä löydettiin myös huikea apu elämän ongelmiin ja vaivoihin. Jeesus oli mielensäpahoittajien yläpuolella, sillä Hän, joka itse on Sana, tiesi aitojen sanojen voiman. Jeesuksen sanojen tavoite oli selkeä: hoitaa, parantaa, siunata, auttaa, lohduttaa, muuttaa maailmaa paremmaksi, tuoda siis Jumalan valtakunnan todellisuus maailmaan. Hänen kovatkin sanansa pyrkivät pelastavaan ja parantavaan muutokseen.

Tärkeää on sydämen asenne. Rakkaus tuo suloisuutta sanoihin, totuus suolaisuutta. Mielensäpahoittajatkin tarvitsevat rakkautta ja totuutta!


1 kommentti

Profeetat, vahtikoiria vai puudeleita?

Herttainen, pikku sylikoira. Kulkee korissakin. Mahtuu syliin. Ei hauku. Ei syö paljon. Kakkiikin vain pieniä kakkaroita, jotka on helppo poimia muovipussiin. Hienoa on sellaisen kanssa promeneerata ihmisten ilmoilla.

Vahtikoira on just kaiken edelläkirjoitetun vastakohta. Se ei edes hauku käskystä, vaan just silloin, kun se päättää. Sen haukunta voi olla hyvin ärsyttävää, jopa pelottavaa. Mutta hei, sehän on vahtikoira, sen pitääkin haukkua, niin että talonväki herää ja varkaat luikkivat tiehensä.

Jos tarvitset vahtikoiran, älä hanki puudelia! Jos sinulla on hyvä vahtikoira, voit nukkua yösi rauhassa!

Itse kukin valitsee koiransa toiveittensa ja tarpeittensa mukaan. Valinta on meidän.

Profeetat ovat kirkon vahtikoiria. Jumala sellaiset lähettää. Ne, he varoittavat kovalla äänellä lähestyvästä vaarasta. Ovat siis erittäin tarpeellisia. Ja äänekkäitä! Saattavat haukkua monen mielestä väärään aikaan ja väärässä paikassa. Mutta ne haukkuvat, koska ovat vahtikoiria, koska vahtiminen on niillä verissä, koska sitä varten ne on luotu ja lähetetty.

Mutta moni kirkko vaientaa vahtikoiransa, profeettansa. Ne kesytetään sylikoiriksi. Ne opetetaan herttaisiksi, haukkumattomiksi koristeiksi kirkon penkkeihin. Liian moni profeetta, vahtikoira on päätynyt äänensä menettäneeksi lemmikiksi, jota kuka tahansa voi silitellä ja paijata. Liian moni seurakunta on vaihtanut rajun vahtikoiran herttaiseksi sylikoiraksi, josta ei ole vartijaksi.

Jumalan lähettämät profeetat! Ottakaa paikkanne uudelleen. Älkää jääkö ihmisten paijattaviksi. Varkaita on liikkeellä entistä enemmän. Ne varastavat Raamatun totuuksia. Lopulta ne varastavat koko Raamatun ja tuovat tilalle ihmisen mielen mukaisia oppeja.
Vanhemmatkin profeetat, nouskaa keinutuoleistanne siihen asemaan, johon teidät jo nuoruudessa kutsuttiin.

Kirkko ilman profeettaa on talo ilman vahtikoiraa!


1 kommentti

Kaimani Henrik, pyhimyskö?

Sinut on julistettu pyhimykseksi. Varmaan ihan ansiosta. Ja toki minäkin kunnioitan sinua, kaimaani, sen tähden, että toit Jeesus- sanoman tähän maahan.
Mutta että pyhimys!

No, mitäpä tässä sanoista tinkaamaan. Saat olla pyhimys ihan rauhassa, kunhan et suostu palvonnan kohteeksi. Suomen historiassa olet merkkihenkilö. Ja Heikkinä minä olen kaimasi.

Olenko minä merkkihenkilö?

Olen kyllä merkitty mies. Ristin merkillä merkitty ja ristinsanoman merkitystä julistava ihminen. Iloitsen tästä sanomasta ja siitä, että saan sitä julistaa.

Mutta palaanpa siihen pyhimys- juttuun. Kirkossamme ei ole tapana julistaa ketään pyhimykseksi. Mutta samalla on usein unohdettu se, että uskovat ovat pyhiä. Pyhä Henrik, pyhä Heikki, pyhä Liisa jne. Jokainen uskova voi laittaa nimensä eteen sanan Pyhä.

Kristus on pyhyytemme. Hänessä olemme pyhiä.

Kalastaja Pietari kirjaa tämän seuraavilla sanoilla:
”Mutte te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, PYHÄ heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja’, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa.” (1.Piet.2:9)

Väkevää, eikö! Uskovat, olemme pyhiä! Ei uskoisi, kun katsoo peiliin. Missä sädekehä? Onneksi sitä kehää ei ole päämme päällä näkyvissä, mutta Sanan mukaan ”kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne.” Näin se Pietari kirjoittaa, 1.Piet.4:14.

Uskovat ovat Jeesuksen ansion tähden pyhiä. Pyhä Henki on annettu uskoville Puolustajaksi, Kristuksen kirkastajaksi, voimaksi ja avuksi. Tämä on todella väkevää! Pyhän Hengen kanssa eläminen on Jumalalle erotettua elämää. Kyllä uskovan arvomaailma ja tavat usein eroavat ei- uskovien elämäntyylistä. Julistamme Jeesusta, ainoaa tietä perille Taivaaseen. Pyhä tarkoittaakin Jumalalle erotettua.

Jeesuksessa Pyhät! Uskalletaan olla erilaisia kuin maailma. Pyhä Henrik, Pyhä Heikki, Pyhä Liisa: meillä on pyhä tehtävä: julistaa ja edustaa kaikkein pyhintä veljeämme ja Vapahtajaamme, Jeesusta Kristusta.


2 kommenttia

Kaikilla uskonnoilla ei ole sama Jumala

Sanopa se ääneen!
No sanon: KAIKILLA USKONNOILLA EI OLE SAMA JUMALA!
Kuulitko vai pitääkö huutaa vielä kovempaa? Ja katoilta, kirkontorneista ja kellotapuleista! Kaduilla ja toreilla!

Entistä kovempaa näet kuuluu juuri se toinen huuto: kaikilla uskonnoilla on sama Jumala, kaikki tiet vievät Taivaaseen, jokainen tulee uskollaan autuaaksi!
Rohkea se, joka uskaltaa väittää jotain muuta. Hän on rauhanrikkoja, joka ei ymmärrä, että ihmiskunnan pitää nyt kaikissa asioissa vetää yhtä köyttä. Myös uskon ja uskonnon suhteen. Yhden Jeesuksen nostaminen opettajaa ja filosofia korkeammaksi katsotaan fanaattisuudeksi.

Taitaa olla takana pirullinen suunnitelma saada maailma seuraamaan paratiisin kaunista käärmettä. Sille ei riittänyt ihmisparin houkutteleminen tottelemattomuuden kierteeseen. Se hamuaa koko maailman omakseen. Mottona ”Kaikki tämä ja Taivas myös.”

”Elo alla Taivaan sinen, on kaunis ja myrkyllinen. Ole varuillas ihminen.” Näin runoilija, olikohan Lauri Viita! No, joka tapauksessa, ole varuillas, ihminen! Ole varuillas, kristitty! Kaikki tiet eivät vie perille.

Jeesus on tie, totuus ja elämä! Hän on täydellinen kuva Isä Jumalasta. Hän tuntee reitin, tuntee ihmiset ja tuntee Isän rakkauden sydämen luotujaan kohtaan. Hän on ainoa, ikuinen todellisuus. Hänen uhrikuolemansa ristillä ja ylösnousemuksensa on meille elämä. Tämähän on meille tuttu sanoma.

Se, mitä meidän pitää nyt tehdä, on sanoa tämä entistä rohkeammin ääneen. Huutaa se maailman kaikilla kielillä. Seurakunta todistaa Herrastaan koko maailmalle. Siksihän se Kristuksen seurakunta on täällä maitten päällä, ei vielä Taivaassa.

Maailman tuulet puhaltavat lujaa ja jahtaavat ihmisiä yhteen, suureen rauhan temppeliin, kaikkien jumalten komeaan katedraaliin. Isä Jumala saa uudet kasvot. Hän ei enää olekaan se Karitsa, joka kärsi ristillä, se Jeesus, jonka kehosta löytyvät naulanjälkien arvet. Jeesus ei enää olekaan se Sulhanen, joka on tulossa noutamaan seurakuntamorsiantaan häihin. Uutta viiniä ylivuotavat maljat Kaanaan häitten tapaan voidaan unohtaa. Häät on peruttu!

Nyt stop tykkänään!

Emme ota vastaan tuota pimeää ja ilotonta viholliskuvaa. Tiedämme vihollisen todellisuuden. Tunnistamme sen valheelliset metkut. Ja nousemme julistamaan: Jeesus on Herra, Voittaja, Pelastaja, ainoa tie Isän Jumalan tuntemiseen ja Isän kotiin.

Nyt onkin huikea aika ja mahdollisuus kertoa Jeesuksesta. Tunne Jeesus niin tunnet Isän. Ja jotta tuo väkevä Jumala tulisi todella tutuksi, on Jumala lähettänyt meille Henkensä eli Pyhän Hengen todistamaan Jeesuksesta, Jumalan Pojasta. Hienosti on Paavali kuvannut tätä jumaluuden ykseyttä 2. Korinttolaiskirjeen lopputervehdyksessä:”Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan Isän rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.”

Maailman uskonnollisuus jää Kristuksen ja Hänen seurakuntansa jalkojen alle!
”Että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon.” Ef.3:10, ks.myös Ef.1:17-23.

Lopunaikojen seurakunta palvoo Pyhässä Hengessä Jeesusta Kristusta, Isän Jumalan kirkkauden säteilyä ja olemuksen kuvaa. (Ks.Hebr.1)