Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.


3 kommenttia

Saanhan kysyä, Jeesus, miksi?

– Miksi et sanonut Leeville hänen järjestämissään pidoissa, että vähempikin olisi riittänyt, eikä näin suuria pitoja?
– Miksi muutit veden viiniksi Kaanan häissä, eikö tuoremehu olisi kelvannut?
– Miksi sallit halvaantunutta kantaneita miehiä rikkoa kotisi katon, olihan sinulla ovikin ja kaikilla aikaa viljalti?
– Miksi paransit tuon halvaantuneen myös fyysisesti, eikö syntien anteeksisaaminen jo ollut suureksi avuksi?
– Miksi käskit Pietaria kävelemään veden päällä, olisihan hän voinut uidakin, kalastaja kun oli?
– Miksi et suuttunut Sebedeuksen pojille, kun nämä kinusivat paikkaa oikealla ja vasemmalla puolellasi, opetuslapset kyllä suuttuivat?
– Ja miksi ihmeessä puhuit vuoria siirtävästä uskosta, eikö olisi realistisempaa puhua pienemmistä möykyistä?
– Ja sitäkin vielä kysyn, että miksi sanoit sinuun uskovien tekevän suurempia tekoja kuin sinä, ja sinäkin jo teit ihmeitä?

En minä minä näitä ilkeyttäni kysy, sillä jotenkin aavistan, että vastauksesi huokuvat ihmeellistä rakkautta, hyväksyntää ja ennakkoluulottomuutta ja että niiden kautta haluat opettaa minulle hurjan tärkeitä asioita.

Ja niinpä saan vastakin kysellä ja ihmetellä…turvallisesti…ystävyyteemme luottaen.