Tämä aamu alkoi puhelinkeskustelulla. Tavallisesti puhelimeni on aika hiljaa aamuisin. Se on samalla tavalla aamu-uninen kuin minä. Tai  sitten ihmiset jo tietävät, ettei Tapsasta saa mitään järkevää irti aamu seitsemältä.  Puhelu oli tärkeä, se oli täynnä ihmisen ahdistusta ja pelkoa. Täynnä anteeksisaamisen tarvetta.

Kun istahdin puhelun jälkeen yksin  kahvikupini ääreen. Tajusin mitä Jumala puhuu meille Vanhan testamentin suulla. Pieni valaistumisen hetki siitä, mistä uskossa on perimmiltään kysymys. Mitä on se totuus,  joka aina heitetään peliin, kun puhutaan ”liikaa” rakkaudesta. Miksi sanassa sanotaan, ettei hän muserra taipunutta ruokoa.

Jumala sanoo raamatussa monella suulla ”Älä pelkää” ja taustalla on aina hiljainen ääni, ”minä  olen sinun kanssasi”!

Sana parannus tarkoittaa kirjaimellisesti Jumalan puoleen kääntymistä. Synnistä luopuminen, niiltä osin kun ihminen kykenee sen tekemään, on pelastuksen vastaanottamista ja Jumalan kasvojen edessä elämistä. Jumala hyväksyy meidät sellaisina kuin olemme. Ja hän sanoo meille ”älä pelkää, Minä Olen sinun kanssasi”.

Sama Jumala, joka ilmoitti  itsensä Moosekselle. Sama Jumala, joka uhrasi ja nosti kuolleista oman poikansa, että sinä ja minä voisimme saada oikeuden olla Jumalan lapsia

Siitä kaikki alkaa, mutta se myös riittää, koska tämän jälkeen kaikki tulee Jumalalta. Riittää kun jäämme hänen johdatukseensa.