Allaolevan laitoin ylös joskus keväällä. Haluan sen myötä toivottaa rohkeutta ja kestävyyttä jokaiselle, joka kokee tien kohti Jeesuksen tuntemista ryteikköisenä. Jotkut kielikuvat saattavat olla outoja, mutta toivon että tekstistä välittyy Jumalan ihmeellistä luonnetta, jolle ominaista on kylvää pieniä alkuja uudestaan ja uudestaan. Elämä Jeesuksen kanssa on lopulta yksinkertaista, mutta joillakin tutustumisvaiheeseen liittyy vanhojen kipujen kohtaamista ja hankaluuksia. Toivon ettei kukaan luovuttaisi tässä vaiheessa. Elämä Jumalan yhteydessä on onnellista kaikkien olosuhteiden keskellä.

Niin paljon armoa tarvitaan, että voisi nähdä itsensä niinkuin Sinä näet. On vain yksi joka näkee oikein. Ja kuitenkin tämä ketku, sydämen valtaistuimelle pyrkivä valehtelija yrittää kertoa ohi Sinun, kuka olen, mitä olen jäänyt paitsi, miten minut korjataan. Ikäänkuin Sinä et olisi jo ollut  kun maan perustukset laskettiin. Olit tässä jo kun minun perustukseni laskettiin. Olit tässä jo kun ensimmäinen väärä kivi kaivettiin herkkään maaperään pohjustamaan linnaketta, jonka ei olisi koskaan pitänyt alkaa rakentua. Ei olisi pitänyt. Siellä pesivät…