Allaolevan laitoin ylös joskus keväällä. Haluan sen myötä toivottaa rohkeutta ja kestävyyttä jokaiselle, joka kokee tien kohti Jeesuksen tuntemista ryteikköisenä. Jotkut kielikuvat saattavat olla outoja, mutta toivon että tekstistä välittyy Jumalan ihmeellistä luonnetta, jolle ominaista on kylvää pieniä alkuja uudestaan ja uudestaan. Elämä Jeesuksen kanssa on lopulta yksinkertaista, mutta joillakin tutustumisvaiheeseen liittyy vanhojen kipujen kohtaamista ja hankaluuksia. Toivon ettei kukaan luovuttaisi tässä vaiheessa. Elämä Jumalan yhteydessä on onnellista kaikkien olosuhteiden keskellä.

Niin paljon armoa tarvitaan, että voisi nähdä itsensä niinkuin Sinä näet. On vain yksi joka näkee oikein. Ja kuitenkin tämä ketku, sydämen valtaistuimelle pyrkivä valehtelija yrittää kertoa ohi Sinun, kuka olen, mitä olen jäänyt paitsi, miten minut korjataan. Ikäänkuin Sinä et olisi jo ollut  kun maan perustukset laskettiin. Olit tässä jo kun minun perustukseni laskettiin. Olit tässä jo kun ensimmäinen väärä kivi kaivettiin herkkään maaperään pohjustamaan linnaketta, jonka ei olisi koskaan pitänyt alkaa rakentua. Ei olisi pitänyt. Siellä pesivät tuholaiset jotka vääntävät sielun kaipaamaan pettävien lähteiden luo, huutamaan korville jotka eivät kuule. Tuholaiset joiden valheen voima on suuri. Mutta valta niin olematon Sinun lähelläsi. Ne juoksevat väliin joka kerta, kun yritän nähdä Sinut sellaisena kuin olet. Sellaisena kuin haluat näyttäytyä minulle, Pelastajana, Puolustajana, Kuninkaana, Laupiaana Samarialaisena, jolla on sydäntä pysähtyä. Kun kaipaisin Sinua lohduttajana, ne jahtaavat vääristyneillä naamioilla, valhekuvilla jotka vain satuttavat.

Kuitenkin Sinä olet ikuisesti rakkaus, armo ja voima. Suuren Pyhän Hengen voima kulkee kuin pehmä öljy sinne mihin kukaan ihminen ei voi koskea, kuin lempeä tuuli sinne missä kaikki muu kaataa hentoja versoja. Ihmeellinen Pyhä Henki. Autat ojentamaan heikon käteni pyytämään apua, osoittamaan lohtua ystävälle, puhumaan toivon sanoja erämaahan, kääntämään katseeni uuteen polkuun, jonka Sinä jo tunnet jokaista kortta myöten. Se on polku joka tihkuu kunnioitusta, jonka varrella ylväinkin puu kumartuu kunnioittamaan Kuningasta, jolle hennoinkin taimi on kallisarvoinen. Sinä pysähdyt kun minäkin pysähdyn, kannat kun en jaksa, nappaat kiinni kun juoksen väärään suuntaan, korjaat verson, jonka minä hölmöyksissäni juoksin nurin. Sinun kanssasi tämä polku on niin kaunis, säteilee ikuista voimaa. Minun tarvitsee vain suostua kuulumaan Sinulle. Kun alan todella ymmärtää että tulit minuakin varten, ei ole enää vierasta aina uudestaan ja uudestaan kiittää, rakastaa ja ylistää, pyytää Sinun kunniaasi ilmestymään. 

Kukaan ei ole niinkuin Sinä, vain Sinun rakkautesi puhuu näin suurta toivoa. Vain Sinun rakkautesi voi koota Jumalan lasten yhteyden palvelemaan sitä mihin meidät on luotu, polvistumaan sen ääreen, jonka puolesta Sinä annoit henkesi, ja sanomaan taas kerran: Sinun tahtosi on hyvä. Tämä polku on hyvä. Sinun tahtosi on hyvä. Sinä puhut kestävämmin kuin mikään menneisyyden, nykyisyyden tai tulevaisuuden valhe. Sinun äänesi ympäröiköön minut tässä, nyt ja iankaikkisesti. Piirrä minulle taivaanrantaan pilvi, jossa on Sinun kuvasi. Ja opeta ymmärtämään se sydämellä, jonka Sinä muovaat.