Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.


by 1 kommentti

Mitä Jeesus opetti meille?

Edellisen blogin päätin ajatukseen Jeesuksen seuraamisesta. Siitäkin tuntuu olevan monenlaisia käsityksiä. Myös minulla. Mitä tarkoittaa Jeesuksen seuraaminen? Mikä ero on parannuksen teolla ja Jeesuksen seuraamisella vai onko siinä mitään eroa. Moni yhteisö tuntuu panostavan henkilökohtaiseen parannuksen tekoon ja mittaavan sen kautta kuka seuraa ja kuka ei. Mutta onko itseensä keskittyminen ja omien tekojen puntarointi, puhumattakaan toisten tekemisten puntarointi Jeesuksen seuraamista. Onko Jeesuksen seuraamista vain se, että heittäytyy kokopäivätoimisesti evankelioimaan. Pitääkö ihmisen täyttää jokin mitta ennenkuin hän oikeasti seuraa Jeesusta? Mistä on oikeasti kysymys?

Jeesuksen elämän keskeisin viesti meille on varmasti sovitus, jota hän tarjoaa meille oman ristinkuolemansa kautta. Paavali kehoittaa meitä hyväksymään armon osaksemme, ettei Jeesuksen uhri jäisi turhaksi. Jeesus pyytää meitä siis hyväksymään sovituksen ja sopimaan Jumalan kanssa, jotta meillä olisi yhteys Isään, Jumalaan. Tälle evankeliumille Jeesus haluaa, että perustaisimme oman elämämme. Mutta mitä se armahdetun ja sovitetun elämä Taivaallisen isän yhteydessä on? Jotta se selviäisi, on meidän otettava todesta lähetyskäsky ja asetuttava opetuslapsen rooliin ja seurattava Jeesusta. On otettava esiin Jeesuksen teot ja puheet raamatusta ja sovellettava niitä omaan elämäämme.

Lasten kanssa uskonnontunnilla pohdimme sitä millaisesta synnistä Jeesus puhuu raamatussa. Tarkastelimme asioita Jeesuksen keskeisimpien opetusten valossa ja tulimme siihen tulokseen, että eniten Jeesus puhuu teoista, jotka rikkovat ihmisten välisiä suhteita ja suhteemme Jumalaan. Ja näinhän se on, että Jeesus puhuu paljon siitä kuinka meidän tulisi rakastaa toisiamme ja myös itseämme. Tuossa maisemassa ylimpänä on aina Jumala, joka mustasukkaisesti haluaa ihmistä omaan yhteyteensä. Jumalan toiminnan keskeinen motiivi on pelastaa ihminen, jonka hän on luonut.

Jeesuksen keskeinen teema julistuksessa on Jumalan valtakunnan tulo ihmisen lähelle. Jeesus puhuu tässä itsestään ja siitä miten, hän korjaa ihmisen ja ihmiskunnan välirikon Jumalaan.

Jeesus opetti seuraajilleen Jumalan valtakunnan lainalaisuuksia ja itselleni ensimmäiseksi tulee mieleen se miten ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäiseksi. Kuinka köyhät ja pelastukseen kelpaamattomat saavat myös pelastuksen ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi. Kuinka ihmistä kutsutaan palvelemaan toisia ja asettamaan toisen etu oman edun edelle.

Opetuslapset ihmettelivät sitä miksi Jeesuksen oli mentävä pois, noustava ylös. Jeesus esittää syyksi Pyhän Hengen tulon maailmaan. Jumalan läsnäolon ja Valtakunnan todellisuuden sinetiksi ja takuumieheksi astuu Jumalan kolmas persoona Pyhä Henki. Itselleni tämä tekee kolminaisuuden hieman helpommin ymmärrettäväksi. Pyhän Henki tulee kirkastamaan Jeesusta ja tekee Jeesuksen seuraamisen mahdolliseksi. Jumala tulee ihmiseen asumaan kun hän ottaa Pyhän Hengen vastaan. Voimme sanoa myös että otamme Jeesuksen vastaan. Pyhä Henki mahdollistaa sen, että Jeesus voi olla läsnä kaikkialla. Jeesus itse sanoo, että Jumala on Henki.

Lähetyskäsky kehoittaa tekemään opetuslapsia Jeesukselle eli Jeesuksen seuraaminen on opetuslapseutta. Luterilaisuudessa tämä on aika vähän puhuttu asia ja lähtetyskäsky koetaan vain kehoituksena viedä evankeliumia uusilla alueille. Se ei kuitenkaan ole koko totuus vaan kyse on jokaista Kristittyä koskeva asia. Jeesuksen seuraaminen on jokapäiväistä ja jatkuvaa toimintaa, johon mallia voi ottaa Raamatun opetuksista. Kuitenkin toiminta nousee siitä miten ihminen kokee armon ja mikä on hänen kutsumuksensa. Kyse ei ole taakasta, jonka Jumala laskee ihmisen harteille. Kyse on enemmän siitä, että Pyhä Henki vapauttaa ihmisen esteistä, katkeruudesta ja vihasta, jolloin hän pystyy palvelemaan toisia omasta halustaan.

Raamatun kokonaisilmoituksen valossa Jeesuksen seuraaminen on suhteen luomista Häneen ja suhteiden ylläpitoa toisiin ihmisiin. Jumalan rakkaus pääsee näin vaikuttamaan ihmisiin ja heidän elinympäristöönsä. Jeesuksen seuraamiseen kuuluu Jumalan kasvojen edessä eläminen tavallisen arjen keskellä. Jumala ei aseta mittoja vaan jokainen saa kasvaa hänen edessään juuri sellaisena kuin on. Jeesuksen seuraamiseen kuuluu ajatus, että ihminen on häilyvä ja epävarma mutta Jeesus ei päästä ihmisestä irti vaan voimme luottaa hänen ystävyyteensä. Jumalan toiminta ja hänen rakkautensa tekee ihmisessä sen työn mitä tarvitaan Jeesuksen seuraamiseen.


by 2 kommenttia

Mihin katosi armo?

Minun uskon sankarini on Pyhäkoulu Veikko omasta lapsuudestani. Hän istutti tietoisuuteeni ajatuksen, että Jeesus on hyvä paimen ja hän rakastaa minua. Taivaassa on joku, joka suojelee ja johdattaa elämääni oikeaan suuntaan. Pyhäkoulun sanoma oli selkeä. Jeesus rakastaa ja armahtaa ihmistä. Siinä armossa ei ollut ehtoja ja Jeesus ei käännä selkäänsä kenellekkään, joka tulee hänen luokseen.

Mistä sitten meidän aikuisten maailmaan tulee se ”mutta”. Mikä on se totuus, joka ajaa Jeesuksen ehdottottoman rakkauden edelle. Sillä kuulen usein sanottavan että Jeesus on rakkaus mutta hänellä on myös totuus. Mikä totuus? Mikä totuus voi olla ristiriidassa Jeesuksen rakkauden kanssa?

Tuo totuus vaikuttaisi sulkevan ihmisiä pelastuksen ulkopuolelle siitä huolimatta, että tunnustavat Jeesuksen. Viimeksi viime viikolla kuuntelin radio-ohjelmaa, jonka puhuja tuntui tietävän, että ihminen voi olla kirkossa ja puhuvan Jeesuksesta ja jopa käyvän ehtoollisella mutta hän ei silti välttämättä ole jollain tasolla elä Jumalan lähellä tai Jeesuksen vaikutuspiirissä? Mitä ihmettä?

Tällainen ajattelu perustuu siihen että ihminen omilla ponnisteluillaan voisi pyhittyä ja varmistaa näin, että hänen asenteessa olisi juuri sopivanlainen ottamaan vastaan Jumalan Pyhän Hengen ja hän itse voisi tulla näin synnittömämmäksi. Ikäänkuin koko kansan tulisi muuttua pyhää hyminää hyriseväksi hurskaaksi, arjesta vieraantuneeksi uskovien joukoksi, josta tavallinen ihminen haluaa varmasti pysyä kaukana.

Tällaisten uskovien Jumala on heikko eikä pysty pitämään Raamatussa olevia lupauksia siitä kuinka Jumala pelastaa ja lahjoittaa uskon ihmiselle. Kuinka Jumalan Pyhä Henki tekee työnsä ja kuinka Jeesus on sovittanut koko maailman ja armahtaa jokaisen joka tulee hänen luokseen. Jeesuksen luona ollaan syntisinä ja heikkoina. Jeesuksen luona ollaan koska me tarvitsemme häntä. Jeesus pelastaa olipa meidän asenteemme millainen tahansa. Jos me taakoitamme ihmisiä asettamalla ehtoja jonkin epämääräisen totuus-lausekkeen avulla, me asetamme ihmisiä lain alle ja tukimme näin yhteyden Jumalaan, koska he omilla ponnisteluillaan etääntyvät juuri siitä mihin he haluisivat ihmisiä tuoda, l. Jeesuksen lähelle.

Mikä on sitten se totuus, mikä kaikkeen tähän liittyy. Se on yksinkertaisesti se, että Jumalan ehdoton laki tuomitsee jokaisen ihmisen syntisenä kadotukseen ja vain Jeesus pelastaa ihmisen tuomiolta. Siinä pelastuksessa ei ole ehtolausekkeita. Ja Jeesus kertoo juuri tämän totuuden, koska hän rakastaa meitä. Jokaisen liha, luonnollinen olemuksemme on kapinassa aina Jumalaa kohtaan ja asenteemme on aina huono. Jumalan lahja Pyhä Hengen kautta on usko Jeesukseen ja sen vastaanottamiseen ei kysytä asennetta vaan kaiken sen kivun ja tuskan keskeltä ainoastaan sitä, että tahdonko pelastua ja ottaa vastaan sovitus. Jeesus sovittaa meidät kun vielä olemme syntisiä, kuten Paavali opettaa Roomalaiskirjeessä. Siinä on se evankeliumin salaisuus ja totuus. Sitä ei voi pois ottaa kukaan asettamalla uusia vaatimuksia. Jeesus on hyvä paimen ja hän auttaa ja pelastaa. Lampaan osa on vain määkiä hädissään ja odottaa. Tällainen on Jumalan valtakunnan läheisyys ja Jeesuksen lähellä elämistä. Tavallisen ihmisen tavallista elämää armon varassa. Siitä heikkoudesta alkaa kulku Jeesuksen seurassa.


by 2 kommenttia

Tie Totuus ja Elämä

Sen verran on nyt tapahtumia ja ajatuksia kertynyt että on vaikea osata päättää mistä aloittaa ja mihin lopettaa.

Muutamia aikoja sitten olisin kirjoittanut aiheesta Mies Ääni ja Kolmas Linja!? Uutisissa kerrottiin nimittäin että Fredi, Matti Siitonen on kuollut. Hän on ollut yksi niistä laulajista jotka ovat vedonneet minuun. Hyvä ihminen, loistava ääni ja koskettavat sanat lauluissaan, mies, jollaista toista ei tietenkään voi olla!

Sanoituksissa myöhemmillä vuosillaan syvenevää sanomaa, jos ei aivan Raamatullisesti hengellistä, niin henkistä kuitenkin. Ja tuo Kolmas Linja liittyy siihen että nuoruudessani asuin myös siellä ja sitten huvitti kun tuo laulu tehtiin ja julkaistiin.

Ja sitten tähän päivään, näihin hetkiin, jossa käydään taistelua totuuden sanasta, mitä saa sanoa ja mitä ei! Ihmettelen suuresti kuinka tässä maassa, jossa on sanan ja ilmaisun vapaus ja demokraattinen oikeusjärjestelmä, voidaan edes harkita tuomiota siitä että joku vetoaa mielipiteessään Jumalan Sanaan Raamatussa!

Tässä mahdollisessa tuomiossa ei ajatella yhtään sitä mihin tuomion langettaminen voi oikeasti johtaa.?! Eikö meillä ole esimerkkejä diktatuurisesta hallinnosta aivan rajojemme ympäristöstä. Sellaistako me haluamme?! Miksi sukuni miehiä kuoli tätä rakasta Isänmaatamme puolustaessaan jos haluamme tänne sanan vapaudesta luopumisen. Sillä JOS Päivi Räsänen ei saa lainata Raamattuun kirjoitettua tekstiä julkisesti ja ilmaista omaa mielipidettään siitä, niin se kosketta perusoikeuksiamme tässä maassa, tässä Suomessa, jonka pitäisi olla sivistysvaltio?!

Minun tukeni, lohtuni ja viisauteni (?) jos sitä on, perustuu Jumalan Sanaan josta sanotaan ettei siitä katoa pieninkään piirto koskaan. Ei ajassa eikä ikuisuudessa. Jumalan Sana on Pyhä se on ”Niin ja Aamen” ! Olen juuri lukenut itselleni vahvistukseksi Paavalin ensimmäistä kirjettä Roomalaisille. Se on ihana! Vanhan käännöksen alkuselityksessä kirjoitetaan mm. verraten nyt tähänkin hetkeen seuraavasti!

Selitys mistä kirje kertoo kuuluu:” Paavali kirjoittaa että evankeliumin kautta tulevat vanhurskaiksi ja pelastuvat ne, jotka uskovat! Ja kun pakanat eivät kunnioittaneet Jumalaa vaan sen sijaan palvelivat luotua Luojan sijasta niin Jumala hylkäsi heidät vajoamaan yhä syvemmälle turmioon! Tämä on siis selitys siitä mitä Paavali tässä ensimmäisessä kirjeessään tulee opettamaan Roomalaisille. Kannattaa lukea, on kuin tätä aikaa!

Minä uskon ja luotan siihen että useimmilla suomalaisilla on lähes kaikilla omat Raamatut, mutta muutama kohta tästä kirjeestä. Jakeesta 16:” Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se ON Jumalan Voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, siten myös kreikkalaiselle! Ja koskee meitä kaikkia muitakin!

Paavali jatkaa: Jakeesta 17″: Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on Vanhurskas on elävä uskosta”! Ja vielä yksi lainaus ja sitten ota oma Pyhä Raamattusi ja ala lukea! Jae 18:”Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaaan, niiden jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa (19) sen tähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää on ilmeistä heidän keskuudessaan, sillä Jumala on sen heille ilmoittanut”!

Ja kuinka hän on sen tehnyt? jae 20:” Sillä Hänen näkymätön olemuksensa, Hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissaan tarkkaillaan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseään puolustaa”! Enkä voi olla vielä lisäämättä tätäkään, niin se minua ruokkii! ”Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet…”!

Oi kuinka selkeää, hyvää ja rakastettavaa onkaan Jumalan sana niille, jotka sen uskovat! Kunpa ihmiset tietäisivät mikä rikkaus ja rakkaus Jumalalla sanoissaan ja teoissaan on meitä ihmisiä varten. Nyt minua taas itkettää ja eiköhän tässä jo olekin tarpeeksi?! Kuinka suuri onkaan meidän Jumalamme ja hänen armonsa! Meillä on tulevaisuus ja iankaikkinen Toivo Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa Vapahtajassamme! Kuinka tahtoisinkaan tämän tulevan ihmisten tietoon ja ymmärrykseen!

Ainakin yritin, kiitos, ylisty ja kunnia Jumalalle!

 


by 2 kommenttia

Kun elämä järkkyy

Toivottavasti en ole aiemmin kirjoittanut aiheesta, ainakaan tällä otsikolla? Raamattu tuo Pyhä Kirja on sanonut kaiken mitä me ihmisinä tarvitsemme. Kuten ettei ole mitään uutta auringon alla. Ja mitä on ollut sitä vastakin on. Näin vanhoina käännöksinä. Jos joskus niin nyt piti ruveta lukemaan Jesajaa. Aloitin luvusta 40: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani” sanoo teidän Jumalanne. Luin luvut 40-45 täyttä asiaa ja itkin.

Suomen kansan historiassa on itketty monesti, sekä surusta että ilosta, mutta surut jäänevät mieliin pysyvämmin. Ehkä se on luonne ja elämänkohtalo kysymys. Mutta nyt meillä on tämä maailmanlaajuinen yhteinen suru, huoli ja murhe. Jotkut ottavat sen tosissaan ja tekevät kaikkensa tilanteen parantamiseksi, jotkut eivät. Pitkä alustus, mutta katselin ja kuuntelin presidenttimme Sauli Niinistön haastattelun tilanteesta vastikään, ja arvioita siitä mitä on tehty ja mitä tekemättä. Kysymys oli paljolti asenteista myös.

Olin kuulevinani (jälleen kerran) hänen huolensa siitä ettei kaikessa ole kuunneltu järjen ääntä. Näin minun sanoin. Erityisen huolissaan hän oli, kuten aina, rahojen suruton kayttö ja valtiomme suuri velkaantuminen. Rahaa tehdään ja jaetaan kummallisin periaattein, eli rahaa tehdään tyhjästä.

Harva jaksaa tätä nyt lukea, mutta kyse on sittenkin meidän ja koko maailman tulevaisuudesta. Olen itse jo aika iäkäs, ja elänyt sotien jälkeisen puutteen ajan ja haluan mielipiteelläni tukea presidenttiämme joka on harvinaisen viisas mies! Tämä tästä ja sitten lisää.

Olen omakohtaisestikin huomannut kuinka yliolkaisesti vanhempien ihmisten eloon ja oloon suhtaudutaan. Ikääntyvät ovat jotenkin menettämässä ihmisarvonsa? Voi olla ettei meitä enää kuunnella, tai arvosteta sellaisina ihmisinä joita olemme olleet ja olemme edelleenkin. Jos kuulo heikkenee ajatus ei ole enää kovin nopeatempoista ja muisti reistailee, niin ihmisiä olemme kuitenkin.

Jesaja aloittaa lukunsa 40 näin sanoen:” Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani… 2. Puhukaa suloisesti (Jerusalemille) ja julistakaa että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä”. Ja sitten alkaa toivon ja lupausten sarja Herran tulosta ja muistutus siitä millainen HERRA on tulossa ja mitä Hän saa aikaan jne…Toivo on olemassa!

Vaikka ei koronakaan hellittäisi niin JUMALA ON SAMA, eilen, tänään ja iankaikkisesti! Jumala kuittaa, ja on kuitannut ne velat jotka meillä on suhteessa Häneen, elämään ja lähimmäisiimmekin. Hän on sen tehnyt Jeesuksessa Kristuksessa meidän ainoassa Vapahtajassamme, omassa ainosyntyisessä pojassaan! Siitäkin huolimatta vaikka eläisimme vanhaksikin ja menettäisimme ihmisten silmissä ns. ”arvomme” niin ettei meitä otettaisi huomioon täysivaltaisina ihmisinä jotka ovat Jumalalle yhtä kalliit kuin kaikki muutkin ihmiset.

Kaikkivaltiaan Jumalan lupaukset ihmisille ovat niinkuin Raamatussa kirjoitetaan ”Niin ja Aamen”! Tavallaan on turha laittaakaan mitään lukuja esille koska koko Raamattu on kirjoitettu yhtä ainoaa asiaa varten. Ihmisiä! Että tietäisimme  mikä on oikein ja väärin ja kuka on maailman kaikkeuden Herra ja kenessä on sielujen pelastus ja iankaikkinen elämä! Suurempaa tietoa eikä kertomusta koko maailman kaikkeudessa olekaan, kuin Raamattu kannesta kanteen, Siinä on Isä, Poika ja Pyhä Henki, alku ja loppu Alfa ja Omega. Iankaikkisesti Aamen!

 


by 2 kommenttia

Jumala, Jeesus vai Pyhä Henki

Otsikkoni nousee keskustelusta ystäväni kanssa. Hän kertoi miten hänen Jumala kuvansa oli muuttunut ja tullut yksinkertaisemmaksi, koska hän ei oikein voinut pitää järkevänä kaikkea sitä mitä Raamattu opettaa ihmisille maailmankuvasta. Ongelmana oli se, että että tuo yksinkertaistettu Jumala kuva sisälsi käytännössä vain Jumalan hyvänä isänä, koska se oli tarpeeksi etäinen ja siksi suuri, että sen saattoi hyväksyä kaiken alulle laittajaksi ja elämää ylläpitäväksi hahmoksi, mutta ei puuttunut ihmisen arkeen kovinkaan aktiivisesti. Jeesus oli enemmän hyvä opettaja ja viisas mies kuin ylösnoussut ja henkiin herännyt maailmassa. Pyhä Henki sitä vastoin loisti käytännössä poissaolollaan, siihen hänellä ollut oikein mitään sanottavaa. Se mikä kiinnitti huomioni oli kuinka ihmisen järki ja taidot nousivat merkittävään osaan maailmaa selittävänä tekijänä.

Uskontunnustuksemme puhuu kolmiyhteisestä Jumalasta. Se ei arvota millään tavalla mikä näistä kolmesta persoonasta sinällään olisi arvokkain tai tärkein vaan kyse on siitä mihin uskomme. Uskontunnustus ei ole myöskään mikää rituaalinen väline uskonnon harjoittamiseen, kuten ei ole mikään muukaan Jumalanpalveluksen osa, vaan uskon isämme ovat halunneet varmistaa, muotoillessaan Messun osia, että uskomme perusta, oppi ei muuttuisi vaan uskossamme säilyisi todellisena se evankeliumi, johon uskomme. Kun sanomme että Kristus oli uskonnon loppu merkitsee sitä, että usko Jeesukseen pelastaa, ei tavat ja rituaalit. Jumalanpalvelus sinällään ei siis ole osa pelastusta vaan väline kiittää ja ylistää Jumalaa ja tunnustautua siihen mihin uskomme ja juhlia sitä viikottain!

Jumalamme on siis päätynyt siihen, että hän ilmoittaa meille itsensä Sanassa. Johanneksen evankeliumissa on minusta hyvä luomiskertomus, jossa evankelista kertoo aiheesta sopivan tiivistetysti nykyihmiselle, joka kipuilee oman järkensä kanssa. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli JUMALA, jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt ei ole syntynyt ilman HÄNTÄ. Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo. 1. Mooseksen kirja kertoo luomistapahtumasta ilmaisten kuka on kaiken takana ja mikä on ihmisen rooli tässä kaikessa.

Evankelista Johannes vahvistaa Jeesuksen olemusta Jumalana. Siksi sanomme, että Jeesus oli 100% Jumala ja 100% ihminen. Vanhan testamentin uhrikäytännöt taas vahvistavat Jeesuksen uhrin luonnetta ja ovat esikuvaa Golgatan tapahtumille. Ne ovat ikäänkuin Jumalan perusteluita, miksi Jeesuksen piti tulla maanpäälle ja miksi hän ei voi olla pelkästään ihminen. Jeesus ei voi olla vain ihminen, jonka Jumala jollain tavalla korottaa uudelle tasolle ja sitten hän uhrautuu ihmiskunnan puolesta. Vanhan Testamentin uhrit olivat viattomia, jotka kuolivat uhraajan puolesta. Eläin oli viaton ja lisäksi vielä pyrittiin löytämään virheetön eläin. Myös Jeesuksen tuli olla viaton alkuperältään eikä synninvaivaaman ihmiskunnan jälkeläinen. Tarvittiin aivan oikeasti Jumalan antama uhri. Siksi on tärkeää, että Kristitty pitää Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta historiassa tapahtuneena asiana eikä vertauskuvallisena symbolina uhrista jonka Jumala olisi nimennyt ihmisten joukosta.

Siksi on ymmärrettävä myös Pyhän Hengen rooli ja merkitys. Yksinkertaisimmillaan sanoisin, että Jeesus tulee Pyhän Hengen muodossa ja kohtaa ihmisen asettuen elämään hänen kanssaan, jos ihminen hyväksyy hänet vapahtajakseen. Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen merkityksen ihmiselle ja lahjoittaa uskon pelastajaan. Pyhä Henki sitoo ihmisen seurakuntaan, josta rakentuu Kristuksen ruumis, jalat ja kädet maailmaan. Eli kun kohtaamme seurakunnan, tulisi meidän kohdata samalla Jeesus. Tämä mahdollistaa myös ajatuksen, jonka Jeesus itse esittää kiirastorstain rukouksessaan, että niinkuin hän on yhtä Isän kanssa niin mekin olisimme yhtä Jeesuksen kautta Isässä. (Joh 17:22-26)

Raamatun sanoman vastaanottaminen ja osin ymmärtäminen tapahtuu uskossa. Ihmisen oma rationaalinen ajattelu kompastuu helposti yliluonnollisiin asioihin, koska arkitodellisuudessa yliluonnollinen ei useinkaan ole näkyvissä. Kuitenkaan raamattu ei sulje pois sitä, etteikö Pyhä Henki toimisi samalla tavalla kuin apostoliseen aikaan. Oma kokemukseni on että Pyhä Henki toimii usein silloin kun omat evääni on syöty ja oma yrittäminen loppuu. Silloin Jumala saa tilaa. Ihminen ei itse siis voi toimia ”pyhänä henkenä” tai määrätä Jumalaa toimimaan.

Raamatun tekstit ovat ihmisen kirjoittamia mutta Pyhän Hengen inspiroimia. Kuitenkaan Raamattu ei ole tieteen oppikirja vaan kirja Jumalan olemuksesta ja tiekartta ihmisen pelastukseen. Raamattu ilmoittaa kuka Jumala on ja mikä on ihmisen suhde häneen. Se on pelastushistoriaa ja ikkuna Jumala todellisuuteen. Siksi kenelläkään meistä ihmisistä ei voi olla omaa Jumalaa. Kristinuskossa on vain Raamatun Jumala joka on muutumaton, ikuinen ja totinen kolmiyhteinen Jumala.


by 3 kommenttia

Syntinen ihminen on pyhä

Kristinusko on täynnä vastakohtaisuuksia. Matteuksen evankeliumi 20. luku kertoo puutarhan omistajasta joka palkkaa työntekijöitä pitkin päivää. Viimeiset työmiehet tulevat hommiin tuntia ennen päivän päättymistä. Päiväpalkka on yhden denarin verran. Yksi Taivaan valtakunnan lainalaisuuksista on se että ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Myös se että on oltava ensin syntinen ja heikko ennen kuin voi olla Pyhä. Ihminen joka kokee olevansa viaton ja täydellinen ei taas voi pelastua jos hän ymmärrä omaa syntisyyttään. Olemme siis paradoksien äärellä.

Ihminen, joka ei tunnista omaa syntisyyttään ei voi pyhä. Mutta mitä nuo termit tarkoittavat hengellisessä mielessä. Itse asun Pyhäjärvellä ja tämä alue on perinteisesti ollut Savon, Keski-Suomen, ja Pohjanmaan rajapitäjä. Olemme siis kolmen heimon rajalla. Sana pyhä merkitseekin rajaa tai jollekin rajattua ja sille kuuluuvaa. Pyhä merkitsee siis Jumalalle kuuluvaa. Mutta koska Jumala itse on pyhä ja oikeudenmukainen, niin ihminen itsessään ei voi kuulua Jumalalle vaan luonnollinen ihminen joka elää ilman yhteyttä Jeesukseen on maailman oma. Ihminen itse ja yksin ei voi tulla pyhäksi. Jostain syystä ihmiselle pyhyys on vaikea hahmottaa. On vaikea kuvitella itseään pyhäksi ja vielä vaikeampaa vaikkapa paikallista laitapuolenkulkijaa jonka elämä on rempallaan. Mutta jos ajattelemmme, että ihmisinä olemme Jumalan luomia ja Jumala ei luo mitään huonoa ja kelvotonta, niin mistä kaikki kiikastaa. Jotkin uskonolliset suunnat eivät usko että ihminen voisi olla pyhä laisinkaan ja moni kristittykin kokee olevansa kelvoton ja pyhitymiseen kykenemätön. Katolinen ja Ortodoksinen kirkko julistaa ihmisiä omilla kriteereillä pyhimyksiksi. Erityisillä ansioilla ja ihmeillä ihminen nousee ikäänkuin välimieheksi ihmisten ja Jumalan välille. En lähde arvioimaan muiden kirkkojen perinteitä mutta perään kuulutan sitä mikä oikeasti tekee ihmisestä pyhän, sillä onko lopultakaan mitään merkitystä sillä mitä mieltä me ihmiset olemme pyhittymisestä tai pyhästä elämästä.

Ihminen joka tunnustaa Jeesuksen elämänsä herrakseen ja sovittajakseen on pyhä, koska hänen elämänsä jatkuu Jeesuksen kanssa. Hänen elämänsä liitetään Jeesukseen ja Pyhän Hengen kautta Jeesus tekee hänestä Pyhän. Hän on Jumalalle rajattu koska Jeesus tekee sen. Maailman henki joutuu väistymään Jeesuksen omasta ja se menettää omistus oikeutensa tällaisesta ihmisestä. Toki maailma voi vaikuttaa ja häiritä jokaista ihmistä mutta se ei voi riistää ketään Jeesuksen luota pois. Olemme yhä erossa Jumalasta ja syntisiä. Mutta sovitus ja armo kattaa nyt jo tehdyt ja myös tulevat

Perustavaa laatua oleva synti onkin se, että meillä ei ole yhteyttä Jumalaan. Ihmiskunta on tässä maailmassa ja ajassa sielunvihollisen vallan alla. On olemassa vain kaksi tahtoa Jumalan tahto ja Saatanan tahto. Ihmisellä ei ole siinä välissä mitään kolmatta vaihtoehtoa, jossa hän ikään kuin sivusta seuraisi näiden kahden kamppailua. Ja tuo kamppailukin on harhaa, sillä sielunvihollinen on jo hävinnyt oman kapppailunsa jo silloin kun hänet luotiin. Jumalalla on ollut kaikki jo selvää alusta alkaen. Kysymys on siitä, että haluaako ihminen asettua Jumalan silmien eteen ja ottaa vastaan sovitus.

Jeesus ottaa monissa vertauksissa esiin viinitarhan ja viinipuun. Viinitarha kuvaa Vanhassa testamentissa Israelia, Jumalan valittua kansaa l. niitä olosuhteita jossa Jumala ilmoittaa itsensä ja jossa Jumalan suunitelma ihmisen pelastamiseksi tulisi tapahtumaan. Evankeliumikirjat kertovat meille millaisia keskusteluja Jeesus ja opetuslapset sekä Jeesusta seuraavat ihmiset kävivät ennen Jeesuksen ristin kuolemaa. Kun luemme niitä meidän tulee muistaa koko ajan, että näillä ihmisillä ei ollut täyttä käsitystä siitä mitä tulisi tapahtumaan. Suurin osa eli sitä poliittista ja hengellistä todellisuutta jonka Vanha Testamentti ja Rooman valta oli synnyttänyt. Messiasodotukset olivat heränneet eloon Jeesuksen toiminnan myötä ja Jeesus sammuttaa liekkejä ratsastamalla aasilla, rauhan ruhtinaan ratsulla Jerusalemiin. Puheissaan Jeesus kertoo millainen on Jumala, joka on tekemässä uuden liiton Jeesuksen kanssa siitä miten kansa tulisi pelastumaan. Ja vaikka meidän näkökulmasta nähden Jeesus tekee suorastaan rautalanka mallin tulevasta, eivät ihmiset ymmärrä asioita ennen kuin Jeesus nousee kuolleista.

Matteus kertoo evankeliumissaan kuinka Jeesus esitti vertauksen, joka kertoo millainen on Taivasten valtakunta luonteeltaan. Siinä puutarhan omistaja lähtee aamulla palkaamaan torille työntekijöitä viinitarhaansa. Hän sopii aamun hämärissä denarin päiväpalkan, joka oli normaali korvaus päivän työstä. Hän käy kolmannen tunnin aikana uudestaan ja palkkaa lisää väkeä, samoin puolenpäivän aikaan. Nyt isännän käytös alkaa kuulostaa kuulijoiden korvissa omituiselta sillä hän jatkaa toimintaansa ja vielä tuntia ennen päivän päättymistä hän lähtee ulos ja löytää joutilasta väkeä torilla etsimässä töitä. Hän lähettää heidätkin töihin. On aika luonnollista ajatella, että koko päivän raataneet työläiset saisivat enemmän kuin ne jotka tekivät töitä vain tunnin. Ainakin ammattiyhdistysten Suomi osaisi hyvin perustella sen miten palkka jakaantuisi ja Verottajakin olisi valmis syynäämään, ettei kukaan ei saisi ansaitsemattomia etuuksia. Puutarhuri käskee maksamaan viimeiseksi tulleille ensi. Jonossa olevat jo laskelmoivat oman palkkansa suuruuttaan kun tunnin työtä tehneet saavat oman denarinsa. Puutarhuri maksaa kuitenkin jokaiselle sen mitä on sovittu l. yhden denarin työajasta riippumatta. ja on varsin luonnollista että ne jotka ovat tehneet helteessä työtä koko päivän nostavat mekkalan. Mutta isäntä kysyy, että onko väärin että hän tekee omaisuudellaan hyvää ja mitä itse tahtoo. Esille nousee Jumalan valtakunnan lainalaisuudet. Sen kuinka ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäsiksi.

Jumala etsii jokaista, joka on häntä vailla ja osoittaa heille tien kotiin. Jokainen saa Jumalata sitä hyvää, jota hänellä on tarjottavanaan. Kukaan ei nouse hengellisessä maailmassa toisen yläpuolelle eikä Seurakunnassa ole staroja vaan palvelemme Herraa saman arvoisina. Jokaisella on merkityksensä ja jokaista varten Jumalalla on tehtävä. Voi olla, että noista viimeksi tulleista jotkut eivät ehtineet tehdä mitään, vaan heidän ansiokseen nousee pelkkä Isännän läsnäolossa oleminen.

Jumala on toimija, jonka toiminnan kohde on Ihminen. Näin on ollut alusta asti. Vaikeaksi ihmiselle asian tekee se, että meille on annettu vapaa tahto. Aikojen saatossa synti l. ero Jumalasta on etäännyttänyt meidät Jumalasta niin kauas, ettemme enää hahmota sitä mitä Jumalan läsnäolo merkitsee. Olemme ryhtyneet määrittämään itse omien haavaintojemme kautta maailmaa ja todellisuutta. Siihen ei enää Jumalaa tai Jeesusta mahdu. Oma kokemukseni on, että jos annan Jumalalle mahdollisuuden, hän kyllä tulee ja ilmoittaa itsensä. Asian tekee kipeäksi sen, että huomaan olevani syntinen ja teen asioita, jotka eivät ole Jumalan tahdon mukaisia, vaikka ne näyttävät olevan kyllä ihmisen ja yksilön kannalta hyviä. Se, että toteutan itseäni ei olekaan aina Jumalan tahdon mukaista. Se että asetan itseni etusijalle viekin minut Jumalan todellisuudessa jonon häntäpäähän odottamaan omaa vuoroani. Laskelmointini ja omaan pussiin pelaaminen ikäänkuin viivyttää sitä mitä Jumala on minulle tarjoamassa. Jumalan mielenmukainen elämä kun pitäisi elämäni kuosissa ja suojelisi minut pahalta jonka itselleni aiheutan. Ja lopulta voi olla, että kadotan Jumalan todellisuuden ja armon elämästäni.

Jumalan valtakunnan todellisuus ja lainalaisuudet poikkeavat merkittävästi meidän ihmisten arvoista ja todellisuudesta. Kun me ihmiset arvostamme voimaa ja vahvuutta Jumala odottaa meiltä heikkoutemme ja voimattomuutemme tunnustamista. Jotta hän voisi astua meidän voimaksemme. Helluntaina me katselemme kuinka pelokas ja vainottu pieni alkuseurakunta astuu Kristuksen vahvuuteen ja alkaa uusi aikakausi ihmiskunnan historiassa. Heikkouden ja armon aika, seurakunnan aika.


by 4 kommenttia

Taivaan neljä vuodenaikaa

”On siellä juhla voittajain ja päivä kestää ain?” Näin väittää yksi lempilauluistani, Amazing Grace, ainakin suomeksi. Vaikka kappaleesta tykkäänkin, tökkii tuo kohta. Taivaassa on voittajien juhlat. Jaa-a, minä olen ymmärtänyt, että Taivaaseen päästään armosta. Uskon, että monet sinne päätyvät ovat kaikkea muuta kuin voittajia. Minullakin siis saattaa olla toivoa.

”Ja päivä kestää ain!” No, entäs sitten auringonlaskut? Kun seuraa vaikkapa kuvia, joita ihmiset postaavat Instagramiin, näyttää siltä, että maailmankansalaiset ovat auringonlaskun kansaa. Olisiko mukavaa, jos Taivaassa auringonlaskut olisivat kaunis muisto vain? Sisälläni herää pieni vastarinta Taivas-näkyjä vastaan.

Ne Taivas-kuvaukset, joissa vietetään ikuista hääjuhlaa, suorastaan pelottavat minua. Ei minulla ole mitään karjalanpaistia ja kermakakkua vastaan. Jonkun huumorilla höystetyn juhlapuheenkin voin kuunnella, kunhan se ei ole liian pitkä. Mutta ikuiset juhlat kuulostavat arveluttavilta, vaikka tarjolla olisi yhtä hyvää viiniäkin kuin Kaanaan häissä.

Juttelin isäukon kanssa, millainen Taivas saisi meidän mielestämme olla. Minä kaipasin kumpuilevaa maastoa vaellustarkoituksiin. Vuoriakin saisi olla sellaisia päivä varten, kun haluaa vaellella vähän ekstreemimmin.

Isä pohti, että Taivaassa voisi olla myös pulkkia, joilla voisi laskea mäkeä. Isän kommentista minä päädyin miettimään, että olisihan toki hyvä, että pelkän helteisen kesäpäivän sijaan Taivaassa olisi vuodenajat. Miettikään vaan hellekesää, joka kestäisi ikuisesti. Siis loputtomasti. Auts!

Tässä kohtaa en edes yritä pohdiskella, miten kylmiä mielikuvia minussa herättää Uusi Jerusalem, joka joidenkin teorioiden mukaan on kultainen kaupunki. Kuuluisan Päärlyportin voisin toki kurkata joskus ohi mennessäni.

Kristillisestä näkökulmasta Jumala on luoja. Kun hän oli luonut maailman, hän ei työntänyt käsiään taskuun ja todennut, että tuli mitä tuli mutta tulipahan tehtyä. Päinvastoin ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.”

Minä ajattelen, että jos Jumala on luonut alun perin toimivan systeemin, niin hän käyttää samaa mallia aikanaan, kun lopunajatkin päättyvät. Keskustelua tosin on ollut siitä, uudistetaanko maailma ihmisen jäljiltä pientä laittoo perusteellisemmin vai toteutuuko Johanneksen näky: ”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.”

Olen taipuvainen toivomaan peruskorjausta. Minusta nimittäin olisi kurjaa, että merta ei enää olisi. Minuakin enemmän meretöntä uutta maailmaa surisivat monet purjehdusta harrastavat ystäväni. Jos Luoja haluaa ehostaa uudelleen rakennetusta New Yorkista tai Vantaasta kultaisen, niin mikäs siinä. Varmaan sinnekin on tulijoita, kun meitä ihmisiä on Taivaassakin niin moneen huoneeseen.

Ensisijaisesti uskon kuitenkin, että Taivaassa on turmeltumatonta luontoa, jossa vaellella – tai pulkkailla. Ei ole murhetta ydinjätteistä eikä kadun varteen viskellyistä kasvomaskeista.


by 2 kommenttia

Eilen, tänään ja huomenna?

Heräillessäni tänä aamuna kaikessa rauhassa kun ei ollut mitään kiirettä, sillä avustajallani todettiin altistus koronaan ja hän on nyt viikon karanteenissa, mielessäni oli laulu ja sitä olen nyt mietiskellyt tämän ”sodan”eli koronan kautta! Laulu alkaa sanoilla:” Turvissa taivaan, suojaavain siipein Runsahin Rauha osamme on”?

Laulun myötä ajatuksiini nousi psalmi 91! ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, sanoo:” Herra on minun turvani ja linnani, Hän On minun Jumalani, johon minä turvaan. Sillä Hän Päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta!! Sulillansa Hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla, Hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus”!

Itse kuulun riskiryhmään mutta en ole saanut rokotusta, vaikka olen sitä kysellyt. Olen miettinyt voinko luottaa siihen ettei ihmiselle tapahdu mitään Jumalan sallimatta. Se ei tarkoita ettei ihmisellä itsellään olisi myös vastuuta esim. koronan suhteen noudattaa annettuja määräyksiä. Onko Jumala tietoinen minusta ja kaltaisistani ja pitääkö Hän meistä huolen?

Olen kirjoittanut koronan ilmaantuessa tänne tekstin otsikolla ”Näkymätön vihollinen” (21.3.-20) Siinä vertaan koronaa siihen viimesimpään sotaan joka meillä oli itänaapuriamme vastaan. Me saimme itsenäisyytemme, tosin kallein uhrein. Tuossa samassa tekstissäni muistutin siitä, mikä arvo oli sillä että kansa rukoili, silloisen presidentin Kyösti Kallion kehoituksen rohkaisemana.

Olenko nyt rukoillut? Olemmeko kansana kääntyneet ahdingossamme Jumalan puoleen vai vain ajatelleet: ” Kuinka minä tästä selviän”? Voi olla etteivät voimat riitä kuin oman itsen, oman kupungin tai maan ja sen päättäjien puolesta rukoilemaan. Aika isoja asioita meille kaikille ja etenkin niille jotka päättävät ja niille jotka raskain ”aseistuksin”sairastuneita/haavoittuneita” hoitavat! Millainen on kansamme luonne ja asennoituminen tänä päivänä?

Uutiset ovat täynnä väkivaltaa jopa lasten/nuorten kohdalla. Asia joka on jotenkin täysin käsittämämön, ainkin ikäiselleni ihmiselle. Jotenkin en oikeastaan enää tunne tätä maailmaa omakseni, ja en voi muuta kuin yrittää rukoilla. Rukoilla niin paljon kuin jaksan. Ja sydämestäni toivoisin että koko kansa rukoilisi ja että olisi vaikka sellaisen auktoriteetin omaava henkilö, kuin Kyösti Kallio oli, joka kehottaisi kansaa rukoilemaan.

” Sun Armos varaan oi Herra Jään, kun ansiota en yhtäkään voi tuoda, HERRA; Sun etehesi, siis tuon mä syntisen sydämeni. Sun Veres yksin vain kokonaan, mun sydämeni voi puhdistaa. Mä kaipaan luoksesi Golgatalle Sun Ristis Siunatun virran alle. Mä sua varron ja suurempaa henkeni Voimaasi odottaa. Sä kuormat kirvoitat kuormatulta ja Rauhan Kristus saa sielut sulta. Mä sua varron ja suurempaa Henkeni Voimaasi odottaa, mua kasta kasteella taivahasi, Ja työsi Syvennä Sielussani.

Sun armos varaan mä jään toivoen että kun matkan tään mä päätän luoksesi Armo mulla ois Päärlyporttien kautta tulla. Herra siunatkoon ja varjelkoon meitä! Meitä kaikkia kaikkialla! Aamen

 


by Jätä kommentti

Oi Herra Henkes Valo suo

Minulla ei tällä kertaa ole mitään selkeää ajatusta siitä mitä kirjoittaisin. Mutta aamulla herätessäni oli mielessäni, jo pyhäkoulussa oppimani ns. ”muistolause”. Lause joka piti opetella ulkoa ja muistaa seuraavana sunnuntaina. Aamun muistolause kuuluu:” Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa”! Aika moniin elämäntilanteisiin ja syvempäänkin mietiskelyyn kehoittava lause. Luin oikein sisälukuna kuitenkin sen vielä Raamatusta, mihin kohtaan ja kontekstiin se on kirjoitettu?

Nyt on uudempi käännös edessäni ja siinä se löytyy Matteuksen mukaan luvusta 10. Siinä Jeesus valitsee ts. nimeää 12 opetuslastaan, antaa heille ns. matkaohjeet, rohkaisee kestämään vainoa ja kertoo mitä Hänen, Jeesuksen tunnustaminen merkitsee. Näin sanoen:”Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa”

Sitten Jeesus alkaa kertoa mikä opetuslapsia maailmassa odottaa. Kaikenlainen kärsimys, ahdistukset ja rauhattomuus yms. Mutta antaa myös lohdun sanoen:” Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa on sen löytävä”. Ja lupaa:” Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut,  ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan myös sen, joka on minut lähettänyt”. jne..

”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa”! Kaikki se hyvä, puhdas ja ihana mikä meillä vähänkään on, on Jumalan armolahjaa!

Siksi meidän tulee olla oikealla tavalla nöyriä, emme voi pitää itseämme parempina kuin muita, niin vaikeaa kuin se tässä maailmassa ja kaikkien vaikeuksien keskellä onkin. Viimepäivinä olen kohdannut asian joka on aiheuttanut minulle häpeää. Olen hävennyt joidenkin ihmisten käyttäytymistä, koska heidän tilansa on tavallaan heittänyt varjoaan minunkin ylleni.

Olen ajatellut että otan heihin etäisyyttä etten ”leimautuisi”. Mutta mitä teki Jeesus!? Miksi Hän tuli tähän maailmaan! Kärsiäkseen meidän puolestamme. Ja me jotka olemme saaneet tulla tuntemaan Hänet omana Vapahtajanamme, olemme saaneet muuttua sisäisesti ja ulkoisesti. Mutta ilman Jeesuksen ristinkuolemaa ja ylösnousemusta me olisimme aivan samanlaiset kuin ne jotka eivät häntä vielä tunne.

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa! Jeesuksen matkaohjeissa on juuri tämä esim. Matt.10: luvut 7 ja 8. Kuinka suuri onkaan Jumalan Armo! Me olemme saaneet lahjan, suurenmoisen lahjan saada seurata Herramme ja Vapahtajamme jälkiä ja ohjeita ja ne koskevat myös sitä millä tavalla me kohtelemme niitä jotka eivät vielä Herraansa tunne. Vaikka he saattavat ”kaljoitella, puhua rumia, kiroilla” jne, jopa pilkata Jumalaa niin me emme saa toimia tuomareina, ja kirjoitan nyt itselleni, minä en saa vaikka kuinka sattuisi!

On vain yksi Tuomari. Hän joka istuu iankaikkisella Valtaistuimellaan ja joka lähetti ainoan Poikansa meidän syntisten pelastajaksi tähän maailmaan! ”Lahjaksi olette saaneet”!!! Emme omilla ansioillamme! Tästä meitä nyt muistutetaan!

On pääsiäisen aika. Suuren kärsimyksen ja tuskan, mutta myös ylösnousemuksen aika! Emme koskaan täällä alhaalla voi kyllin kiittää, mutta Ilmestyskirjassa luvataan että me kerran ylistämme Jumalaa kaikesta sydämestämme ja laulamme uutta virttä, sellaista jota ei täällä koskaan ole kuultu eikä laulettu! Ylistetty ja kiitetty olkoon Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus Kaikkivaltiaan Jumalan Ainoa Poika!  Ylistetty Isä, Poika ja Pyhä Henki! Siunattua Pääsiäistä!

”Oi Jumala nyt iloitsen Sinulta puvun sain. Mä kelpaan siinä taivaaseen; se lahja autuain. En taida kyllin katsella ja siitä iloita! Jos milloin siihen katsahdan SE ain on uutena. Ei siinä löydy ryppyä, ei mitään saastaista. Mä vaikka olen musta vain Oon siinä puhtaana. Se kylliksi on autuuteen en muusta huolikaan Se Vanhurskaus on Jeesuksen ostettu kuolollaan! Ah kuinka kerran seisoisin edessä Herrani Jos Tämä Armo Autuain ei oisi omani?”


by 2 kommenttia

Vapauteen

Blogitaivaalla olemme –  ja olen kirjoitellut jo kahdeksatta vuotta, minulla tähän mennessä 322 blogia! Ja tässä se 323.

Tosin joukkomme on huomattavasti pienentynyt alkuperäisistä kirjoittajistaan. Vakituisiksi valittiin 4 joista minä ainoana naisena ja jäljellä vielä? Toisena ts. ensimmäisenä, alkuperäisenä Laakson Tapio! Opettaja pohjanmaan suunnalta joka tunsi minut kirjoitusteni perusteella ja halusi joukkoon! Kiitän häntä sydämestäni että on jaksanut tätä ”taivasblogia” ylläpitää!!! Oikeastihan nimemme on ”Usko, toivo ja bloggaus”. Kirjoitan tämän nyt näin, koska tulin menneeksi facebookiin, johon olin aina tuntenut vastenmielisyyttä ja sanonut etten koskaan mene!

Olen ollut siellä nyt hetken aikaa ja ymmälläni, en positiiivisesti kuitenkaan. Minulle tämä sananmukaisesti ”Taivas” on lähes korvaamaton! Täällä voin oikeasti olla sitä mitä olen ja kirjoittaa sydämeni ja mieleni ajatukset sellaisina kuin ne koen! Minua kuitenkin yllätti kuinka todella paljon sieltä ”naamakirjasta” löytyi sukulaisia ja ystäviä, sellaisiakin, paljon,  joista en ole vuosiin kuullut mitään saati heitä nähnyt! Se on ilo!

Ja sen tähden että olen itsenäinen ihminen ja tottunut ilmaisemaan itseäni sekä maalauksissani että kirjoituksissani, niin koen tulleeni vähemmän sosiaaliseksi ja onhan siihen syynsä myös olosuhteissa, kuten monet tietävätkin. Mutta luova ihminen tarvitsee myös hiljaisuutta ja omaa aikaa!!! Eräs ystävä kysyi ”facessa” vieläkö maalaan? Aloitin 16 vuotiaana ja oli pakko lopetella ja vähentää tekemistä vuoden 2000 jälkipuolella kuntoni niin huononnettua. Viimeisin näyttelyni oli täällä Kauniaisten kaupungintalolla, kulttuurisihteerin pyynnöstä v. 2005. – Mainittakoon että ensin kieltäydyin, koska olin menossa suureen leikkaukseen eikä minulla ollut ripustajaa! Mutta kaikki järjestyi ihmeellisesti!

Ja kerrottakoon seurakuntalaisille, jos tätä lukevat, että kävi siellä näyttelyssäni myös pappimme Oiva Hujanen sillloisen morsiammensa kanssa! Olimme , jos uskaltaisin sanoa, aika hyviä ”kavereita” silloin Oivan kanssa-kin! 😉

Miksi otsikkona on tuo Galatalaiskirjeen ”Vapauteen Kristus vapautti meidät” noin se kuuluu kokonaisuudessaan. Koska rakastan Jumalan sanaa ja Sanaa joka on yhtäkuin Jeesus Kristus Vapahtajamme ja Pelastajamme. Mikään muu ei tässä maailmassa ole niin rakasta kuin Hän! Isä, Poika ja Pyhä Henki!!! Minä haluan hänestä puhua, todistaa ja kirjoittaa. HÄN ON pelastanut MYÖS minut ja valmistanut siten pääsyni Jumalan Valtakunnan kansalaiseksi nyt ja kuolemani jälkeen!

Tämä on Se Suuri Sanoma, jonka Jeesus tuli meille henkensä uhraten kertomaan!!! Nyt taas itkettä aivan tulvimalla, sillä niin suuri on tämä Jumalan suunnitelma ja teko meidän ihmisraukkojen puolesta. Meidän ei tule antaa vihollisemme uskotella että huonoudesta ja heikkoudestamme huolimatta emme kelpaisi Jeesuksen sovitustyön kohteeksi. Me kelpaamme! Kiitos, ylistys ja Kunnia Jumalalle. Kirjoitan kaiken tämän, minkä kirjoitan, siksi että jotkut ovat, minut tuntien, kyselleet kuulumisiani!

Ja, sallikaa vielä tämä? Sain isäni puoleiselta serkultani ihanan kirjeen täyttettyäni vuosia nyt helmikuussa. Ja se kirje on kaikkein kallein lahjani jonka olen koskaan saanut. Hän Laamanni Pauli Alankoja on isäni vanhimman veljen poika joka veli kuitenkin ”kaatui” sodassa ja tämä serkkuni oli 2 vuotias vasta. Ei oppinut isäänsä tuntemaan. Mutta minun isäni oli hänelle tärkeä. Ja sitä myöten hänen kirjeensä minulle suuri lahja. Ja tähän kirjeeseen lopetan tällä erää:

” Mutta tärkein on vielä sanomatta! Sinulla Tuulikki, on aina ollut kaikkein tärkeimmät elämänarvot kohdallaan, harras ja syvä kristillisyys ja rakkaus tähän meidän yhteiseen isänmaahamme, sekä kaikki muutkin, ikuisesti kantavat vakaat, ja positiiviset elämänarvot: Sinä olet meidän sukumme todellinen arvojohtaja! Ja siitä onnittelen ja kiitän Sinua oikein sydämeni pohjasta.!” Kaunista ja pitkässä kirjeessään hän mainisee myös nämä luovat lahjani! JA kuitenkin kaikki kiitos ja kunnia kaikesta mitä itse kullakin hyvää on, kuuluu meidän Luojallemme Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, ylistetty olkoon HÄN!