Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Jeesuksen läsnäolossa

31 kommenttia

Seurakunnan tulisi elää Jeesuksen läsnäolosta, mutta miten sen sanoittaisi niin että sen merkitys avautuisi ihmisille. Kun rukoilen ihmisten puolesta, niin silloin olen lähellä Jeesusta. Jeesus on silloin ihan siinä vieressä. Mutta miten jakaa tämä kokemus toisen ihmisen kanssa.

wpid-wp-1429093683215.jpeg

Lauantaina olin Nivalassa New Wine verkoston ja Nivalan seurakuntien (ev.lut ja vapaa) järjestämässä koulutuspäivässä. Jukka Jämsen opetti jälleen kuuntelevasta rukouksesta sekä armolahjoista seurakunnassa. Kun asiat olivat entuudestaan tuttuja, siksi oli hyvä keskittyä Raamatun kohtiin ja ylistämiseen. Nyt oli aikaa toteuttaa rukousta omalla kohdalla ja rakentua. Kuunnella mitä Jumala tahtoo sanoa. Muuhun ei olisi ollutkaan voimia. Kun ei tarvinnut ponnistella ymmärtääkseen opetusta niin Sana alkoi puhua ja moni Raamatunkohta avautui aivan uudella tavalla. Työskentelimmme paljon ryhmissä ja parini rukoillessa puolestani, sain kokea miten lämpö ja rauha valtasi koko miehen. Itseasiassa minulle tuli suorastaan kuuma. Lämpö virtasi toisen ihmisen kädestä kehooni tai siltä se ainakin tuntui. Tuon jälkeen aina kun suljin silmäni näin oikealla puolella käden, joka tahtoi tarttua käteeni.  Päivän aikana lauloimme ja ylistimme seisaaltaan. Aina kun seisoin tuntui kuin koko kehoni olisi kääntynyt tuota kättä kohden. Silmät avatessa törötin kuitenkin aina aivan samassa asennossa.
En aina usko omia kokemuksiani ja tuntemuksiani, mutta nyt kun olin päättänyt vain olla ja kuunnella, sainkin olla Jeesuksen vieressä ja pitää häntä kädestä. Jumala tahtoi viestittää minulle, että hänellä on homma hallinnassa ja voin rauhassa levätä hänen läsnäolossaan.

Jeesus julisti koko toimintansa alusta asti sitä, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle ja sitä hän käski julistaa lähettäessään opetuslapsia lähikaupunkeihin ja kyliin parantamaan sairaita. Saman hän toistaa myös meille. Rukoiltaessa tämä kaikki muuttuu lihaksi rukoilijan muodossa. Rukoilija ja rukoiltava avaavat mahdollisuuden Jeesukselle toimia.  Silloin ei ole kyse rukoilevien ihmisten määrästä tai uskon laadusta vaan sydämen asenteesta ja siitä uskallamme luottaa Jumalaan siinä että  hän toteuttaa tahtoaan juuri siinä hetkessä.

Toisaalta me ihmiset tarvitsemme turvallisia toimintamalleja kyetäksemme toimimaan seurakunnassa.  Siksi on kyettävä uusiutumaan ja hakemaan jatkuvasti sellaisia tapoja toimia joissa Jeesus pääsee yllättämään meidät. Siksi on hienoa että yhä useampi seurakunta ja yhteisö uskaltaa rukouksen kautta lähestyä Jumalaa ja pyytää Pyhää Henkeä kirkastamaan Jeesusta ja avaamaan Raamattua. Yhdessä rukoileminen on seurakunnan toiminnan kovaa ydintä. Omalla kohdallani se merkitsi sitä että Jumala pääsi toisten ihmisten kautta toimimaan ja antamaan tarvitsemani levon ja rohkaisun.

Advertisements

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

31 thoughts on “Jeesuksen läsnäolossa

  1. Kiitos taas tästä! Tapio, useissa sinun kirjoituksissa on ollut viime aikoina samoja pähkäilyjä kuin itsellä. Sinä vain olet niissä askeleen edellä ja saan teksteistäsi vastauksia.
    Kirjoittelehan taas!

    Tykkää

  2. rukous lihaksi
    sydämen asennetta
    Herran tahtoa
    Jumalan valtakuntaa
    sen lämpöä ja rauhaa

    Tykkää

  3. ”En aina usko omia kokemuksiani ja tuntemuksiani, mutta nyt kun olin päättänyt vain olla ja kuunnella, sainkin olla Jeesuksen vieressä ja pitää häntä kädestä.” Copypastasin sinun lauseesi, kun se oli niin rehellisenpuhutteleva. Tuo uskaltautumisen hetki on ihmeellinen ja aina ei kuitenkaan jotenkin uskalla uskoa siihen, että Herra on siinä ja kaikki taivaat auki minulle kokea jotakin salattua.
    Kiitos tästä tekstistäsi.

    Liked by 2 people

  4. Kaikilla ei ole tällaista herkkyyttä ja vaikka olisikin ei ole rohkeutta niistä julkisesti puhua. Ne ovat tosia taivashetkiä vaikka kukaan ei uskoisi. Niin kallisarvoisia että niitä ei voi juurikaan itseään satuttamatta kertoa kenellekään. Kuitenkin ihminen tarvitsee Jumalan läheisyyden kokemuksia. Elämässä on niin paljon kipua ja erilaisia paineita/taisteluja että vain syvä kokemus Herran läsnäolosta ainoastaan voi auttaa.
    Ihailen rohkeuttasi ja vilpittömyyttäsi Tapio!
    Kiitos.

    Tykkää

  5. Vielä piti sanoa tuosta kuvasta että se on äärettömän kaunis ja puhutteleva, kiitos siitäkin! :)

    Tykkää

  6. Kun Jeesus antaa jotain, antaa hän sen jaettavaksi. Tällähetkellä oloni on kuin olisin herännyt talviunesta. On suorastataan hätkähdyttävää kuinka todeksi ajatus siitä että Jeesus ei hylkää omaansa koskaan on tämän talven aikana käynyt. Kuinka ihminen voi taipua mutta ei murtua kun Jumalan Henki on hänessä. Kuvassa Elämän lanka kiiveää kuivunutta Hopeapensaan vartta pitkin. Joka kevät aurinko paahtaa Hopeapensaan runkoa ja kuihduttaa sitä lisää ja joka kevät elämän lanka kiipeää runkoa pitkin kohti valoa. Elämä ja kuolema kohtaavat tuossa kuvassa.

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos tuosta kirjoituksesta Tapio. Uskallan näin puhutella vaikka vain seuraajana täällä olenkin. Sähköpostiin tulee kaikki tämän blogin kirjoitukset ja luen ne ajatuksen kanssa. Voi kuinka itse kaipaan tuollaista kokemusta. Kokea konkreettisesti rukouksessa Jeesuksen läsnäoloa. Mutta niin vain en pysty kokemaan. Harvoin tosin on edes sellaisia tilanteita tai tilaisuuksia missä voisi edes olettaa että vastaavaa voisi kokea. Mutta jotain kuitenkin sisälläni liikahti kun luin sinun kokemuksistasi. Jospa vielä joskus jossain minäkin.

      Liked by 1 henkilö

      • Niin, On vaikea kirjoittaa kokemuksista, ne kun on joskus vain omia ”vatsan väänteitä” Mutta sitten tulee tilanteita joissa tapahtuu jotain selvästi poikkeavaa. Jotain Pyhää joka nostaa omaa mieltä tämän arjen yläpuolelle ja auttaa eteenpäin. Nivalassa tunnelma oli hyvin arkinen eikä Esim Jukka Jämsen koskaan harrasta ns Pyhän Hengen pumppaamista. Paremminkin hän hyvin rauhalliseen sävyyn opettaa ja höystää kaikkea esimerkeillä ja omilla kokemuksilla yhdistäen aina kaiken Raamatun sanaan. Huumorikin on läsnä. Itselleni Musiikki ja laulaminen on tärkeää ja koen ne rukoukseksi. Nivalassa oli mielestäni kolme tärkeää asiaa ja tilannetta jotka palvelivat meitä osallistujia. 1. Raamatun sana ja rukous alussa jossa Julistettiin synninpäästö tämä tehtiin parin kanssa. Synninpäästö oli yksinkertainen tilanne jossa toinen ihminen lausui papin johdolla että sinun syntisi on annettu anteeksi. Se kosketti ainakin minua todella syvältä. 2. oli Ylistys jota ennen oli opetettu Pyhästä Hengestä ja siitä että ensisijaisesti tahdon olla suhteessa Jumalaan. aivan kuten puoliso tahtoo rakastaa ja pitää huolta puolisoonsa. vasta suhteessa voi esiintyä rakkautta. 3. oli Henkilökohtainen siunaaminen toisen ihmisen tekemänä. Kaikissa näissä oli läsnä kohtaaminen ja yhteys….

        Tykkää

        • Tämä ei ole niinkään kommentti, vaan suora kysymys tämän blogin kirjoittaja Tapio Laaksolle eli sinulle ja siksipä laitan tämän tähan ”vastaa”n alle, vaikka tämä ei juuri tuohon vastaus olekaan.

          Aloitan suoralainauksella lblogitekstisi alkukappaleesta:” Kun rukoilen ihmisten puolesta, niin silloin olen lähellä Jeesusta. Jeesus on silloin ihan siinä vieressä. Mutta miten jakaa tämä kokemus toisen ihmisen kanssa.”

          Miksi se kokemus voisi pitää jakaa? Muistan vielä oppikoulun alkuluokilta ”Delad glädje är dubbelt glädje”. Ja tuo pitää kyllä paikkansa. Jos katsoo yksin esim. korkealta mäeltä kaunista järvimaisemaa kokemus on vaisumpi, kuin jos siinä on mukana myötäkatsoja!

          Mutta kokemuksesta pelastuskokemukseen.

          Miksi pitää olla pelastusKOKEMUS?

          Pääsen vähemmällä selittämisellä kun teen sen demona.

          On menossa tuomioistuimen kokous, viimeinen tuomio!

          Minä istun tai seison eli olen siellä odottamassa vuoroani.
          Yliedeskäypäenkeli kysyy vuoroni tullessa minulta, minkä takia sinä olet täällä? Olen pyrkimässä sisälle taivasten valtakuntaan. Miksi?
          Koska olen kuullut, että Jeesukseen Kristukseen uskovat pääsevät, teoistaan riippumatta sinne.

          No uskotko Jeesukseen Kristukseen?
          Uskon.
          Milloin koit tämän uskon?

          En minä mitään ole kokenut! Tarvitaanko siihen muka sellainenkin?

          Kumpi ratkaisu on minun.

          Iankaikkinen elämä taivasten valtakunnassa –
          vai iankaikkinen ja lopullinen kuolema?

          Huom! Mitään iankaikkista ja loppumatonta kidutusta ei ole olemassakaan – ei ainakaan Raamatun mukaan!

          Liked by 1 henkilö

          • Niinpä vastaan sen ymmärryksen mukaan mikä minulla on. Ensinnäkin olen sitä mieltä että kyse ei ole pelastuskokemuksesta. Olen pelastuksesta samoilla linjoilla kuin sinä, suun tunnustuksella ihminen pelastuu. Mutta mikä on sinut vakuuttanut Jeesuksesta ja siitä että tarvitset armahtajaa?

            Itse en sinällään ole peräänkuuluttamassa kokemuskristillisyyttä sen takia että ihminen saisi fiilistellä uskossa. Haluan puhua siitä miten Pyhän Henki auttaa kohtaamaan Jeesuksen joka lohduttaa ja elää todistaen sitä etttä Jumala on. Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Kyse on myös Seurakunnan rakentamisesta ja Kristuksen ruumiin osana olemisesta ja kaikesta siitä mitä Paavali opettaa seurakunnasta. Siitä että Armolahjat ovat totta ja Persoonallinen Pyhä Henki on totta. Jumalan henki joka asui myös Jeesuksessa

            Liked by 1 henkilö

            • Osaatpa kysyä sattuvasti ”Mutta mikä on sinut vakuuttanut Jeesuksesta ja siitä että tarvitset armahtajaa?”

              Siihen ei tarvita edes vuosittain pitämieni päivyrien selailua. Ja niihinkin olen kirjoittanut vain siloitellun version normaalitapahtumista. Valonarat olen jättänyt visusti kirjoittamatta.

              Molemmat kuitenkin, näin googlettamiaikoja kun elämme, tiedämme, että Jumalan ”tietokoneessa” ei ole vaan otantoja sieltä täältä, vaan siellä on KAIKKI.

              Tiedän myös, että itse en pysty likapyykkiäni pesemään. Tai pystyn, jos tuhannen läpilikaisen lakanan peseminen putipuhtaaksi onnistuu kahvikupillisella kylmää kaivovettä!

              Kyllä se ainoa mihin minä vetoan, on Jeesuksen Kristuksen ristillä suorittama ”pyykinpesu”:

              Mutta en minä siitä kykene sen kummemmin uhoamaan. Otan sen vain vastaan. Mutta sitä mieltä olen, että se pelastus tarjotaan kaikille, jotka ottavat sen vastaan ja, tuntematonta sotilasta lainatakseni ”olipa tämä millainen tahansa”..

              Liked by 1 henkilö

              • Niin sinä koet siis olevasi vastuussa. Miksi? Sillä moni kokee että Jumalaa ei ole. Että he ovat vastuussa vain sille että yöunet eivät karkaa.

                Tykkää

                • ”…eivät karkaa” eivätkä jää kiinni!
                  Tästä vielä mielelläni lukisin mielipiteesi ja/tai näkemyksesi

                  ”Huom! Mitään iankaikkista ja loppumatonta kidutusta ei ole olemassakaan – ei ainakaan Raamatun mukaan!”

                  Liked by 1 henkilö

                  • Vastaatko Tapio tähän Toivon käsitykseen?

                    Minä kyllä löydän Raamatustani montakin kohtaa joissa puhutaan ikuisesta tulesta johon tietty joukko joutuu?
                    Onko nyt niin ettei tätä ikuista tulta olisikaan? Tätä josta Daniel, Matteus Juudas, ilmestyskirja jne. puhuvat. Mistä me sitten tarvitsemme pelastusta, ellemme kadotukselta? Jos ei ole kadotusta, niin onko silloin taivastakaan? Mikä on siis totta ja mikä ei. Minkä me Jumalan sanasta otamme ja minkä poistamme?

                    Tämä blogi ei käsittele tätä asiaa mutta tässä on minusta kuitenkin kysymys niin tärkeästä asiasta kuin iankaikkisesta elämästä joko Jumalan Valtakunnassa tai jossain muualla. Käsittääkseni ihminen on iankaikkisuusolento, olipa se iankaikkisuus sitten jommassa kummassa paikassa.

                    Jotkut oppineet kristityt opettajat ovat sanoneet ja kirjoittaneet kirjoissaan esim. siitä millaista tuskaa ihmiset joutuvat kärsimään mm. sen tähden siellä ”tulisessa järvessä 2 ettei siellä ole toivoa, ei valoa, ei mitään hyvää eikä kaunista ja he tietävät että menettivät taivasosuutensa. Entäs rikas mies ja Lasarus?

                    Tykkää

                    • Minäkin, en tietenkään patista, mutta Tuulikin tavoin toivon Tapion näkemystä, sillä hänkin on mielestäni, pohtijatyyppiä.

                      Tuolla metsässä olemme teemaa pohtineet sivutolkulla ja tämä alusta on, ainakin minun ymmärtääkseni, luonteeltaan vielä ns. hengellisempi.
                      Koska seuraava ei ole mielestäni kohtuuttoman pitkä – ainakaan iäisyyteen verrattuna!, niin otan asiaa koskevan kirjoitusosioni loppukappaleen tähän. Josko vaikka siitä jotain täälläkin sanottaisiin.

                      3.Ylösnousemus tapahtuu kahdessa vaiheessa.
                      1. vaihe:

                      ” Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.” (Ilm.20: 5-6(

                      2. vaihe:

                      ” Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan,” (Ilm. 20:74.) Ja viimeiseksi varsinainen teema, eli sielun iankaikkisuus. Sielu siis syntyy ja nyt oma näkemykseni: Se joko elää iankaikkisesti tai kuolee
                      Kristuksen tuomioistuimen eteen joutuvat siis, kuten ylempänä jo totesinkin, kaikki:

                      ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet,elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet,tuomion ylösnousemukseen.” (Joh. 5 28:29)
                      ”Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen.

                      Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.” (Ilm. 20: 13-15)
                      Loppupäätelmäni:
                      Helvetissä olosta on ties kuinka monen kirjoittajan toinen toistaan kauheampia kuvauksia siitä, minkälaisissa oloissa siellä elävät sielut joutuvat elämään.

                      Mutta. Jumala joka on luonut kaiken, myös matematiikan säännöt ja mm. niihin kuuluvan logiikan.

                      Kuka siis kiusaisi helvetissä olijoita, sillä ” Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: ”Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.”?

                      Eli siis niiden osa, jotka eivät pääse iankaikkiseen elämään, on, ei iankaikkinen päättymätön kidutus kenenkään ohjaamattomana, vaan se on

                      IANKAIKKINEN JA LOPULLINEN(TOINEN) KUOLEMA!

                      Tykkää

  7. Olemme nyt Jokelassa tyttäremme luona käymässä ja olen vielä tavanomaistakin tumpelompi hänen koneensa käytössä, mutta yritän sanoa jotain tuosta kokemisesta tai oikeammin sen puutteesta,

    Täälläkään ei ole sähköliikettä aivan lähellä, joten haen johtoa Raamatusta kokemiseen soveltaen.

    Jeesus sanoi Tuomaalle Johanneksen evankeliumin mukaan: ”Sinä uskot koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”(Joh. 20:29)

    Voiko sitä soveltaa näin: Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät koe?

    Tykkää

    • Tämä on hyvä kysymys. Kysyisin sitä että voiko ihminen toimia ilman että kokee jotain jollain tasolla. Minulla on ystävä joka saattaa nähdä näyn lukiessaan yksin raamattua ja rukoillessa. Minä koen yksin rukoillessani hyvin vähän mitään. Minusta on kuitenkin hyvä tiedostaa ja ymmärtää se että Kohtaaminen Jumalan kanssa voi tuntua joltakin. Etenkin kun toimitaan seurakuntana ja yhdessä. Kokemukset eivät ole merkki uskosta vaan kohtaamisesta joihin ihminen reagoi. Joku nauraa joku itkee. Meillä Majataloilloissa monet ihmiset ovat usein kertoneet Pyhyyden kokemuksista viimeisen laulunaikana jolloin he sanovat että laulun voima ja vahvuus on ikäänkuin moninkertaistunut ja aivan kuin salin läpi olisi käynyt ”humaus” Pyhä Henki on kuitenkin aina läsnä uskovassa ja se että jossain pumpataaan Pyhää Henkeä tulevaksi on sinällään minusta kyseenalaista. Se että Pyydämme Pyhää henkeä toimimaan Isän tahdon mukaisesti on sitten eri asia. Silloin on kyse siitä että me ihmisinä annamme Jumalalle vallan toimia elämässämme. Seurakunnan toiminta on Joukuepeliä jossa toisen ihmisen rooli on suuri. Yksi Nivalan opetus oli että olisi hyvä olla rukouspari jonka kanssa voisi vaihtaa rukousaiheita ja rukoilla yhdessä…

      Liked by 1 henkilö

      • Tapio

        Tuo toinen virkkeesi onkin todella hyvin kuvaava.

        Minä pohtisin vaikkapa näin. Jostain joskus lukemaani mainoslausetta ”vesissä on eroja” hyödyntäen. Kokemuksissa on eroja. Joku kokee jotain erinomaisen voimakkaita Jumala-tuntemuksia kailottaen sitä kaikille, joku toinen taas tarpeen vaikkapa vain lukea Raamattua itsekseen ja kenties vaikkapa sitten kirjoittaa mietteitään julkisesti esim. tänne ja/tai muillekin alustoille luettavaksi.

        Tietenkin tämä viimemainittu ilmenee myös tarpeena kirjoittaa esim. onko vielä olemassa niin typeriä pölvästejä, että ne uskovat johonkin mukamas yliluonnolliseen eli puolueettomasti todistettavissa olevaan ulkopuoliseen olevuuteen?

        Tykkää

        • Sanontaa ”pitää ajatella mitä sanoo, ettei sano mitä ajattelee” kirjoitettuun soveltaen: pitää ainakin lukea kahdesti mitä kirjoittaa….
          Jos olisin tehnyt niin, olisin tuon viimeisen lauseeni loppuosan kirjoittanut muotoon:
          eli puolueettomasti todistettavissa o l e m a t t o m a a n olomuotoon.

          Liked by 1 henkilö

  8. Minä uskon että ihminen pystyy erottamaan mikä on omasta itsestä ja mikä Jumalasta. Ja koska Jeesus elää meissä Pyhän Henkensä kautta me voimme tuntea ja kokea Hänen läsnäolonsa moninaisin tavoin! Eikö meidän Luojamme ja Isämme tahtoisi puhua kanssamme, olla läsnä elämässämme?
    Minä en usko että kaikki se kärsimys johon sekä alkukristityt ja myöhemmätkin Jumalaan uskovat ihmiset ovat joutuneet ja silti uskonsa säilyttäneet, olisivat siihen pystyneet ilman Jumalan Voiman ja läsnäolon kokemista.

    Minua suorastaan itkettää kun ajattelen etteivät kaikki koe kuinka Herra on lähellä omiaan. Se ei tarkoita etteikö toisinkin voisi Jumalan lapsi olla, mutta itse koen syvää puutetta sellaisina elämäni vaiheina jolloin en saa kosketusta Pyhään, ja sellaisiakin on. Sitä suurempi on lohtu, rakkaus, ilo ja kiitollisuus kun saan kokea samankaltaisia kuin Tapio tässä blogissaan kertoo. Minä tiedän että Jumalani rakastaa minua ja tahtoo minulle hyvää ja se hyvä on läheisyyttä, puhetta ilman sanojakin ja lohdutusta. Rakkautta jota ei voi sanoin kuvata ja joka ainoastaan on se lähde josta aito ja todellinen elämä saa voimansa ja viisautensa, leponsa ja rauhansa. Kaiken mitä ihminen tarvitsee elämäänsä ja kuolemaansa.

    Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa ahdingossa olevia. 2 Kor.1:3-4
    Ja joka toista siunaa se itse siitä kostuu.

    Liked by 1 henkilö

    • Minä melkein sanoisin että olen ollut se Tuomas joka on kulkenut Jeesuksen rinnalla näkemättä hänen haavojaan ja vasta kun maailma oli nujertamassa minut alleen käännyin katsomaan niitä haavoja ja aloin vähitellen ymmärtää kuka Jeesus on ja mitä hän todella merkitsee ihmiskunnalle. Enää ei pelkkä oma pelastuminen ollutkaan se pääasia vaan mahdollisimman monen pelastuminen.

      Liked by 1 henkilö

      • Tapio
        Paavali, muistamani mukaan komppaa sinua melkein yksi yhteeen, kun hän kirjoittaa jotenkin tähän tapaan, ”???soisin olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi…??”.

        Koska olen nyt täällä melkein toisella puolella maapalloa yli 200 km:n päässä koti-Kangasniemeltä ja minulla ei ole tarvittavaa rekvisiittaa mukanani, en muuta kuin suurella hakemisella löytäisi tarkkaa kohtaa, mutta ei tuo kaukaa ole!

        Tykkää

      • Tässä se on, maailman suurin ihme täyskäännös, joka ei lakkaa hämmästyttämästä ja jota ajatellessa hengitys tiivistyy ja sydämen rytmi kiihtyy. Pelastumattomasta lähimmäisestä tulee arvokas ja kallis sielu jonka puolesta rukoilee ja tekee työtä. Samoin kuin huolehtii siitä että Jumalan perheväki, johon lukee itsensäkin, voisi hyvin eikä kukaan jäisi tiepuoleen, pois kanssamatkaajien seurasta.
        ”Sillä Jumalan Leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle Elämän”.
        Jeesus on Elämän Leipä.

        Liked by 1 henkilö

  9. Tärkeintä ei ole se, että bändimme soitti tämänpäiväisessä tilaisuudessa paremmin kuin koskaan. Eikä edes se, että opetus oli loistavaa. Tänään sain sanottua ääneen, etten ole uskovainen, mutta uskon silti. Ja minun puolestani rukoiltiin suorin, miehekkäin sanoin. Ehkä kyseessä ei ollut Tuulikin edellä kuvaama täyskäännös, mutta pieni ihme kuitenkin. Jopa minä sain tuntea Pyhän Hengen. Ja iloitsen siitä, että se jotenkin tuntui soitossani, vaikken soittanut mitään erityistä tai mitenkään ihmeellisesti.

    Liked by 2 people

  10. Kadotus ja helvetti ei tosiaankaan ole tämän postauksen keskeinen sisältö ja hieman pitkin hampain vastaan Toivon pohdintoihin. En harrasta nykyään kovinkaan paljoa teologista, järkiperäistä pohdiskelua koska minulla ei ole siihen aikaa eikä se kiinnosta juurikaan tällä hetkellä itseäni. Seurakunnan ”rakentaminen” maallikkona vaatii lähestymiskulmana iankaikkisuuden ja Jumalanvaltakunnan merkityksen tuntemista enemmän kuin helvetin lieskojen etsiskelyä. Mutta koska sekin todellisuus on mielestäni totta, niin kaipa siitä sitten jotain on pohdittava.
    Eli lyhyesti. Kun omat ruuhkavuodet löivät miestä lyttyyyn, taivuin jonkinlaiseen universalismiin, yleisuskonnollisuuteen jossa kaikki tiet vievät taivaaseen. Sellaiseen uskonnollisuuteen ei vaadittu raamatun lukemista tai rukousta. Kunhan jotenkin roikkui jonkinlaisessa Jumalakuvassa kiinni.

    Tästä ruususen unesta heräsin Jumalanvaltakunnan todellisuuteen ja ymmärsin jotain Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Jumala oikeudenmukaisena persoonana antoi ihmiselle kaksi vaihtoehtoa. Joko elää Jumalan yhteydessä tai erossa hänestä. Muita vaihtoehtoja ei ole.

    Mitä sitten on elää erossa Jumalasta. Uusitestamentti kuvaa asiaa monissa eri kohdissa ja vanhassa testamentissa Danielin kirja kuvaa mitä on kadotus. Se ei ole tyhjiin raukeamista vaan jotain muuta.

    Jospa ottaisimme esimerkin siitä miten ihmisiä on kidutettu. Yksi kidutuksen muoto on erottaa ihminen aistimaailmasta tyhjiötankkiin jossa ihminen eristetään kellumaan veteen ilman aistiärsykkeitä ja tietoa ajankulusta. Hyvin nopeasti ihminen sekoaa. Jotain samankaltaista voisi olla ero Jumalasta jossa kaikki liike ja tunne otetaan pois. Kaikki pysähtyy kun elämä on poissa. Jäljelle jää jäätynyt helvetti.

    Tämä näin nopeasti pohdittuna ilman Raamattua koulutuspäivän tauolla. Jotenkin ajatus tyhjiin raukeaminen kuolemalla ei istu mihinkään Kristilliseen kuvaan iankaikkisen elämän vastakohtana

    Liked by 1 henkilö

    • Tapio

      Kiitos kun vastasit.

      Tästä asiasta on kirjoitettu ties kuinka monta kymmentätuhatta liuskaa tekstiä. Mekin varmaan pystyisimme kolmeenkymmeneenseitsemään.

      Mutta mitä hyötyä siitä olisiu? Ei mitään.

      Kaikki selviää, kun on sen aika.

      Raamatun mukaan on niin kuin kirjoitin.
      Raamatun mukaan ei ole niin kuin kirjoitin.

      Toisin sanoen Raamatulla voi perustella kumpaakin metodia.

      Itse perustan Jumalan olemuksella sitä, että joillekin on kaikkea – joillekin ei mitään!

      Tykkää

    • Kiitos!

      Tykkää

      • Kiitoksesi oli varmaan Tapiolle, mutta paluu tuolta tulevasta tähän päivää,

        Seuraava oli äitinsä Katjan laittamana Facebookin aikajanallani, vaikka täällä vielä olemmekin, tosin lähtökuopissa,

        ”Miks mä näytän ihan samalta ku eilen vaikka tänään oon kuus?”
        kyseli ihana Fanni.

        Liked by 1 henkilö

        • Lisään vielä hieman Fannia:

          Olimme jo kotimatkalla, kun vaimoni puhelimeen tuli tekstiviesti. Fanni oli äidilleen: ”Tuhma äiti, kun sulla on niin kiva äiti, että sitä rakastaa ja kun se lähtee, niin itkettää.”

          Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s