Nyt olen siinä ajassa jota olen omalla kohdallani peljännyt!? Mutta ennenkuin kirjoitan siitä tulee KIITOS !   Kiitos Kauklahden kappelin sisarille terveisistä ja ARI papille myös! En luettele tässä sisarten nimiä mutta tiedätte ne itse.-Mitä siis olen pelännyt, kuinka sen sanoisin? – Että, kun tulevat ne päivät joista sanotaan ”etteivät ne minua miellytä”? – Olen jo pitkään miettinyt koska en enää jaksa iltamenoihin omalle kappelillemme lähteä? Ja mitä minulle tapahtuu kun en enää pääse/jaksa uskovien yhteyteen ja Ari pappimme Raamattutunneille? Sanoohan Sanakin ettei kenenkään tulisi jättää omaa seurakunnan kokoustaan! Se on vakava Sana!

Onneksi on Raamattu! Mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin päästä seurakunnan joukkoon. Riemuitsemaan ja täyttymään, Hänessä, Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa, joka on tehnyt kaikkensa meidän edestämme että me pelastuisimme pahimmalta ja saisimme ikuisen ILON HÄNEN luonaan Taivaassa.! – Ihminen tarvitsee myös toisia ihmisiä, lähimmäisiään, ja sisaria ennenkaikkea kun on itsekin nainen! Raamatussa kirjoitetaan jossain kohtaa niinkin että: ”Me iloitsimme kun meille sanottiin menkäämme Herran huoneeseen”? Menikö se aivan näin, mutta totta se kuitenkin on. Missä on Herran Henki siellä on Rauha, Ilo ja kaikinpuolinen Vahvistava hoito! Herra On Hyvä!

Minulla on auki Ps.119 mutta olen myös kirjoittanut paperille Room 11:29 katsonpa mitä siinä sanotaan, onko se rohkaisuksi vai varoitukseksi? Tuosta kyllä puuttuu nyt se luku? Mutta kun avautui aivan alusta, niin hyvä on sekin;” Mutta meidän vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi 2. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi Hänen parhaakseen että HÄN RAKENTUISI” jne. – Olenko itse osannut tukea jotain toista joka on joko vasta- kääntynyt tai elää vaikeissa olosuhteissa. ?

Paljon Raamatussa, Jumalan Sanassa, kirjoitetaan lähimmäisistä jotka tarvitsevat tukea. Myös virvoitusta Jumalan lasten läs näolosta ja rohkaisusta. Olenko itse tehnyt niin? Olen pyrkinyt mutta nyt en pysty. Toivoisin vaan että Herran Sana omalla kohdallani kasvaisi (vieläkin) hedelmää ja pysyisi tuoreena. Tiedän kuitenkin että ellen itse lue Sanaa, heikoilla olen. Tiedän  senkin että KUN ja jos vanhaksi elää tulee aika jolloin toisten kristittyjen tuki on ehdottoman tarpeellinen! Siis meilläkin vaikka meitä ei vankiloissa kidutetakaan. Ihminen vaan voi itselleen, olla se kidutus jolloin toisten tuki on välttämätön?

Tämän PITI olla vähän toisenlainen teksti mutta se on nyt tällainen. Meitä kuitenkin pyydetään muistamaan niitä jotka eivät seurakunnan kokouksiin pääse!. Käydä tervehtimässä laululla tai rukouksella,( ilmoittamalla kuitenkin, suomalaiseen tapaan 😉 vierailusta etukäteen)?! – On ihana tuo Roomalaiskirje, jae 33: ”OI sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja ja käsittämättömät Hänen Tiensä!- Kuka on antanut ensin Hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava”?…Sillä Hänestä ja Hänen kauttaan ja Häneen on kaikki, Hänelle kunnia iankaikkisesti Aamen”!

Ja vielä yksi luku 12 ja siellä on tällainenkin sana ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa”. EN tiedä onko se itkeminen aina tarpeen mutta se ainakin on, että käydään tervehtimässä ja ”Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin, Älkää olko itse mielestänne viisaita.”Ja vielä kerran, kaikilla meillä on tehtävä sillä:” Jumala EI peruuta lahjojaan, eikä antamaansa kutsua” Sinä olet Jumalan silmäterä jos tahdot niin!

– Jumalan rauha olkoon meidän KAIKKIEN  kanssa! Aamen! Jumala ON –  Rakkaus! ❤