Alkukesällä ilahduin. Lego oli tuonut markkinoille Lone Ranger -sarjan. Jippijaijee, länkkääreitä, junarosvoja, heppoja ja joku inkkarikin. Rautahepo tuo villin lännen nykypikkupoikien olohuoneiden lattialle. Ajat entiset palaavat sittenkin.

Katselin hahmoja Lego-pakettien kyljissä. Mitä ihmettä! Fiilikseni mätkähtivät lelukaupan lattialle. Rosvo on nimeltään Jesus. Äkkiä podinkin äärifundamentalistista keski-ikäisyyttä. Junarosvo voi olla Bad Harry taikka vaikka Rob, mutta kuka keksi tehdä lainsuojattomasta Jeesuksen!

Eiku mietitääs nyt hetki. Tämä on varmaan huumoria. Yksi tapa tehdä huumoria on tuoda arvokas asia rahvaaseen ympäristöön tai jenkki kuninkaan hoviin. Mutta ei, junarosvo Jeesus ei saanut minulta ymmärrystä akateemisen huumoripohdiskelujenkaan voimalla. Kukkahattu kiristi kalloani pahasti.

Vaikka villi länsi on suuri tarina, niin pakkoko on sekoittaa kaikki kaavat. Nimi on enne. Kuin hatun väri, joka kertoo, ampuuko äijä pahan vai hyvän luoteja. Minä en ala!

Minkälaisia nimiä muslimit tai buddhalaiset muuten antaisivat omien elokuviensa rosvoille? Tai eivät antaisi.

Muuan toinen lainsuojaton kierteli jo ennen villin lännen päiviä villissä Lähi-idässä koplansa kanssa. Hän ei rosvonnut junia eikä pankkeja. Hänen pelättiin ryöstävän vallan niiltä, joille se ehdottomasti kuului. Hän ei kietonut huivia kasvoilleen ollakseen tunnistamaton. Häntä ei hirtetty tukevaan oksaan, mutta puu oli hänenkin kohtalonsa. Villin lännen rosvoista kukaan ei noussut montun pohjalta. Usko on vahva, että villin Lähi-idän sankari elää yhä.

Niin, että olenko perehtynyt Lone Rangeriin syvemmälti kuin Lego-pakettien kyljistä? Esim. katsonut elokuvan? No, en tietenkään. Mutta eivätpähän kaikki Lone Ranger -palikoilla rakentelevat pikkusällitkään ole, ja kuitenkin he tutustuvat junarosvo-Jeesukseen.

* * *

Hiffaako muuten kukaan, miksi Lone Rangeria voisi epäillä myös etnisten ennakkoluulojen vahvistamisesta?