Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

200 blogin verran taivastelua

5 kommenttia

Opettajanpöydälläni on Raamattu, joka näyttää käyttämättömältä. Sen ensimmäisellä sivulla on omistuskirjoitus lakkautetulle Parkkiman kyläkoululle Pyhäjärven seurakunnalta. Lopussa on vielä silloisen kirkkoherran allekirjoitus ja liuta raamatunkohtia. Ajatukseni pysähtyi yhden kohdalle.  Psalmi 127. Se alkaa sanoilla ”Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa.

Psalmi jysähtää omaan elämäntilanteeseeni kuin kolmen kilon leka murskaten kaikki omat elämänkuvioni ja viimeisetkin omat rimpuilut rakentaa ja johtaa omaa elämääni itse.

20130924_170950Jeesus käytti kuvakieltä puhuessaan omasta kuolemastaan ja vertasi itseään temppeliin, joka puretaan hetkessä ja rakennetaan kolmessa päivässä uudestaan. Tuo Herran temppeli rakentui Jumalan voimalla. Jeesuksen ylösnousemukseen sisältyy salaisuus, jota me ihmiset emme tunnu tajuavan laisinkaan. Emme näe omaa elämäämme temppelinä, jota Herra haluaa rakentaa ja johon Pyhä henki haluaa asettua asumaan olemaan yhtä oman henkemme kanssa. Voimme kyllä tehdä itse jonkilaisen havumajan omista tarpeistamme ja se kyllä kestää tämän maailman mutta kuoleman toiselle puolelle se ei kanna. Tuon rakennelman on hajottava liitettynä Jeesuksen ristinkuolemaan ja uudelleen rakentaminen on jätettävä kokonaan Jumalan Pyhälle Hengelle. Kuoleman Jeesus on jo voittanut.

Tämä kaikki merkitsee sitä että saamme olla yhteydessä Jumalaan joka hetki. Näky on huikea, tämä syntinen tomumaja voi olla Pyhän Hengen asuinsija, Herran temppeli.

Mietin että miksi tämä ja monet muut uskon salaisuudet tuntuvat pysyvän suljettuina ihmisiltä. Voisiko syynä olla se että monelle Jumala ei oikeasti olekaan kolmiyhteinen vaan se sisältää vain kaksi persoonaa, Jumalan ja Jeesuksen. Pyhä Henki jää jonkinlaiseksi sielä ja täällä humisevaksi tuuleksi, joka puhaltelee missä tahtoo ja parempi onkin, että puhaltelee ja eikä tule häiritsemään liikoja omaa uskonnon harjoittamista. Pyhä Henki ei näyttäydykään sellaisena kuin Jeesus sen kuvaa raamatussa.

Itse olin tällainen perususkovainen seurakuntanuori. Homma toimi niin kauan kun oli mukana hengellisessä toimivassa yhteisössä. Mutta kun työelämä ja perhe vei sitten kaiken ajan ja aikuismaailmassa ei löytynytkään luontevaa seurakuntayhteyttä, niin nopeasti uskon asiat katosivat pois arkisesta elämästä. Elämästä tuli kahdella kaistalla kulkemista. Oli Jumalan jutut ja omat jutut.

Näin jälkikäteen ajateltuna, asiat olivat olleet näin jo nuoren seurakunnan aikana, koska kukaan ei koskaan selventänyt minulle sitä, mitä minulle oli tapahtui vuonna 1981 seurakunnan rekituvan eteisessä, hälisevän nuorisolauman keskellä. Kukaan ei selittänyt mikä oli se merkillinen rauhan ja levollisuuden tunne, joka salamaniskun tavoin valtasi kiusatun sieluni. Tiesin siitä hetkestä, että Seurakunta on minun paikkani. Siitä hetkestä asti oli Jumala sitonut minut Kristukseen vaikka itse aina ymmärtänyt.  En väheksy omaa seurakuntanuorissa viettämääni aikaa, mutta tajuan nyt, että nuoruuden palossa pidin kiinni omista asioistani enkä luovuttanut kaikkea Jumalalle. Onneksi hyvät opettajat seurakunnassa antoivat hyvät lähtökohdat muuten elämään ja se kaikki oppi kantaa yhä elämääni eteenpäin ja kaikki opetukset ovat heränneet eloon aivan uudella tavalla. Vasta kun opin tuntemaan Pyhän Hengen toimivana elävänä persoonana on kuvani Jumalasta ja Raamatusta avautunut kokonaisena.

Voimme yrittää rakentaa seurakuntia ja temppeleitä, Kehittää seurakuntien toimintoja ja terävöittää strategioita, mutta jos Jumalan Pyhä Henki ei ole mukana rakentamassa ja opastamassa ihmistä, on kaikki toiminta turhaa ja seurakuntien salit jatkavat tyhjenemistä. Raamatun sana ei tule avautumaan ihmisille ja suomut pysyvät silmissä.

Pyhä Henki puhaltaa sielä missä hänet tunnistetaan ja hänelle avataan ovi. Hänessä Jeesus kolkuttaa sydämen ovelle ja hän tulee aterioimaan avaajan kanssa. Siitä alkaa rakennustyömaa joka muuttaa ja mullistaa ihmisen elämän.

Mainokset

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

5 thoughts on “200 blogin verran taivastelua

  1. Tapio

    Sain tekstistäsi vaikutelman, että sinä olet johtunut tai vielä enemmän, sinut on johdatettu tähän:
    ” Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.” (Ps. 37:5)

    Liked by 2 people

  2. Kiitos!!! Tämä aihe, Pyhä Henki elävänä persoonana, ja avaimena kaikkeen totuuteen on ollut mielessäni jo ennen kuin kirjoitin tuon viimeisen blogini. Näiden kahden välillä kävin kamppailua.
    Sinä sen teit! Näyttää siltä että meille, niin sinulle, minulle kuin Ilkallekin puhutaan yhtä aikaa samoista asioista. Tosin Ilkan kanssa meillä oli tuo toinen olennainen asia aiheenamme samanaikaisesti. Ja kuinka epäröinkään siihen tarttua!

    Pyhä Henki on avain kaikkeen ymmärrykseen ja Hän todellakin kirkastaessaan meille Jeesuksen, avaa ovet kaikkeen hengelliseen ulottuvuuteen. Nämä kolme yhdessä ja yhtenä Isä, Poika ja Pyhä Henki eivät ole erotettavissa. Ilman Pyhää Henkeä ei ole uutta elämää eikä Kristusta, Ilman Jeesusta emme pääse tuntemalla tuntemaan Isää Jumalaa ja ilman Isää ei ole Poikaakaan!
    Näin koen, näin näen ja kirjoitan taas aamukiireessä. Korjaa jos on korjattavaa!!!
    Siunaten Tuulikki

    Liked by 2 people

  3. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
    Pyhä Henki ei erehdy tieltä, eikä tee risteyksissä vääriä valintoja.
    Hengen johdattamallla ihmisellä ei myöskään ole varaa syntiin nimeltä;
    omavanhurskaus, kun hän tietää olevansa riippuvainen valonnäyttäjästä.

    Liked by 2 people

  4. Tapio.
    Niin omakohtaisesti koettua on tämä tekstisi myös omalla kohdallani että palaan tähän vielä ja yritän lyhyesti saada kirjoitettua sen mikä tässä on olennaista ja mikä Elämäksi. Sinä sen tiedät ja ymmärrät.
    Jos minullakin olisi ollut oikea opetus Pyhästä Hengestä jo rippikoulussa niin siitä asti olisin ollut uskossa.
    Mikä on oikea opetus? Joh.3:1-21!

    Kun totuus Jeesuksesta ja koko Raamatusta Pyhän Hengen avulla avautui, se oli kuin suuri ja paksu kaikkein pyhimmän peittänyt verho, olisi silmänräpäyksessä haljennut keskeltä kahtia ja olisin saanut kaiken tiedon ja ymmärryksen avaimet jotka tarvitsin loppuelämääni varten. Elääkseni Elävää Elämää kolmiyhteisessä Jumalan jokapäiväisessä yhteydessä.

    Pyhä Henki todellakin kirkastaa Kristuksen. Kirkkaammaksi kuin mikään Valo ja antaa ymmärryksen ja uskon sanaan, niin kuin ei mikään muu. Tämän ymmärtäminen on minulle elämäni rakkain ja kallein asia/aarre jonka veroista ei toista ole. Tämän Pyhän Hengen avulla jaksan. Hänen avullaan saan katsella sellaista Kristusta etten voi edes kuvailla. Rakastan, rakastan vaan. Ilman Pyhää Henkeä en tiedä mitä rakkaus ja armo oikeasti ovat.

    Ps.119:129 – 132: ”Sinun liittosi On Ihmeellinen, siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä. Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä. Minä huohotan suu auki, minä Janoan sinun käskyjäsi. Katso puoleeni, anna armosi – se on niiden oikeus, joille Nimesi On Rakas. ”

    Jae 105: Sinun Sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se ON VALO minun matkallani.

    Liked by 2 people

  5. Kiitos.

    Joskus tarvitsemme sen ns. kolmannen päivän – uskovinakin. Oli se sitten ylösnousemusvoimaa tai sitä edeltävää itsensä tyhjentämistä.

    Liked by 2 people

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s