Huomenna on ehkä vuoden odotetuin päivä sitten koulujen kesälomien alkamisen kun NW-kesäjuhla alkaa. Mökki on varattu jo talvella ja ilmoittautuminen hoidettu kerrankin ajoissa.  Pakkaamista haittaa hieman jalkapallon MM-kisojen välieräpeli. Jalkapallo ei varsinaisesti ole suosikkilajini, olen enemmän yksilöurheilija ja hiihtolajien ystävä. Kuitenkin MM-kisat ja hyvätasoinen jalkapallo on hyvää viihdettä.

Odotettavissa on taas hyvä  kattaus varustavaa opetusta, rukousta ja ystävien kohtaamista. ”Yksilöurheilijana” koen aina ahdistusta kun edessä on isomman väkijoukon kohtaaminen. Näin myös nytkin. Tekisi mieli jäädä kotiin, nukkua omassa sängyssä ja murista ihan yksikseen elämän suloisen katkeraa vaikeutta. Kuitenkin tiedän että Himoksella on tuttua Jumalan perheväkeä, joka aika nopeasti  sulattaa pois ahdistuksen ja penseyden. Näin on ollut joka vuosi.

Luulen, että aika moni muukin suomalainen miehenpuoli kokee jotain samanlaista. On aikuistuttu nuoruuden retkistä, otettu vastuuta ja vakavoiduttu. Otettu vastaan iskuja hiljaa itsekseen ja painuttu metsään nuolemaan haavoja. Aika moni mies on ”yksilöurheilija”, joka ei mielellään lähden paljastamaan omaa sisintään kenellekään ulkopuoliselle, etenkää jos on pieninkin vaara, että oma elämä joutuu arvioitavaksi ja muokattavaksi. Jumalan perheväki, seurakunta on Jumalan kohtaamisen paikka ja ympäristö ja jokainen mies tietää, että Jumalan edessä mikään ei jää kätköön.

Jumalan valtakunta on joukkuepeliä. Jalkapallokentällä ei ole yhtään turhaa pelaajaa. Toisaalta hyvin toimivassa joukkuessaan on jokaisella pelaajalla oma tehtävänsä ja paikkansa, mutta ahdistuksen hetkellä jokainen pelaaja tulee apuun ja puolustamaan. Itseäni joskus tällainen apu pelottaa. Miehen mieli sanoo, että kyllä tässä pärjätään  ihan hyvin itsekin. Mutta Henki sisällä vaistoaa ja kaipaa yhteyttä toisiin ja sitä apua, joka on tarjolla. Ihminen on kolminaisuus kuten Jumalakin. Sielu, henki ja ruumis muodostavat kokonaisuuden, jossa Henki hakee yhteyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Usein se yksilöpelaajan sielu haluaa vastustaa tuota kaiken paljastavaa yhteyttä. Jumalan valtakunnan yksi salaisuus lieneekin siinä, että meillä kaikilla on Jumalan meihin puhaltama henki.

Seurakunnan ja hengellisen yhteisön tulee olla turvallinen paikka, jossa jokaisella on turvallinen olla, olipa sitten luontojaan yksin puurtaja tai porukassa touhuaja. Itselleni on ollut tärkeää huomata, että vaikka Himoksen tapahtuman teemat ovat vuodesta toiseen samat, seurakuntaa ja kristittyä seurakuntaan varustavaa, niin jokainen vuosi on mahdollistanut löytää paremmin omaa identiteettiään kristittynä ja kasvamaan myös sellaiseksi ihmiseksi kuin Jumala on alunperin minut tarkoittanut. Tämä onnstuu vain turvallisessa ilmapiirissä, jossa Pyhä Henki saa tehdä lempeästi työtään. Sen lisäksi, että yhä kaipaan omaa metsäkirkkoani, niin tarvitsen myös seurakuntaa ja New wine ystäviäni. En enää selviä enkä haluakaan selvitä elämäni ottelusta yksin.