Jos joskus, niin nyt olen kiitollinen siitä että vanhempani ovat jo ajan rajan tuolla puolen. Heidän ei tarvitse elää tätä päivää, jonka he ovat jo kertaalleen eläneet, tosin siis olleen henkilökohtaisen elämänsä ja kuolemansa silmien edessä. Kyllähän Raamatussakin kirjoitetaan ns. viimeisen ajan merkeistä. Olen niistä aiemminkin kirjoittanut ja laittanut raamatunkohtiakin asiasta, joten nyt, vain purkaakseni mieltäni, saa lukea tai olla lukematta.

Tänä aamuna en ole käynyt katsomassa edes mitä face bookissa on kirjoiteltu! Luultavasti samojen tunteiden ja kokemusten sävyisiä tekstejä, ainakin meiltä jotka täälläkin kirjoittelemme.

Jaksaakseni elää elämääni avustajien kanssa – ja muutenkin, pidän keskiviikko päivät vapaina. Silloin on omaa aikaa jota totisesti tarvitsen. Luovat ihmiset tarvitsevat! Vaikka ikää tulee ns. roppakaupalla luomisen tarve ei lopu! Eri asia sitten on mitä pystyy toteuttamaan. Kun 16 vuotiaana alkaa opetella öljyväreillä maalaamista, vesivärien sijaan, ja on pakko lopettaa päälle 70 vuotiaana niin elämää on vielä jaljellä.

Joten katselin aamu tv. lähetystä. Siellä erään kuuluisan äidin kuuluisa tytär kertoi kirjoittaneensa kirjan ikääntymisestä, eikä hän edes ollut vanha. Siinä oli käsittääkseni, kyse nimenomaan naisena koetusta ikääntymisestä. Meillä se näkyy ehken enmmän kuin miehillä ns. kropassa. No se siitä. Ikäväkseni omalta osaltani koen kuitenkin kaikkein kurjimmaksi sen että en aina enää ole kovin ns. ”terävä”. Olen aina pärjännyt järkeni ja luovuuteni avulla ihan hyvin! Mutta nyt mokailen.

Olen joskus eräässä tutkimuksessa ollessani saanut mairittelevan lausunnon:” Huomattavasti keskitasoa älykkäämpi”. No se oli silloin vuosikymmeniä sitten.- Mitä siitä on jäljellä, tuntuu kaikkien näitten nykyajan vaatimusten ja osaamisten kanssa siltä että ei mitään. Onneksi jaksan vielä lukea ja kirjoittaakin. Onneksi aikoinaan luin esim. Raamattua niin paljon että siitä tuli rakas ja tuttuakin tutumpi kirja. Kiitos Jumalalle, iäti olevalle ja armolliselle.

Mikään asia mikä liittyy uskoon, Jumalan Sanaan ja tuntemiseen, ei kuitenkaan ole koskaan oma ansio! Ei voi olla koska ihminen ei omasta halustaan tunne tarvitsevansa Jumalaa eikä Hänen Sanaansa. Jumala tekee työn! Hän kutsuu Hän täyttää! Hän antaa nälän ja tyydyttää sen! Kiitos Kaikkivaltiaalle Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle!

Silti ihmisenä mokaan, silti pelkään, silti joudun katumaan joitain asioita ts. pääasiassa sanomisiani! Minun täytyy muistaa etten ole enää sama kuin nuorenpana. Vammainen olen ollut nelivuotiaasta asti, mutta ymmärryksessäni ei ole ollut vikaa. Nyt on pakko todeta, että pitäisi pariinkin kertaan malttaa miettiä, mitä missäkin sanoo tai on sanomatta. Onneksi, ja kiitos Jumalalle uskon asiani ovat kohdillaan, kuolinpa tai elin! Jeesus Elää, olen saanut uskon armosta ja Pyhän Hengen kautta.

Pyhä Henki, on Jeesuksen lupaama ”Toinen puolustaja,” joka pitää Jumalan omista huolen ajassa kuin ajassa! Häneen ovat uskoneet menneet sukupolvetkin, pääsääntöisesti, rakkaassa Isänmaassamme! Tosin jokainen sukupolvi on tavallaan koeteltu, niin kuin nyt mekin koronan ja naapurimaan sodan takia. Sen maan, josta vanhemmistamme osa selvisi rakentamaan tätä tuhottua maata, ja luomaan hyvinvoinnin, joka nyt on jälleen tuhoutumassa koko maailmassa, tämänkin, meitä lähellä olevan sotaa aiheuttavan maan, ja muiden sotaa käyvien maiden vuoksi.

Voi ihmisiä sotien jaloissa! Jumala Kaikkivaltias, Armahda ihmiskuntaa tuhoamasta kaikkea luomakuntaasi! Tätä kuitenkin rukoilemme, vaikka Sinä Herra, et sotia aiheuta etkä tahdo. Sinun tahtosi on että kaikki tulisivat tuntemaan totuuden ja pelastuisivat iankaikkiselta kuolemalta! Jumala, Sinä Armollinen, armahda meitä ja maailmassa sotien takia kärsiviä ja itkeviä kansoja ja ihmisiä! Paranna ja lievitä vammautuneiden tuskia ja haavoja, niin sieluissa kuin kehoissakin, tätä rukoilen ISÄ, Sinun nimessäsi! Aamen!