Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Olisko jo aika ryhtyä töihin?

12 kommenttia

Tämän tekstin aloittaminen on vähän kuin Muumipapan elämänkerran kirjoitus. Alkuun ei meinaa päästä millään. Onneksi paperia ei nettiaikana kulu, vaan ainoastaan kahvia ja buranaa.

Olen saanut jo nuorena kutsun rakentaa seurakuntaa. Toimia sen kaupungin parhaaksi jossa asun. Mutta nyt ahdistaa. Ei pelkästään oma räpeltämiseni elämän melskeessä, vaan myös tämä jatkuva Kristittyjen etääntyminen toisistaan Suomessa. Ajatukseni kumpuavat siitä, mitä olen viimeisen vuoden aikana kuullut kommenteina ihmisten suusta ja sosiaalisesta mediasta. Elämme aikaa, jolloin sielunvihollinen lyö kiilaa yhä syvemmälle suomalaisten kristittyjen väleihin.  Kiivailun ja ylemmyyden tunnon henki valtaa alaa. Ylemmyydentunto on inhimillinen puolustusmekanismi kun tunnemme olevamme uhattuja ja joku polkee meille tärkeitä arvoja. Kun arvojamme poljetaan, heikko itsetuntomme pakottaa meidät puolustautumaan niin, että painamme vastustajamme alas. Tämä on hyvin inhimillistä. Mutta muistammeko että Jumalan Pyhä Henki on takaajamme kaikessa mitä teemme ja meidän ei tarvitse koskaan musertaa ketään vaan voimme aivan rauhassa antaa tilaa myös heille, jotka ovat kanssamme eri mieltä.

Toinen ahdistuksen aihe on kun ihmiset pukevat ylleen martyyriyden viitan, vaikka heidän oma uskon taipaleensa ei ole millään tavalla uhattuna. Ihmiset eivät tunnu  ymmärtävän sitä, että Jeesuksen opetuslapselle ei ole ominaista olla marttyyri. Marttyyrin viitta on varattu niille jotka ovat uhranneet henkensä uskonsa takia.  Usko ei voi kokea marttyyrikuolemaa, ainoastaan uskovainen. Me emme katso maailmaa häviäjän silmin ja siksi meillä on varaa olla armeliaita ja rakastavia  Olemme voittajan tiimissä, Jeesuksen joukoissa. Se, että tunnemme surua ja ahdistusta oman kansakuntamme puolesta, ei tarkoita sitä, että olisimme itse  kokemassa tappion. Ei, vaan jokainen pelastettu on aihe suureen juhlaan ja siksi evankeliumin julistaminen ja Jumalan rakkaudesta puhuminen on tärkeämpää kuin kiivailu tai tappiomielialan julistaminen.  Kiivailumme vie aikaa kaikkein tärkeimmältä asialta eli siltä miten kohtaamme ihmisiä arjessa lähellämme.

Kiivailu ja huonojen uutisten levittäminen tappaa rakkauden, jota Jumala haluaa osoittaa kauttamme.  Jokaisen Kristillisen yhteisön on löydettävä tapa, jolla puhua oman ympäristönsä ihmisille Jumalasta ilman, että kuoleman haju tunkee sisään ikkunoista ja ovista. Jeesus ei lyönyt ihmisiä helvetin lieskoilla vaan hän paransi ja näytti millainen on rakastava Jumala.  Jeesuksesta ja rakkaudesta puhuminen ei ole lällyä ihmisten mielistelyä vaan todellinen rakkaus on radikaali, ihmistä muuttavaa voima, joka tulee suoraan Jumalalta. Sen välikappaleeksi tarvitaan ihminen, joka suostuu rakastamaan! Vain rakastava ihminen voi välittää totuuden. Viha ja kiivaus poikii vain lisää vihaa.

On aika hylätä keskinäinen kiivailu ja toisten kyttääminen ja luotettava Jumalaan siinä, että hän käyttää kaikkia niitä, jotka tunnustavat Jeeesuksen Herrakseen, oman valtakuntansa laajentamiseen! On siis otettava Pyhä Henki vastaan ja ryhdyttävä töihin!

Advertisements

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

12 thoughts on “Olisko jo aika ryhtyä töihin?

  1. Tähän kommenttiini en tarvitsekaan paljon sanoja, joihin kyllä voi hukuttaa asian kuin asian.
    Mutta yhden huomioni laitan ja se on:¨

    Tässä sinä, Tapio Laakso: ” On aika hylätä keskinäinen kiivailu ja toisten kyttääminen ja luotettava Jumalaan siinä, että hän käyttää kaikkia niitä, jotka tunnustavat Jeeesuksen Herrakseen, oman valtakuntansa laajentamiseen!” olet paljon luottavampi tulevan suhteen kuin skeptinen Jeesus tässä:
    ” Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” (Luuk. 18:8;viimeinen virke)

    Tykkää

    • Olet väärässä, Uskoa on se kun uskomme Vapahtajaan ja se on juuri sitä suulla tunnustamista. Eli Jeesus tietää tuskamme ja siitä huolimatta meidän on toimittava. Jeesus ei ole skeptinen, hän tietää! Kyse on siitä että kuka ottaa vastaan!

      Liked by 1 henkilö

  2. Johtavassa asemassa ollut kaimani on sanonut: ”Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.” Minä lisäisin, että tässä some-maailmassa ei kannata ede mennä sivuille tai seinille, joissa tietää olevan lähinnä provokaatiota.

    Itse olen ollut tällaisilta paikoilta jo aika pitkään pois, ja elämä maistuu hyvälle!

    Liked by 1 henkilö

    • Kun meidät on kutsuttu rakentamaan rauhaa ja elämään sovussa kaikkien kanssa, mikäli se meistä riippuu niin ehdottoman järkevä, kannatettava ja linjakas ohje Ilkalta :) !

      Samaa olen itsekin pääsääntöisesti noudattanut ja sieluni rauhan säilyttänyt.
      Nyt vaan toivon (ja rukoilen) että provokaatioita harjoittavat pysyisivät täältäkin kaukana ja harrastaisivat väittelyä kaltaistensa kanssa.

      Elämässään jaksamisen kannalta on tarpeen että jostain, tässä sotaisassa maailmassa, löytyy keidas jonne tietää tien ja voi olla varma ettei se ole kuiva kun sinne vaeltaa. Mutta enemmän kuin mitään tahtoisin toivottaa kaikille Jumalan Rauhaa ja totisten, sydämestään Jeesusta etsivien, löytää tahtovien ja jo löytyneiden vaeltavan myös blogitaivaalle.

      Liked by 1 henkilö

    • Ilkka

      Kirjoittamasi ” tässä some-maailmassa ei kannata ede mennä sivuille tai seinille, joissa tietää olevan lähinnä provokaatiota.” (jätin ässän lisäämättä, jotta sitaatti olisi aito). on sinänsä totta ja järkevää, ja koskenee kaikkia ajatussuunnasta riippumatta?

      Suomeksi: Se mikä on toiselle uskoa on toiselle provokaatiota – ja päinvastoin! ” Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän o n n o u s s u t kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, e t t e i k u o l l e i t t e n y l ö s n o u s e m u s t a o l e? ” (1. Kor. 15:12)
      Toinen, Jeesuksen sanoma: ” Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.” (Mark. 9:40)
      Huomaa tässä järjestys, ei vastaan, – on puolella.

      Onhan toki tavallista jo lastenkin keskuudessa, että hiekkalaatikkoon leikkimään pyrkivällä uudella lapsella on vaikeuksia tulla hyväksytyksi joukkoon.

      Joukolla on hyvät jos kyllä huonotkin puolensa. Sanonta ”joukossa tyhmyys tiivistyy” lienee tuttu.

      Pientä porukkaa voi verrata myös vaikkapa paikalleen jämähtäneeseen yhtiöön, jossa jonkin osaston työtekijät laativat toinen toisilleen muistioita, mutta osasto osastona on unohdettu. Yhtään muistiota ei lähde sieltä ulos eikä mitään ulkoista infoa mene sisälle!

      Liked by 1 henkilö

  3. Tässä ” meidän on toimittava.” olet totisesti oikeassa! Ilman sitähän tuo Jeesuksen lausuma olisikin varmasti ns. ”voimassaolevaa oikeutta.”

    Arvostan ihmisiä, jotka aidosti julistavat, heistä näkee että he elävät todeksi sitä mitä sanovat, eivätkä vain hillu ja hypi näön vuoksi ja kolehdin tähden eli ovat vain kuin varmasti tuntemasi sanonnan ”näön vuoksi kuin mulperin mummon silmät” (näön vuoksi, näkemättä mitään)!

    Minusta itsestäni ei ole julistajaksi. Mutta juuri siksi aikanaan Kotimaahan kirjoitinkin ja sieltä ulosheitettynä jatkoin Blogimetsässä ja myös täällä kommentoinut.

    Sillä kun minulta loppupeleissä kysytään kantaani, niin viittaan, en ”kintaalla edelliseen puhujaan” vaan näissä kirjoituksissani esiin tuomaani näkemykseen.

    Sillä penseä en ole, palavaa minusta ei tule.

    Olen kylmä!
    ” Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!” (Ilm. 3:15)

    Liked by 1 henkilö

  4. Niin, Ilmestyskirja puhuu kokonaisille seurakunnille mutta eikö olennaista ole se miten me itse suhtaudumme asiaan. Saul selitteli ja menetti siunauksen, Daavid törttöili pahemman kerran mutta katui ja halusi pysyä Jumalan kasvojen edessä. Kylmä tai Kuuma, ei sen väliä. Olennaista on sydämen asenne!

    Liked by 1 henkilö

  5. Olipa tervetullut havahdutus. Kunpa Jeesuksen antama rohkeus todella alkaisi tavoittaa kaikkea sitä, mistä poteroitunut arvostelu, epäluulo ja mustamaalaaminen kumpuaa.
    Luulen että yksi arvostelun moottori voi olla, että odotamme kanssaihmisiltä (helposti juuri johtajilta) liian suurta virheettömyyttä. Nämä odotukset saattavat alkaa saada epäjumalanpalveluksen piirteitä, jos käsitettä hieman arkipäiväistetään. Jonkun jalustalle asettamisesta seuraa helpolla rytinää ja romua.
    Vain Jeesus on täydellinen. Hän auttaa eteenpäin, antaa viisautta, opettaa sietämään elämää ja ihmisen omaa vajavuutta kärsivällisellä tavalla. Jos vain haluaa ja uskaltaa myöntää ettei ole täydellinen – ja haluaa kavuta omaa kasvun tietä eteenpäin.
    (hups, olikohan liian ugh-tyylinen kommentti…en oikein muuta osannu turhautuneisuuden lomasta)

    Liked by 1 henkilö

  6. Vielä vähän.
    Juhannuksena kuuntelin ja myös katselin monen monta hengellistä lähetystä eri kanavilta, lähinnä Deistä ja netistä. Eri tahoilla oli luonnollisesti omia korostuksiaan mutta tuntui että ristiriitoja ei ollut itse pääasian kanssa.

    Minä ainakin siunaannuin ja sain paljon rohkaisua, uskoa ja toivoa kristittyjen yhteen hiileen puhaltamisesta, oikein ihmettelin! Sana oli kirkasta ja raitista, opetus hyvää ja virret ja laulut ihania. Ehkä sain valittua parhaat palat? Siunasi ja kosketti sekin kuinka paljon kaikissa ”seuroissa” oli iloisen ja innostuneen oloista väkeä, näytti oikeasti siltä että ihmiset olivat saaneet evästä jonka kanssa oli hyvä ja täyteläinen olo. :) .

    Olipa Timo Soinikin puhumassa Sastamalassa josta tuli yksi parhaita saarnojakin kuunneltavakseni. Ei se Timokaan ollenkaan huono ollut, päinvastoin! :)

    Tässä hyvässä ja Pyhässä Hengessä siunausta kaikille täällä olijoillekin, rakennetaan ei hajoiteta ja jos ollaan eri mieltä niin ilmaistaan sekin hyvää tarkoittaen.

    Liked by 1 henkilö

  7. Merkitystä on sillä mitä ja miten Kristittyinä elämme arjessa ja mistä puhumme. Se mistä meidät tunnetaan kertoo myös sen millaiseen Jumalaan uskomme. Jos jatkuvasti kiinnitämme huomiomme kaikkeen negatiiviseen, jota ympärillämme tapahtuun niin myös toimintaamme alkaa leimata negatiivisuus. Tämä aika on täynnä asioita, jotka sotivat Kristillisiä arvoja vastaan mutta se ei pitäsi olla yllätys.
    Mutta jos meidät tunnetaan Kristittyinä hyvää tekevinä ihmisinä, jotka toiminnallaan ja teoillaan siunaavat omaa yhteisöään niin se herättää kunnioitusta. Jos annamme itsestämme näkyä sen että Jumala on kanssamme ja iloitsemme siitä, niin se ilo tarttuu. Jos uskallamme ottaa arkeen sen rauhan jonka Jeesus meille antaa, se rauha lohduttaa myös muita.

    Liked by 2 people

    • 1. Kelpaa mielestäni uskovuuden määritelmäksi mihin tahansa foorumille!

      2. Uskovaisuus kun mielestäni on jotain aivan muuta, mitä, sitä en yritä muuten määritellä, mutta ainakin se on sitä vaisuutta, joka kyllä saattaa ilmetä sitenkin, että jos jotain sanotaan olevan saatavilla, niin sitä on sitten ainoastaan vain meidän porukassa oleville.

      3. Väitän: Ja väitteeni tueksi en ota yhtään raamattusitaattia. Jumala ei mustasukkaisesti kyttää, että ihmisyksilö, joka ennalta määräämättä Jumalan luoman syntymisprosessin tuloksena, paristasadasta miljoonasta siittiöstä vahvimman hedelmöittämänä tänne synnyttyään jättää vastaanottamatta Jumalan Jeesuksessa Kristuksessa valmistaman pelastuksen, joutuisi ”rangaistukseksi” ajattomuudessa kärsimään ajatonta tuskaa sen koskaan loppumatta.

      4. Niin pikkusieluinen ei Jumala ole! Vaan se ”toinen kuolema” on todellinen kuolema.

      Tykkää

    • Tapio.
      Ensimmäinen ja toinen lauseesi tässä nousee kirkkaana totena kaikesta muusta hyvästä sanomastasi. Ihmisten kanssa oleminen arjessa vaatii paljon, kyllä siinä tulee koetelluksi.
      Minä siinä jo pääsen helpommalla kun harvemmin tapaan muita kuin seurakuntalaisia :) .

      Onneksemme Kristityn Voima on kuitenkin Jumalan Voimaa. Juuri sitä mikä tietämättämmekin tekee vaikutuksen kanssakulkijoihin – vaikka sitä ei itse huomaisikaan, niin kuin ei ole tarviskaan.

      Koska Kristuksen tuntemisen tuoksu on Pyhän Hengen vaikutusta eikä Pyhä Henki korota itseään eikä ihmistä vaan Kirkastaa kaikessa olemisessamme Rakkauden ja Totuuden Jumalaa. – Silloinkin kun väsymme, tuntui meistä miltä tuntui. Kun Jeesus on lunastanut omansa tulee se julki yhteisöissämmekin sillä salatulla tavalla jota emme itsekään aina tiedosta ja jota emme itse myöskään saa aikaan. Lohduttakoon ja rohkaiskoon se meitä.

      On totta että elämme kristinuskon vastaista aikaa, jossa myös Jumalan ilmoituksesta poikkeavat harhaopit saavat myös suurta jalansijaa.
      Kuten kirjoitat se ei ole meille yllätys. Sen tietää jokainen joka maailmassa tapahtuvia asioita ja ilmiöitä Jumalan sanan valossa tarkkailee.

      Sen tähden, aina vaan enenevästi, tulemme tarvitsemaan henkien erottamisen armolahjaa, Pyhän Hengen läsnäoloa/ puhetta elämässämme ja totisesti myös toinen toistamme/kristittyjen yhteyttä, jotta jaksaisimme tämän maailman ajan ja säilyttäisimme Jumalan rauhan kaikissa olosuhteissamme.
      Taivaassa puolestamme rukoillaan ja täällä meissä Pyhä Henki rukoilee sanomattomin huokauksin, mutta varmana ettei Jeesus kadota meistä yhtäkään jonka Jumala on Hänelle antanut.
      Joh. 14-17.

      Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s