Uusi Helluntai
Uusi Helluntai syttyy ihmisen sydämessä, kun hän löytää sisältään jäljen, jonka Jeesus sinne jättää. Se on pieni särö jäässä, joka ympäröi tunnotonta sydäntä.
Tunnoton, jääkuoressa oleva sydän ei jaksa säteillä lämpöä ympäristöönsä. Sen voimat riittävät juuri ja juuri pitämään kantajansa elossa. Jääsydämen usko takertuu armoon, mutta kynnet revenneenä hän kantaa vanhoja taakkoja selässään.
Jos emme ota Jeesusta mukaan arkeemme, olemme vaarassa tukehtua ja vanhat synnit palaavat taakaksemme yhä uudestaan. Jumalan lain edessä teemme itsestämme syyllisiä jälleen kerran ja elämästämme tulee tuskaisaa vaellusta hämärässä. Olemme alttiita pahan äänelle. Se kuiskaa korvaasi, että juuri tällainen olet etkä voi asialle mitään, olethan ihminen ja osasi on vaikeroida omassa heikkoudessasi.
Tämä etäännyttää meidät Jumalasta ja pälyilemme piilossa hänen kasvoiltaan kuin Adam aikoinaan. Lopulta jättäydymme pois myös armosta ja hylkäämme evankeliumin liian vaikeana asiana. Gal 6:7-8 sanoo,
Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. 8 Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän.
Itsekkyys ei aina ole toiseen ihmiseen kohdistuvaa vaan se voi olla myös Jumala suhteeseen vaikuttava asia. Jeesuksen kosketus vaikuttaa omaantuntoomme, joka alkaa sulattaa jäätä. Jos siinä vaiheessa annamme pahalle valtaa ja emme luota siihen, että Jumala voi toimia minunkin elämässäni. Saatamme helposti sanoa itsellemme että jään tähän paikalleni omaan epäuskooni kipuilemaan, sillä olenhan vain ihminen, pelkkä armon kerjäläinen. Toki olemme sitäkin mutta meillä on lupa uskoa armo kaikkine lupauksineen todeksi. On lupa uskoa!
Tuon lupauksen sisältö on lahjoitettu usko lahja, jonka saamme Jumalalta, sen vastaanottaminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että vastaamme Jumalalle: -Minä uskon tai kuten rippilapsi sanoo, minä tahdon. Jumalan lupauksen jättäminen huomiotta on itsekkyyttä ja halua toimia oman pään mukaan.
Olen miettinyt sitä mikä hoitaa uskoa. kun ihminen haluaa hoitaa terveyttään hän kuntoilee jotta ruumis saa ravintoa ja hakee virkistystä ja iloa jotta mieli pysyisi terveenä. Uskoa hoidetaan lukemalla Jumalasta ja Jeesuksesta. raamattu on sitä proteiinia joka vahvistaa ja rukous polttoainetta joka pitää käynissä. Ylistys toimii samalla tavalla kuin nauru ja itku. Ylistys puhdistaa sydämen ja valmistaa sitä Jumalaa varten. Ylistys vie meidät Jumalan kasvojen eteen kääntäen katseemme arjen kilvoittelusta ja omasta syntisyydestämme Jeesukseen. Ylistäessä olemme yhdessä Jumalan kanssa ja vahvistumme Hengen yhteydessä uskossamme.
Joulunakin voimme kokea uuden Helluntain. Pyhä Henki kirkastaa meille Joulun Lapsen syvimmän merkityksen. Armon, joka nostaa meidät Herran kasvojen eteen riemuitsemaan valosta joka kirjaimellisesti nostaa meidät pois pimeästä niin, että saamme arjessakin kulkea valossa kohti valon lähdettä.
25/12/2012 11:30
”Jumalan lupauksen jättäminen huomiotta on itsekkyyttä ja halua toimia oman pään mukaan.”
Tapio, sun kirjoitukset sen kuin paranee. Kiitos, ja valoa kohti!
TykkääTykkää
25/12/2012 17:34
niin, valoa kohti on hyvä teema elämälle
TykkääTykkää
25/12/2012 17:35
Reblogged this on Riihen takaa.
TykkääTykkää
27/12/2012 13:52
Armorikasta Uutta Vuotta koko kvartetille
Tämä kaikki
kättesi työtä
alusta loppu
ikuisuuttasi.
Herra armo
kasvoillaan
siunaustaan
jakaa meille.
Jeesuksesta
parannusta
kulmakivi
pelastusta.
Uskon nimi
Jeesuksesta
seuraa tietä
laumassaan.
TykkääTykkää
27/12/2012 17:59
Kiitos Niilo, samoin sinulle!
TykkääTykkää
27/12/2012 19:01
Pari merkittävää pilkkua ymmärtämisen kannalta jäi runosta puuttumaan. Ensimmäinen kolmannelta riviltä ”alusta, loppu” ja toinen viimeisestä säkeistöstä ”Uskon nimi Jeesuksesta, seuraa tietä laumassaan”.
TykkääTykkää