”Nouse armaani, sinä kaunokaiseni ja tule
sillä katso, talvi on väistynyt,
sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.
Kukkaset ovat puhjenneet maahan,
laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysten ääni
kuuluu maassamme!”(korkea veisu 2:10-12)

Aavikko iloitsee, aro riemuitsee, se puhkeaa kukkaan!
Kuin lilja kukkikoon maa,
se riemuitkoon, huutakoon ääneen!……

Kaikki saavat katsella Herran kunniaa,
meidän Jumalamme ihanuutta!………

Hehjuva hiekka muuttuu lammikoiksi,
janoinen maa pulppuaviksi lähteiksi…….

Ja sinne syntyy tie, valtatie,
sitä kutsutaan Pyhäksi tieksi……..

Herran vapaiksi ostamat palaavat ja ssapuvat riemuiten Siioniin.
he kantavat päänsä päällä ikuista iloa.
Ilo ja riemu astuvat portista, huoli ja huokaus pakenevat kauas. (otteita jesaja 35 luvusta)

Hän sanoi heille:” Näin on kirjoitettu, Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämäntodistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.”
Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa, ja siellä hän kohotti kätensä ja siunasi heidät.

Siunatessaan hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.
He kumartuivat maahan asti ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja sitten he riemua täynnä palasivat Jerusalemiin! (Luukas 24:46-52)

”Aurinko painautuu meren syliin, hiljaisuus laskeutuu kyliin! Emmauksen taloissa riemu on suuri, noussut kuolleista Jeesus on juuri. Rikottu haudan on muuri!”

Omat sanani eivät riitä, eivät ole kyllin Hänelle joka kuoleman voitti ja elämän antoi! Liian suurta, liian käsittämätöntä. Liian murtavaa, niinpä lainaan jo sanottuja sanoja. Ymmärtää en voi, uskokin on Hänen varassaan ja lahjaansa, mitä minulle jää?
– Iankaikkisuus Hänen kanssaan joka oli, on ja tuleva on. Ja Hänen sanomaton Rakkautensa. Minäkin haluan kumartua maahan asti ja osoittaa Hänelle kunnioitustani ja puhjeta riemuun. Herra Sinä Olet Suuri. –  Ja kuitenkin Sinä katsot minuun ja tulet minuun asumaan, kiitos että saan olla Sinun temppelisi. Herra, Herrani….