Sataa isoja hiutaleita, aamu on vasta yön sininen.
Aikaisimmat ovat jo liikkeellä.
Autot pysähtyvät ja antavat tietä.
Ostan pahvimukillisen kahvia.
Pikkukaupan kassa hymyilee:
-Tarvitaanko kuittia?

Lumi piirtää puiden oksille valkoiset varjot.
Harmaapartainen mies työntää pyöräänsä.
Tangosta roikkuu tusina muovikasseja.
Lumi on valkoisempaa kuin kodittoman parta.
Lumisade lämmittää tuskin ketään.
Milloin häneltä kysyttiin hymyillen:
-Tarvitaanko kuittia?

Kohta viima yltyy jäätäväksi.
Kohta seison kapealla ovella.
Takanani myrsky heittelee muovipussia.
Oven takana loistaa lämmin valo.
Minun ja valon välissä seisoo toinen parrakas mies.
Tapailen povitaskua hermostuneesti hymyillen.
-Tarvitaanko kuittia?

Kaksi ensimmäistä säkeistöä ovat viime helmikuiselta aamulta matkalta bussipysäkiltä toiselle.
Kolmas säkeistö syntyi bussissa kuin itsestään.