Ruuanlaiton lomassa oli pari luppominuuttia. Jäin tuijottelemaan keittiön akkunasta nurmikolle. Ei siitä mihinkään pääse; krookusaika on tältä vuodelta mennyt. On pakko pärjätä tulppaanien kanssa. Voi kurjuuksien kurjuus.
Juuri sillä sekunnilla silmäni aukenivat. Onpa muuten tosi nättiä, kun aurinko paistaa tulppaanien terälehtien läpi. Nopea vilkaisu pannuihin ja kattiloihin, kamera kaulaan ja pihalle.
Niin minä pötköttelin kummallisissa asennoissa tuoreella nurmikolla. Se odottaa selvästi jo ruohonleikkuria. Tulppaanien muodot täyttivät kameran etsimen. Muka samanväristen tulppaanien sävyt näyttivät aivan erilaisilta eri näkövinkkeleistä. Eikös vain heti alkanut Näkövinkkelilaulu soida päässä, viisu melkein gospelia -sarjasta.
“Trust I seek and I find in you
Every day for us something new
Open mind for a different view
And nothing else matters”
Krookukset olivat menneet, mutta tilalla oli jotain uutta. Onko sitä paitsi koskaan käynyt niin, että olisin pihapolkua kävellyt enkä olisi jotain kuvaa mielessäni sommitellut?
Katsokaa nurmikon kukkia, kuinka ne nousevat maasta, vaikka lannoituskin on unohtunut. Edes entiset kuninkaan kaikessa loistossaan eivät olleet niin vaatetetut kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu kompostiin, niin tottahan Hän teistä huolehtii!
Jos Jumala pitää huoltaa siitä, että minulla on joka päivä jotain valokuvattavaa, niin eikö hän pitäisi huolta minusta muutenkin? Jos Hän luo nurmikolle joka päivä uutta, niin eikö hänellä ole vielä enemmän mielenkiintoa vielä tärkeämpiin asioihin?
* * *
Tässä melkeingospelortodokseille linkki vähän alkuperäisempään Nothing Else Matteriin.
Blogitaivas 
06/05/2014 21:13
Juha
Lainaus sinulta ” Jos Hän luo nurmikolle joka päivä uutta,….”
Minua ihan tosissani kiinnostaa, uskotko sinä Jumalan todellakin joka päivä luovan v a r t a v a s t e n ne kasvit, joita tarkoita?
Jos Hän niin tekisi, olisi Hän minun mielestäni mokkelo ja yksinkertainen.
Ne kasvit, jotka nurmikollesi sinun ihailtavaksesi kasvavat, ne kasvaisivat, vaikka sinä et niitä ihailisikaan, koska HÄN, JUMALA, on luonut lain, jonka mukaan ne siihen kasvat.
Olen nyt jonkun aikaa seurannut tätä blogisivustoa ja mielestäni täällä pienennetään Jumalaa – Minulle sitä ja Minulle tätä.
Uskon Jumalan rakastavan minuakin, vaikka en ole maailman napa, ja uskon Häneen kylmästi, koska mitään USKON KOKEMUSTA en ole saanut.
Viimeisellä rajalla: Sanotaanko minulle ”Painu helvettiin – väärin uskottu”?
TykkääTykkää
06/05/2014 21:17
😀 Kiitos kommentistasi. Ehkä Jumala on luonut systeemin joka toimii vuodesta toiseen, mutta hänen täytyy avata minun silmäni joka kerta uudelleen.
TykkääLiked by 2 people
06/05/2014 21:32
Kuinka tärkeä onkaan näkemisen lahja!!! Se ei ilahduta ainoastaan sinua Juha, vaan meitä muitakin kun tuot kuviasi ja ”näkyjäsi” tänne taivaalle, kiitos niistä! Iloitse runsaasti lahjastasi, Isä Taivaankin iloitsee 🙂
TykkääTykkää
06/05/2014 22:19
Juha
Miten niin ”ehkä”?
Ei se ole mikään ehkä, se ON!
Ja sen huomaamisessa ja sen Jumalan teoksi tunnustamisessa se pointti onkin !
TykkääTykkää
06/05/2014 22:22
Juu, ainakin taikki tiet vievät Kiinaan
Kyllä Juhan näin kirjoittaessaan täytyy ajatella Jumalaa. Hän varmasti kuvakulmista päätellen
ylistää ja ihailee Juuri tuota piirrettä Jumalassa, miten ykstyiskohtaisesti hän on kaikki luonut.
Kaiklla on omat piirteensä, ei ole yhtäkään samannäkoistä luomistyötä. lumihitaleetkin ovat jokainen eri muotoisia, olisi voinut olla laiskempikin ja antaa tulla vaan valkoista mössöä tuutin täydeltä ja ajatella: Siinä teille nyt tätä lunta hiihtäkää ja luistelkaa on vähän valoisampaakin.
Salomosta oli varmasti kyse, hänhän rakennutti taloja ja teki ties mitä, mutta ei pystynyt yhtä yksityiskohtaiseen lopputulokseen kuin kedon kukkaset ovat. Silti ihmiset vaeltavat maan ääriin kalliisti ihailemaan ihmiskätten työtä, jopa ikivanhoja linnanraunioita, mutta tallaavat kulkiessaan paljon yksityiskohtaisempaa käsityötä kiinnittämättä mitään erityistä huomiota siihen.
Uskon tuon taivaallisen ihastuksen ja kunnioituksen tunteen kumpuavat rakkaudesta Jumalaan ja on merkkinä sille sek sen ansaitsevalle kunnioitukselle.
Toivo on oikeassa että Jumala sääti nämä, kuten vuodenajatkin laivaraiseksi. se kertoo Jumalan uskollisuudesta. Hän antaa sateet ajallan jne. ja sitä kautta luo ne aina uudelleen. Mikäli Jumalan uskollisuuteen ei voisi luottaa niin ei se kukkanen sielä kauan kasva. Mutta hän säätelee luonnonlakeja kaiken aikaa, ei hän niin vetelä ollut, että olisi sellaisen lain säätänyt, että 2.5. klo 16 Juhan pihamaalle sataa ja 3.5. Klo 10, aikataulussa on Toivon pihamaa. Hän todella luo uutta joka päivä, säätelemällä luonnonlakeja niin, että hänen luomansa saavat ravinnon ajallaan. Me siis voimme luottaa jumalan jatkuvaan huolenpitoon luoduistaan ja luomakunnastaan.
Tänmän kevään isoja uutisotsikkoja ja mediakyelyjä oli: Tuleeko takatalvivai kesä ?
Ihmiset on pieniä hölmöläisiä. Neljä vuodenaikaa ja kaikki tulevat oman aikataulunsa mukaan, mistä me tiedämme, miksi välillä pitää olla kylmempää ? Tarvitseeko joku kasvilaji elääkseen sen huolenpidon, emme me sitä osaa ajatella, paitsi minä joka olen niin fiksu että tämänkin nyt sitten kirjoitan ihan kaikille tiedoksi, hyvä kun olen. Ihmiset osaa valittaa, on kylmää, kuumaa, tuulista, sateista jne. Mutta kun Jumalan täytyy miettiä vähän suurempia mittakaavoja kuin, että paleleeko pikku Katri tänään vai ei, voisko laittaa pikkasen enemmän päälle, että tuokin luotu luomistyö eläisi ja menestyisi kasvualustallaan.
Kiitos ja Amen että luitte fiksun ja oivaltavan kirjoitukseni.
TykkääTykkää
07/05/2014 11:02
”Ken on luonut sinitaivaan, viherjäisen metsän ken? Ken on suonut kauneuden kukkasille niittyjen? Jumala on kaikki luonut, Jumala on kaikki suonut, iloks ihmisille tuonut, niin kuin Isä lapsilleen.
Hän on taivaan vahvuudelle pannut päivän paistamaan. Kuuhut hänen käskystänsä luopi yöhön loistettaan. Tähdet korkeudestansa, kunniaksi Jumalansa, levittävät valoansa, tänne maahan matalaan.
Kaikki mitä maailmassa kaunist on ja ihanaa, ompi Luojan rakkauden ihmisille antamaa. Lapsukainen, kiitä kiitä, Taivaallista Isää siitä. Laulus toisten lauluun liitä, ylistämään Jumalaa!”
Miksi kiistellä, kiitellään vaan kuin pienet lapset kaikesta minkä Jumala, Isämme on iloksemme luonut. Juuri niin kuin Juha, jolla on silmää kauneudelle sitä kuvatakseen. Lapselta ei voi vaatia suurta ymmärrystä, mutta silti lasten kaltaisten ON Jumalan Valtakunta. Ja mehän olemme Isän lapsia 🙂 kiitos Herralle!
TykkääLiked by 2 people
07/05/2014 16:41
iloitsin tästä kukkaiskirjoituksestasi. Jo pari viikkoa olen töistä päästyäni möyrinyt perennapenkeissä, lapioinut hevosen lantaa pensaiden juurelle ja iloinnut siitä,että taaas kerran luomakunta suo aisteille ihmeitä kerrakseen. Yhteyttämisen kaava on kuin ylistysrukous :).
Vaan Jumalan suurta ihmettä on se, kun jostakin, joka näyttää siltä, että ei tuosta enää mitään tule, syntyykin jotakin uutta. Kuin Hesekielin kirjan ”kuolleissa luissa”. Se luomiprosessi on salattu kuin perhosen metamorfoosin kotelovaihe. Jotakin tapahtuu, Luoja luo uutta.
TykkääLiked by 1 henkilö
07/05/2014 21:00
Paljon on kaunista luonnossa ,joka saa minutkin hiljentymään ja luomaan mielen Luojaan , joka teki ,niin kauniin mailman meille ja tuon paratiisin ihanuuden ,kuitenkin synti tuli ja turmeli paljon ja toi haavan luoma kuntaankin joka oli vielä kauniimpi ennen kirousta ,kiitos ja siunausta,keijo södertälje
TykkääLiked by 2 people