Tämän ”Taivaan” blogistina” tunnen olevani etuoikeutettu sekä kiitollinen ja onnellinen siitä että saan kirjoittaa ja olla olemassa ilmaisten itseäni, suurin piirtein sellaisena kuin tahdon. Myönnän silti että jonkinlainen sensuuri kuitenkin pelaa, kaikkea ei voi kirjoittaa ihan niin avoimesti kuin kokee, on ajateltava muitakin ihmisiä 🙂
Nyt kuitenkin haluaisin kysyä sinulta mitä sinulle kuuluu, mitä toivoisit tältä joulun ajalta, tai elämältä yleensä? Mikä olisi hartain toiveesi juuri nyt, mikä tekisi sinut onnelliseksi?
Minä pidän kovasti tästä adventin ajasta ja adventin virsistä. Vahinko vaan että, olosuhteistani riippuen, joudun laulelemaan niitä itsekseni. Mutta ei se mitään, iloa ne silti tuovat, sellaista haikeuden sekaista iloa. Muutenkin pidän joulusta, nyt kun sitä saan viettää juuri sellaisena kristillisenä juhlana kuin haluankin, kukaan ei ole estämässä. Pidän kaikista suurista kristillisistä juhlista, pääsiäisestäkin. Rakastan Herraa.
Jouluna on lupa puhua julkisesti Jeesuksesta ja kaikista pyhistä asioista, aivan toisin kuin muulloin. Voi luontevasti tuoda esiin sitä mistä sanotaan:” sydämen kyllyydestä suu puhuu”! Puhetta uskonasioista jouluna ei, ehkä, pidetä niin outona kuin tavallisessa ajassa. Siihen ei kai loukkaannutakaan niin herkästi kuin muulloin? Pidetään siitä puhuvaa vaan vähän outona tyyppinä. Mutta ei sekään mitään, Jumalan hulluna on hyvä olla.
Jouluna saa olla lähellä todellista Taivasta, todellista Jeesusta, todellista Armoa, Rakkautta, Hyvää tahtoa ja Lähimmästä. Saa toivottaa hyvää ja siunattua joulua! Ehkä myös Jumalan Rauhaa tähän surulliseen maailmaan.
Jos haluat tietää mitkä virret ovat nyt juuri minulle ne kaikkein kauneimmat, niin tässäpä nämä 2, 5, 6, ja 7 toivottavasti Sinullakin on virsikirja!
”Käy, kansa, Herraasi vastaan, nyt kiiruhda riemuiten ja palmuista oksia taita ilosaatossa Kristuksen. Jo katsele, tytär Siion, kirkkauttaan ja riemuitse ja kuuluta laupeuttaan!”
Evankeliumi Luukkaan mukaan luku 2: 1-40
Kiitos Jumalalle!
17/12/2015 17:54
Kuulumiset näin adventin aikana ovat ”sitä tavallista”. Yhdettätoista vuotta peräkkäin kuljen joulupolkua, jonka neljäs etappi on neljäs adventti eli ”Herran syntymä on lähellä” ensi sunnuntaina, nyt taas uusin sanoin:
aamun alussa
odotus päättymässä
sielun ikävä
ajan kulku siivillä
ilo on kohta läsnä
riemusta laulu
virsi täysin sydämin
lapsen syntymä
ilon ja naurun aihe
vapahdus elämälle
toivo edessä
elämän ankkurina
luja päämäärä
yhteistä tie perille
usko ylitse muurin
hengestä lapsi
kansalle pelastaja
uskon varassa
syntien sovittaja
totuutta ja elämää
TykkääLiked by 2 people
17/12/2015 19:37
Niilo! Olipa kaunista, todella. Sinulla on lahja, ihana lahja 🙂 !
TykkääLiked by 1 henkilö
17/12/2015 20:22
Tuulikki, kiitos kysymästä 🙂
Toivoisin oppivani heittämään huoleni Herralle, kuten Hän Sanassa kehottaa. Tänään luin psalmin 34 läpi useaan kertaan ja siinä oli monta jaetta, johon oman sydämen kieli yhtyi.
Minulle rakas jouluvirsi on Maa on niin kaunis.
TykkääLiked by 1 henkilö
17/12/2015 21:50
Virpi, ihana psalmi, usein luettu ja samoin voin sanoa että näihin jakeisiin sieluni ja henkeni ja sydämeni ilolla ja kiitollisuudella yhtyy.
Jotenkin tahtoisin nostaa tuosta psalmista yllättäen esiin esim.tuon 15 jakeen ”Karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun, rakenna rauhaa”. Oikeastaan se voisi olla tämän lyhyen blogin yksi ydin. 🙂
Tosin toivoisin myös sitä että ihmiset voisivat unohtaa hetkeksi jokapäiväiset murheet ja nauttisivat ajatellessaan mikä olisi sellainen saavuteltava asia tai teko mikä tuottaisi mielihyvää ja olisi rakennukseksi sekä itselle että toisille.
Tyyliin ”arkihuolesi kaikki heitä” – edes tässä Suuren Sanoman ajassa 🙂
Haluaisin että ihmiset, väsyneetkin ja monin tavoin kiusatut ja miksei yhtä hyvin myös hyvinvoivat heittäytyisivät lapsenkaltaisiksi miettien millaista joululahjaa toivoisivat kaikkein hartaimmin, niin itselle kuin muillekin? Minusta se voisi olla hedelmällistä, ainakin se olisi mielenkiintoista.
Ei elämää ja sen ilmiöitä kielteisen kautta vaan myönteisen. Unohtaen hetkeksi kaiken pelon ja epävarmuuden ajattelemalla mieluummin kuinka saada pimeyteen valoa, iloa ja rauhaa. Sillä:
”Herran silmät katsovat vanhurskaita, hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa… ja .. Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli”. Ps 34:16 ja 19
On oikein kysyä myös lähimmäiseltä mikä hänen tarpeensa olisi ja rukoilla hänen puolestaan. Kysyä mitä sinulle kuuluu? Mikä on sinun tarpeesi nyt? Mikä toisi sinulle iloa?
TykkääLiked by 1 henkilö
17/12/2015 21:54
Kiitos Virpi vastauksestasi, parempaa on vaikea keksiä, tuon kun oppisi ja uskon että johonkin mittaan elämä opettaa? 🙂
TykkääTykkää