Eilisen aamun Raamattutunti kertoi Simsonista ja hänen henkilökohtaisesta konkurssistaan omassa tehtävässään Israelin kansan johtajana. Siitä miten hän leikki omien kiusaustensa kanssa ja lopulta lankesi. En ole koskaan ajatellut Simsonin tarinaa mutta huomaan nyt miten se puhuu suoraan meille kaikille ihmisille. Kuinka usein me asetumme alttiiksi sille, että pilaamme elämämme ja ihmissuhteemme omalla toiminnallamme. Simson, joka oli täynnä Jumalan voimaa ei kyennyt hallitsemaan itseään ja lankesi.

Olemme jokainen samalla viivaalla Jumalan edessä, heikkoja ja syntisiä tässäkin suhteessa. Kuitenkin omien lankeemusten ja epäonnistumisten jälkeenkin me kelpaamme Jumalalle ja voimme palata hänen kasvojensa eteen ja alle Jeesuksen tähden.

Paul Harcourtin opetus päättyi lyhyeen rukouspalveluun jossa ihmiset, jotka kokivat tarvitsevansa rukousta ja anteeksiantoa juuri tällaiseen tilanteeseen saivat nostaa kätensä. Sitten ympärillä olevat ihmiset saivat hänen johdollaan rukoilla ja siunata näitä ihmisiä. Ajattelin, että aika haaastava tilanne ihmiselle, jonka omatunto on arkana Siitä huolimatta hurjan moni nosti kätensä ylös. Ympärillä olevat ihmiset siirtyivät näiden ihmisten luo mutta eräs nuori nainen jäi yksin. Jotenkin rohkaistuin ja siirryin hänen luokseen. Tilanne oli äärimmäisen koskettava ja herkkä. Sanoja ei vaihdettu, mutta silti hetki oli täynnä Jumalan puhetta. Armon sanoja ja rakkautta. En ole aikaisemmin kokenut mitään vastaavaa.

Seurakunnan keskeisin tehtävä on välittää Jeesuksen rakkautta ja anteeksiantoa toisille ihmisille. Toisten tukeminen, lohduttaminen ja syntien aanteeksiantaminen on juuri tätä. Yleinen pappeus mahdollistaa sen, että voimme sanoa toiselle ihmiselle, -Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi Jeesuksen tähden. Meidän ei tarvitse aina hädässämme kääntyä papin puoleen vaan lähin Kristitty riittää. Siksi on tärkeää rakentaa luottamuksen ja rakkauden ilmapiiriä omaan seurakuntaan jotta tämä olisi mahdollista.

Loppupäivä kuluikin sitten siirtymisessä arkeen. Mökin siivousta ja autoilua läpi Suomen. Me päädyimme lopulta Mummolan ja rantasaunan hellään huomaan. Tällaisen viikon jälkeen oma arki näyttää monasti kovin harmaalta ja ankealta. Monta päivää oma mieli ja sielu on prosessissa jossa käydään yhdessä Jumalan kanssa omia kipupisteitä ja varjoja läpi. Se on raskasta henkisesti ja fyysisesti, mutta samalla palkitsevaa ja täynnä rakkautta.  Mutta nyt istuessani tässä rantakivellä aamuauringon lämmössä, elämä näyttää jotenkin kirkkaammalta ja selkeämmältä. Ne kysymykset, joita asetin Jumalalle saivat vastauksen ja tiedän taas miten mennä eteenpäin oman kutsuni kanssa. Sain viettää aikaa rakkaan vaimoni kanssa ihan kahdestaan Jumalan kasvojen edessä ja hoidossa. Saimme tavata rakkaita ystäviä ja tavata uusia.

Meille New Wine on verkosto ystäviä ja yhteisöjä joiden kanssa on hyvä rakentaa omaa seurakuntayhteyttä ja omaa seurakuntaa. Se on malli kuinka Jumala voi ja haluaa toimia meidän ihmisten kautta tässä maailmassa.