Erään Aila Meriluodon runon nimi on Largo. Runo joka on odottanut tässä pöydälläni viikon verran saadakseen tulla julki. Ja nyt kun Juha, pitkästä aikaa taas muistutti olemassaolostaan, niin inspiroiduin ja jotenkin koin – nyt on largon vuoro! Minua se puhuttelee lähes joka päivä aina vaan syvenevällä tavalla, on ihana ja moneen erillaiseen hetkeen sopiva. Mutta kukin lukekoon sen itselleen juuri siten kuin tuntee. Minusta sen saa sopimaan myöskin Juhan tekstiin? Vai mitä sanoo Juha?
”Korkeita, lujia kaaria syvyyden yli,/ Vaikene. Ei ole mitään,/ sointujen syli,/ Jumala vain, joka alussa kaiken loi. Muodoton läike muu on. Mut yli sen/ voimakas ehdoton ääni, levollinen, Kasvaen soi.
Ei ole vihaa. Ei ole uhmaa ees./ Vain syvä, leveä sävel, täysi ja sees. Eikä se poikkea eikä se haparoi. /Rohkeita kaaria, mutta ne jaksavat kantaa,/ toisiinsa liittyen päin olevaisen rantaa/ tyyninä nousevat./ Nähdä ne voi.
Olevan rajaan jo yltävät, ohitse siitä/ rakennus verkkaan kasvaa suunnaton./ Ei, älä pelkää. Ei, älä silmiäs peitä./ Väkevä rauha vain./ Ei Jumala heitä kenenkään kättä, kelle ei riitä se mikä on.”
” Ei Jumala heitä kenenkään kättä, kelle ei riitä se mikä On!.”
Kuinka kauniisti sanottu, kuinka kaunis runo! Nyt se on kirjoitettu ja lähetetty! Kenelle en tiedä, vai oliko kenellekään? Se vain pyysi päästä ja minä päästin. Voin vain toivoa rauhaa, tyyneyttä ja iloa tämän myötä.
Ehkäpä Jumala siunaa sen matkaan.
Blogitaivas 
14/12/2019 15:20
Minun soittoni kaaret eivät ehkä aivan täyttäneet jumalallisia mittapuita, enkä sillä soitolla ehkä olisi päässyt soittamaan edes naapurikirkonkylän filharmoniseen orkesteriin teräskielistä kitaraa, vaikka orkesteri ei ole onnistunut narraamaan riveihinsä ainoataan landolansoittajaa.
Mutta hieno on Meriluodon Ailan runo. Siinä rakennetaan rauhan kaaria Suurella Kädellä. Onkohan tuota kukaan säveltänyt. Minulla alkoi päässäni soida syvä sellona ääni runon sanojen takana.
Ja jos kaarista puhtaan, niin pakosta tulee mieleen Aale Tynnin Kaarisilta:
Ja Jumala sanoi: ”Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.”
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin –
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: ”Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan –
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.”
TykkääLiked by 1 henkilö
14/12/2019 15:47
Kiitos kommentoinnistasi Juha! 🙂
On harvinaista saada niitä enää täällä, liekö ”facen” syytä!?
Yksi kauneimpiahan tämäkin Aale Tynnin ”Kaarisilta” on. Paljon olen sitä lausunut ja nythän sitäkin jo lauletaan. Todella tuttu.
Jännä juttu että tuo Largo runo synnytti sinussa sävellyksen tarpeen, oikein sydämeni sykähti ja tunsin innostuvani! Voi että Juha! Olisipa hienoa.
Minä en ainakaan tiedä onko sitä kukaan edes ajatellut säveltää. Runo lienee joltain -70 luvulta, aika vanha.
Joka tapauksessa kiva yleensäkin kuulla sinusta ja uskon että Herramme sinua käyttää, emme aina saa tietää kuinka ihmiset aikaansaannoksiamme kokevat, itse asiassa kai aika harvoin – ja siihenkin kai syynä tämä erikoinen aika.
Kyllä ne kaikenlaisia kai kirjoittelevat JOSSAIN somessa, mutta lienee aika negatiivisia asioita. No, aika aikaa kutakin.
Ihania ovat Jumalan lahjat, sinullakin luovuutta niin moneen ja osaamista! Jatka hyvillä mielin, taivaskin hymyilee kun sinun polkujasi seuraa!
Oikein hyvän mielen ja rauhan jouluaikaa sinulle ja hyviä soittoja! Odottelen kauniita kuviasi, tännekin, vaikka nyt ei lumi maalaakaan maisemaa!
Kiitos Juha!
TykkääLiked by 1 henkilö
14/12/2019 22:22
Meikäläisen kauniita ja vähemmän kauniita kuvia on täällä: https://www.instagram.com/juhahassila/
Tietsikka ehdottelee oman Instagram-tilin avaamista, mutta älä piittaa siitä.
Mahdollisimman valoisaa joulun aikaa sinullekin!
TykkääLiked by 1 henkilö
15/12/2019 15:31
Juha!
Muistaakseni minä olen jo joskus tuolla känytkin, joka tapauksessa oli tavattoman paljon kaikenlaisia kuvia ja taisin antaa kotipostiisi palautettakin
Ja siitä puheenollen olen hukannut kotiposti osoitteesi mutta sinulla lienee minun, laittaisitko s-posti osoitteesi uudelleen minulle?
Tapioltakin piti pyytää kun koneeni vaihtui ja vanha imaii kaikki osoitteet uumeniinsa.
Ajattelin lähinnä sitäkin että jos niitä ihania kuvia saisit jonkun verran tännekin? Ihmisten iloksi 😉
Ja kunhan aika antaa myöden menen kyllä tuohonkin antamaasi osoitteeseen.
Kiitos!
Ja taas pukkaisi runoakin 😉
TykkääLiked by 1 henkilö
15/12/2019 11:01
Merkillistä miten tuo Kaarisilta runo on Juhan avaamana aivan erilainen kuin entisen rehtorimme lausumana. Rehtori lausui sen joka paikassa ja aina yhtä siirappisena. Hänen lausumanaan korvat menivät aina tukkoon. En ole varsinaisesti runo ihminen vaan runot ikäänkuin törmäävät elämääni sieltä täältä ja välillä sisältänikin pulputen.
TykkääLiked by 2 people
15/12/2019 15:34
Voihan noissa noinkin käydä 😉 Ja lempirunoihin voi vuosien saatossa kyllästyäkin, mutta onneksi niitä riittää ja jos ei keksii sitten itse! 🙂 Vai mitä Tapio?
TykkääTykkää