Minusta yksi arjen ärsyttävimpiä asioita on se, että kun viikkaa pyykkiä, kääntää epähuomiossa vaatteen nurja puoli päällepäin. Koska minun keskittymiskylyni on kovin rajallinen, minulle käy tietenkin usein sillä tavalla. Eipä sitten muuta kuin riuhtomaan vaatekappaletta taas ympäri. Noina hetkinä toivon, että elämässä toimisi näppäinyhdistelmä crtl + Z.

Crtl + Z peruu edellisen toiminnon. Ei minun pitänytkään kursivoida tuota pätkää. crtl + Z! Äh, nyt hujautin vahingossa taulukon tiedoston alusta loppuun. crtl + Z! Luultavasti crtl + Z oli ensimmäisiä asioita, joita opin Windows-maailmassa. Kun piipahdin iMaailmaan kauan sitten, olin ilahtunut, että omenaelämäkin oli niin edistyksellistä, että omppu + Z toimi.

Mutta pyykkien kanssa ei toimi, ei kontrolli eikä omppu. Itse on oikea puoli käännettävä eriin. Ei auta ärräpäät. Kuka tuon hihankin ehti jo solmia!

Heti noin neljännellä sadannella kerralla, kun mietin crtl + Z -pyykkiproblematiikkaa, tajusin, että näppäinyhdistelmä olisi hyvä elämässä tekstinkäsittelyä ja pyykkihommia laajemminkin. Kun tömäytät vanhan rakkaan Toyota Coronan ovella kolhun naapurin bemarin kylkeen, niin parilla nappulanpainalluksella homma olisi hoidossa. Niin auto kuin naapurisopukin. Vaan ei ole niitä näppäimiä. Pakko on mennä soittamaan ovikelloa. ”I did it again!”

No, vahinkohan se tietenkin oli, vaikka bemarit eivät kaikille olekaan pelkkää materiaa. Mutta tietysti elämässä on muitakin hairahduksia, joissa näppäinyhdistelmä olisi paikallaan. Kun pomo on ärsyttävä ja sille tulee sanottua jotain filosofista. ”Kirjoita itte raporttis!” Hyvin äkkiä saattaa tulla semmoinen olo, että sanat olisi voinut valita toisinkin. Crtl + Z! ja ”kylläpäs heititkin mielenkiintoisen homman; kohta on valmista”.

Myös kotona voisi olla käytännöllistä, jos muilla perheenjäsenillä olisi crtl + Z käytössä.

Mutta ajatelkaa, jos olisi olemassa myös pidemmälle takautuva ctrl + Z. Tehdä tekemättömiksi erimerkiksi nuoruuden eiehkäaivanharkittuja edesottamuksia! Joku viisas voisi väittää, että jos menneisyydessä muuttaa jotain, nykyaika eli menneisyyden tulevaisuus ei olisi enää sama. Mutta jos minä onnistuisin muuttamaan jotain menneisyydestäni, niin tuskin se kuitenkaan vaikuttaisi maailmanpolitiikkaan, vaikka perhosefekti pitäisikin paikkansa.

Toisaalta, jos olisin ollut menneisyydessäni viisaampi, olisinko nyt se, mikä olen?

Ihan varovaisesti voisi miettiä tätä problematiikkaa myös yleismaailmallisesti. Mietitään vaikkapa Aatua bunkkerissaan keväällä 1945. Olisiko hän painanut crtl + Z? No, eipä olisi. Olisiko John F. Kennedyn ampuja näppäillyt crtl + Z juuri ennen kuin joku käänsi sähkötuolin katkaisijaa? Ehkä. Entäs se kaveri, joka halusi näyttää Italian rannikolla, kuinka risteilijä kääntyy? Kyllä. Luulen.

Olisiko sellaista kollektiivista toimintaa, jolloin kollektiivinen crtl + Z olisi mahdollinen? Suomen kansa päätti painaa crtl + Z. ”Jätkät, perutaan sisällissota. Laitetaan sote-asiat kuntoon 150 vuodeksi. Saattaa olla epidemioita tulossa.” – Ihan keittiösosiaalipsykologina sanoisin, että ehkä puheena oleva näppäinyhdistelmä pitäisi rajata toimimaan vain yksilöllisesti.

Olisi myös edesvastuutonta näppäillä crtl + Z jonkun muun puolesta, nyt tai menneisyydessä. Itse meidän on omia näppäilyvirheitämme kaduttava.

Mutta yhdistetään nyt kuitenkin vielä vähän pyykkihommia ja yhteiskunnallisia linjauksia. Jos esimerkiksi poliitikko painaa kovin usein crtl + Z, niin ennen pitkää joku kyllä huomaa, että kyseessä on takinkääntäjä. Mutta onpahan kuitenkin puhdas takki ja hyvin viikattu.