Sammalet hehkuivat ilta-auringossa. Niistä oli tietenkin saatava valokuva. Mukana oli kamera ja kamerassa objektiivi, jolla ei pääse likikään sammalenvarsitasolle. Onneksi oli kännykkä. Siinä on oikein macro- eli lähikuvatoiminto. Niinpä laskin puhelimen sammalten juurelle ja yritin saada kelvollista kuvaa.
Kääntelin ja vääntelin kameraa. Ihan veikeältä näytti mutta ei. Otin vielä muutaman räpsyn. Ei, ei näytä sellaiselta kuin haluan. No, onhan tämä vain kännykkäkamera. Silti harmitti. Ei tullut terävää kuvaa.
Jäyti mieltä!
Sitten hiipi mieleeni, että on muutakin, josta en ole viime päivinä saanut oikein tarkkaa kuvaa vaikka kuinka kääntelen ja vääntelen aivojani ja uutisia. Sehän on tietenkin tämä trendikäs koronavirus. Aloin pari päivää kirjoittaa blogia siitä. Näin se alkoi:
Ärsyttävää. Äsken yhdet olivat varmoja, että pöpö tarttuu vain pisaratartuntana. Toiset olivat yhtä varmoja, että se tarttuu myös kaupan hedelmistä ja liukuportaiden hihnoista. Äsken yhdet tiesivät, että pöpö ei tartu likikään niin helposti kuin jokavuotinen kausi-influenssa. Toiset tosin olivat varmoja, että tarttuupa hyvinkin. Yhdet tiesivät, että pöpö tappaa vähemmän kuin tavallinen influenssa. Toiset tietenkin tiesivät, että väkeä kuolee kuin kärpäsiä.
Aurinko laski Aurajoen taakse ja oivalsin, että tämä mokoma korona taitaa olla vähän niin kuin valokuvaamiseni. Näissä oloissa koronasta ei vain saa tarkkaa kuvaa. Jos kaksi professoria ovat yhdestä asiasta vastakkaista mieltä, niin en minä millään voi saada samasta asiasta tarkkaa kuvaa.
Jäyti mieltä monta päivää.
Mutta minkäs teet. Kesken jäänyt blogini jatkui:
Nyt pystytetään valmiuslakia. Se otetaan käyttöön, kun uhkaa sota, ydinkatastrofi tai paha tartuntatauti. Näyttää siis siltä, että korona on verrattavissa sotaan tai ydinkatastrofiin. Viime viikolla oltiin jollakin aivan muulla tasolla. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa ei ydinkatastrofia vähätellä. ”Äh, eihän se tappanut kuin murto-osan siitä kuin korona.”
Toivotaan! Ja ollaan järkeviä.
Nyt eletään poikkeusoloissa. Vaikka tilannekuva ei ole täysin tarkka, aina voi pestä kätensä ja vältellä Rantaradan junia. Ainakaan vielä ei ole ulkonaliikkumiskieltoa. Voin taas huomenna auringonlaskun aikaan mennä kuvaamaan sammalia, koska nyt tiedän, miten saan kuvatuksi paremmin. Tein yhden valokuvaamisen perusvirheistä.
En mennyt tarpeeksi lähelle.