Korkealta kuului koputusta. Tunnistin, että käpytikkahan se on. Samoissa maisemissa saattaa bongata myös palokärjen tai moottorisahan, mutta niiden äänet ovat eri kaliiberia. Tikka paukutti sähkötolppaa. Välillä alas tipahti pieni puunsäle. Ilmeisesti pylväästä löytyi jotain popsittavaa.

Katselin tikan puuhia ja tietenkin mieleeni pyrähti normaali kysymys: ottaako valokuva vai ei? No, ei tietenkään kannata. Mukana lenkillä oli vain semmoinen linssi, että tikka niukin-naukin näkyisi. Mutta tietenkin kannattaa kuvata, kun lintu nyt sattuu olemaan tuossa kaikessa rauhassa aterioimassa. Pelasin tuttua pingistä kahden ajatuksen kanssa.

Tikka nokitteli korkeuksistaan minun juupas-eipäs-jossitteluani. Päätin, että kuva on otettava. Ei sen lopulta tarvitse olla täydellinen. Filimi on nykyjään halapaa! Tikka ei minun puuhistani piitannut. Hakkailipa vain tolppaa ja oli kuin kotonaan. Räpsin muutaman kuvan. Yritin saada edes sellaisen, että linnun pää olisi kokolailla paikallaan ja näkyvissä. Ei tikka nyt sentään mikään päätön kana ole.

”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon…” Miten minulle tuli sellainen olo, jollakulla ei ollut käsitystä siitä, kuinka tikka etsii lounaansa. Täytyy vain luottaa siihen, että tikan kallovärkki on suunniteltu niin, että ruuanetsinnästä ei tule päänsärkyä. Kuka tietää, vaikka koputteleminen olisi kivaakin.

Taisin saada kuvan. Usein juttelen kävelyillä näkemilleni eläimille. Tälle en nyt kuitenkaan sanonut mitään. Kunhan kattelin. Pikkiriikkistä tietä lähestyi auto. Se oli linnulle liikaa. Se pyrähti kauemmas. Siivet suhahtelivat kivasti.

Kun auto oli mennyt tikka palasi nokintapaikalleen ja jatkui ruuan tonkimista. Ilmeisesti minä olin sille vaaraton tai näkymätön. Päätin jatkaa matkaa. Myöhemmin keväällä tikka kipuaa vähän ylemmäs, pylvään huipulle asti. Siellä on metallilevy, josta saa aikaiseksi komean metelin. ”Älkää tulko tänne, täällä määrään minä. Paitsi joku sievä tikkaneito saa tulla jammailemaan koputukseni tahtiin. Paitsi palokärjet älkööt vaivautuko. – Ja moottorisahat!”