Kaikki alkaa jostain! Alku on tärkeä sana ja kaikella on alkunsa. Raamattu alkaa luomiskertomuksensa sanalla ”Alussa Jumala loi”… Tuo Sana toistuu myöskin Johanneksen evankeliumissa näin:” Alussa oli Sana”! Kun Jumala on luonut kaiken sanallaan niin mekin tullaksemme ymmärretyksi, tarvitsemme sanoja, sekä puhuessamme että kirjoittaessamme. Kun aikoinaan tämä blogitaivaskin perustettiin, sanoilla oli tämänkin synnyssä tarkoituksensa.

Moni on täältä poistunut omiin kuvioihinsa, mutta meitä on vielä jäljellä Tapio, Juha ja minä Tuulikki, joka ainoana naisena aluanalkaenkin pääsin mukaan. Luultavasti erään rovastin ja Tapion suosituksesta? Olen koko päivän pohtinut kuinka aloittaisin kun aiheeni on, ei enempää eikä vähempää kuin Johanneksen evankeliumin 11 luku ja varsinkin jakeet 25 ja 26. Tuossa jakeessa 26 tulee julki maailman kaikkeuden tärkein asia ja totuus.

Jeesus sanoo siinä:” Eikä yksikään, joka elää ja Uskoo Minuun, ikinä kuole!” Vaikka kaikki muu häviää ja katoaa sen Uuden maan ja Taivaan tieltä jonka Jumala valmistaa, niin ne jotka uskovat Jeesukseen eivät kuolemalla kuole, vaikka kuolevatkin tässä maailmassa ajallaan. Siis ne/me jotka uskovat että Jeesuskin nousi kuolleista pelastuvat iankaikkiseen elämään. Eli, Ei yksikään joka uskoo Jeesukseen ikinä kuole! Armosta me olemme pelastetut emmekä joudu ikuisen kuoleman omiksi vaan saamme iankaikkisen elämän Jumalan Valtakunnassa.

Luulen että meille kaikille, jotka Raamattua luemme, tuo Johanneksen evankeliumi lienee se tärkein ja rakkain. Kun Jeesus elää, niin mekin saamme Hänen kauttansa ikuisen elämän! Tämä on yksi näistä Pääsiäisen ajan tärkeimmistä Sanomista. Kaikella vaan on aikansa, aivan kaikella, tämän maailman päällä.

Tässä Johanneksen evankeliumissa on sekin erikoisuus että Jeesus itkee. Tätä kohtaa en minäkään koskaan voi kyynelehtimättä lukea! Jeesus itkee ihmisen tähden ja ihmisten nähden. Ja tästä alkaa Hänen kärsimystensä tie. Kuitenkin Jeesus ehtii vielä paljon puhua ja opettaa opetuslapsiaan ja – meitä. Tästä lähtien, siihen saakka kun hänet viedään ristiin naulittavaksi on paljon suoraa puhetta ja opetusta Jeesukselta. Voisiko käyttää ilmaisua ns. viimeiset sanat.

Mutta toisin kuin me, Hän nousi kuolleista ja oli vielä jonkin aikaa täällä maanpäällä. Johannes kirjoittaa loppusanoikseen:” Juuri tämä opetuslapsi todistaa näistä asioista ja on kirjoittanut tämän. Me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi! Ja vielä lopuksi: ”Paljon muutakin Jeesus teki. Jos niistä kirjoitettaisiin kohta kohdalta, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.” Tämän tekstin sanoma on Nuo Jeesuksen sanat:” MINÄ OLEN ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. – Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole!” Jos me uskomme että Jeesus Elää, emme mekään kuole lopullisesti, vaan aikojen lopulla saamme sen luvatun ikuisen elämän Jumalan Valtakunnassa.

Alussa Jumala loi kaiken sen minkä näemme ja koemme, mutta vielä kerran hän luo uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja maa katoavat. Ja Hän, joka Itsekin on ikuinen, tekee häneen uskovista ikuisia: ” Hän pyyhkii kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, ei surua, ei parkua eikä tuskaa. Sillä Kaikki Entinen On mennyt! – Ja Valtaistuimella istuva sanoi:”Uudeksi minä teen kaiken! Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet – Minä Olen A ja O, alku ja loppu…” Kiitos Jumalalle uskon ja toivon lahjasta! Kiitos Sanasta joka on ikuisesti totta.

virsi 430 ”Rakkaus kun kuvaksesi meidät kerran tänne loit”…