Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.


3 kommenttia

Elämän tuulet puhaltaa

Ulkona tuuli puhdistaa maita ja metsiä kesämyrskyn voimalla. Kauan kaivattu sade piiskaa kuivaa maata ja virvoittaa luomakuntaa. Luonto näyttää voimansa ja asettaa ihmisen pienelle paikalle. Ihminen on luotu rajalliseksi olennoksi elämään tämän maailman melskeen keskelle. Paavali kirjoittaa toisessa korintilaiskirjeessä: –Me elämme tässä maailmassa, mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Olemme alttiita maailman tuulille, elämämme sykkeeseen vaikuttaa kaikki ympärillämme tapahtuvat asiat, niin hyvät kuin pahat.  Viime yön myrskytuulet ovat viilentäneet kevään helteet ja ulkona lämpötila on hädin tuskin nollan yläpuolella. Siksi takassa rätisevätkin jo syksyksi varatut takkapuut. Sade ja kylmä tuuli saavat rauhassa piiskata ikkunaa.

Muutokset itse kunkin elämässä kuuluvat maalliseen vaellukseemme. Emme aina tiedä, millaiseen puhuriin joudumme ja mitä siitä seuraa. Joskus tuuli on lempeä ja suo levon matkaajalle. Usein matkalainen on pakotettu vetäytymään suojaan ja odottamaan, että taivas kirkastuisi. Kun pohdin sitä, miten ja mitä kirjoitan tässä roolissa Blogitaivaan avainten haltijana, ajattelin, että tämä sivusto on ollut jollain tapaa seesteinen ja kirkas pala sinistä taivasta, jonka alla on hyvä kulkea ja helppo hengittää. Haluankin että matka jatkuu samassa hengessä. Ilman salamoita ja ukkospilviä, sillä niitä maailma tarjoaa riittämiin. Aina ei kaikesta voida olla samaa mieltä, mutta toivon, että jatkossakin Ilkan luoma linja pitää. Ilkan antama viestikapula on haasteellinen, mutta koen, että en tee tätä itseäni varten, vaan evankeliumin takia. Oma sydämeni palaa opettamiselle ja seurakunnalle.  Jospa osaisin sillä rintamalla rohkaista ihmisiä etsimään yhteyttä toisiinsa.

Blogitaivaan kirjoittajat ovat erilaisia niinkuin ovat kesätuuletkin, ja siksi toivon, että jokainen saa matkalleen sopivan tuulen taakseen. Matkamme päämäärä on selkeä. Tahdomme nähdä kerran Jeesuksen kasvoista kasvoihin. Silloin Blogitaivaskin vaihtuu todelliseksi Taivaaksi ja olemme perillä Isän luona.

Tapio Laakso

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

 

Mainokset


2 kommenttia

Sädekehällä vai ilman

Miten kristitty erottuu maailmasta? Vai erottuuko mitenkään? Ja pitäisikö edes erottua? Ja mistä senkin huomaa, että on uskovaisen kanssa tekemisissä?

Tuo sädekehä olisi kyllä hieno juttu. Eri uskovaisilla voisi olla erilaisuia auroja: perusluterilaisille sopisi sellainen harmaa ja lähes näkymätön. Karismaatikoilla pitää olla paljon punaista. Liberaaleille sopisi sateenkaariaura. Onhan noita värejä.

Ennen uskovaisuussuunnan saattoi erottaa vaikkapa nutturasta tai vaatteista, nyt sekään ei toimi, joten senkin takia tuo sädekehä voisi toimia mainiosti.

Mutta sitten tulee vastaan se vastuukysymys: pitääkö jokaiseen sädekehään liittää toimintaohjeet ja arvot? Kyllä kai siinä joitain velvoitteita täytyy olla, muutenhan koodit menevät ihan sekaisin ja lopulta kukaan ei tiedä, mitä mikin väri ja aura tarkoittaa. Hämmennys lisääntyy, joukot menevät sekaisin ja yhtäkkiä huomaa marssivansa porukassa, jonka arvomaailmaa ei voikaan hyväksyä.

Itse asiassa näinhän tässä on käynytkin. Enää ei voi luottaa edes nutturaan tai siveään pukeutumiseen. Mustan ja maahan asti ulottuvan puvun taskuista löytyykin runsaasti kiviä, joilla voi heitellä ohikulkijoita ohimennen ja mennen- tullen ja samoista taskuista löytyy alastonkuvia ja pornoa ja väkivaltaviihdettä. Hurskaannäköisen ihmisen kaapeista löytyy monenlaista haamua ja luurankoa. Sädekehä eli aura ei takaa yhtikäs mitään. Sädekehien kiillottaminen on likaisen naaman puuteroimista ja paklaamista, hajustetta hien päälle.

Vastaus blogin otsikkoon kohdallani on siis: ilman! Ei sädekehää, ei auraa, ei nutturaa, ei hurskasta kaapua… ei edes hurskasta ( suomeksi: vakavaa, uskonnollista, henkistä, tuonpuoleista) ilmettä kasvoilla.

Mutta eikö kristitty sitten mitenkään erotu maailmasta?

Kyllä. Erottuu. Pyhä Henki muuttaa ihmistä sisältäpäin, ei kirkastamalla olematonta sädekehää, vaan kirkastamalla todellisen Jeesuksen olemusta ihmissydämelle ja kristityn kautta muulle maailmalle. Kasvun ja muutoksen ihme on Jumalan armon ja rakkauden teko ihmisessä. Pyhän Hengen vaikuttama uudistus säteilee hyvyyttä ja pyhyyttä ulospäin. Silloin ollaankin jo ”säteilyvaarassa”, sillä Hengen vaikutus muuttaa maailmaa. Sellaista muutosta eivät sädekehät ja nutturat ole koskaan saaneet aikaan.

Ilman sädekehää, kiitos! Mutta ei ilman Pyhän Hengen voimaa!


Jätä kommentti

Tule Pyhä Henki, mutta

Muistathan, että meidän kirkossamme ei sitten puhuta kielillä. Kaiken maailman profetoimisten kanssa kannattaa myös olla varovainen. Demoneista puhuminen on suorastaan kielletty. Sairaitten puolesta rukoilijoille voit antaa hiukan tsemppiä, mutta älä lupaa liikoja, äläkä innosta rukoilemaan alttarin ulkopuolella, puhumattakaan kirkkokahveilla…tai paratkoon!… kirkon pihalla. Siinä voi mennä kirkkomme maine.

Riittää, kun jaat rakkauden ilmapiiriä ja sellaista hyvänolon tunnetta, että saadaan kirkkoon lisää väkeä. Onkin ollut kirkossamme hiukan viileää viime aikoina eli kyllä me sinua tarvitsemme kovastikin. Olethan muuten tutustunut uuteen käsikirjaan, niin virsikirjauudistuskin on taas tulossa ja onhan niitä laulukirjoja eri tyylitajuisille, monisteitakin löytyy eläkkeelle jääneeltä kanttorilta. Käytetään niitä sitten yhdessä, kun tulet. Työntekijäkokouksiin olet muuten myös tervetullut; siellä yhdessä laaditaan mm seuraavan sunnuntain palveluvuorot ja tarkistetaan messukaava. On hyvä pitää kiinni perinteistä, niistä piskuinen laumamme pitää. Mutta tuo sinä se erityisosaamisesi, se yhteyden ja lämmön tuntu kirkkosaliin.

Ylistyksestä meillä huolehtii sellainen lauluryhmä. Niillä taitaa olla pari kitaraakin ja ovat opetelleet tosi hienoja israelilaisia lauluja. Pitäydytään niihin, ne uppoaa kansaan, jopa vanhoihin. Näkisitpä, miten niiden jalat alkavat heilua, onneksi kuitenkin pysyvät istumassa…ja se on hyvä se, ei mennä liiallisuuksiin.

Ehtoollisella meillä on käytössä uudet hopeiset pikarit ja malja, ne kyllä maksoivat….

…ja sitä rataa.

Kannattaa tämän jälkeen lukea vaikka Apostolien teot ja katsoa, miten Pyhä Henki toimi alkuseurakunnassa. Sitten kannattaa miettiä, onko valmis toivottamaan Hänet elämään ja seurakuntaan. Sillä, kun Hän tulee, on riski, että moni asia muuttuu.


5 kommenttia

Jumala rakastaa Suomea

Miten tämän viestin saisi läpi? Tulin taas surulliseksi, kun luin erästä juttua, jossa hehkutettiin Jumalan vihan hiiliä kansamme yllä!

Kyllä synti on otettava vakavasti. Ja hälläväliä suhtautuminen Jumalan tahdon vastaiseen elämään myös tekee surulliseksi. Kaksimieliset vitsit, yhä avoimempi porno ja väkivalta, lahjonta ja muut lööppitilaa saavat jutut puhuvat rappeutuvasta yhteiskunnasta. Entäs sitten ne piilevät heikkoutemme: vihamielisyys, kiukku, kiihkoilu, juonittelu, lahkolaisuus, eripuraisuus, kateus, remuaminen, jotka mainitaan Raamatussa lihan tekojen luettelossa. Tai noituus, joka piileskelee milloin minkäkin new age- muodon varjoissa! Kyllä nekin on Herramme tahdon vastaisia yhtä lailla.

Mutta tuo vihainen Jumala! Siitä narusta vedetään aina silloin tällöin ja sitten alkavat suomenlopun profetiat levitä netissa ja muissa verkoissa. Olen kyllä itsekin tähän aikoinaan syyllistynyt, josta olen pahoillani. Vihapuheillani tuskin olen ketään Jumalan puoleen pelotellut.

Toki Herramme suree maailmansa menoa katsellessa. Näin uskoisin. Kristittyinä meidänkin tulisi surra ja alkaa toimia. Mutta miten?

Jumalan vihalla pelottelu ei muuta maailmaa. Taivaassa ei ole hiiliä, joita manaamme ihmisten niskaan. Nuo tuliset ja rikinkatkuiset hiilet löytyvät ihan toisesta paikasta. Jumala on edelleen rakkaus ja rakastaa maailmaa, ei Hän ole tuhon Jumala. Varas on tullut varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan, tällä Jeesus tarkoittaa saatanaa.

Pahan vallan voi voittaa vain Jumalan vanhurskaan tahdon tapahtuminen. Pimeys väistyy valon tieltä automaattisesti. Meidän tulee rukoilla maailmaan lisää vanhurskaita ihmisiä ja Taivasten valtakunnan vanhurskauden läpimurtoa.

Armo ja hyvyys vetävät muutokseen, ensin mielessä, sitten tavoissa ja käytöksessä. Synnillä on tietysti seurauksensa ja siksi synnin vaarallisuudesta tulee puhua. Mutta lääke pysyvään mielenmuutokseen eli parannukseen on siinä, että Jumalan rakkaus nousi ristille syntiemme tähden ja tämä rakkaus houkuttelee puoleensa ja saa aikaan ihmeitä.

Jumalan vihalla pelotteleminen nousee varmasti aidosta huolesta maamme tulevaisuuden suhteen, ja jotenkin tätäkin puolta yritän ymmärtää, mutta fokus vihassa ajaa myös Jumalaa pakoon. Fokus Jumalan armollisuudessa ja hyvyydessä avaa silmät näkemään uuden mahdollisuuden elää uudistunutta elämää, jossa Hengen hyvät hedelmät kasvavat.