Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Rakkaani, taivaan ihme ja lahja.

Jätä kommentti

Olen tänään katsellut lapsuuskuviasi ja ajatellut ikuisuutta. Rakas, täytät pian 40 vuottasi. Jumala, joka on sinutkin omakseen kutsunut, siunatkoon ja varjelkoon elämäsi taipaletta jatkossakin.

Elämämme on ihme. Mikään ei ole ollut itsestään selvää. Olemme eläneet poikkeuksellisen elämän. Kuten niin syvästi tiedät minun lapsuusperheeseeni iski syvän haavan maailmanlaajuinen polio virus. Olin vain muutaman vuoden ikäinen kun se teki minusta toisenlaisen ja perheestäni myös. Siitä on kauan aikaa.

Ei sinunkaan olemassaolosi itsestään selvää ole ollut. Sain sinut vaivoin. Synnyit rikkinäisille vanhemmille joiden elämä oli – niin tiedät mitä. Sairastit myös lapsena paljon ja usein pelkäsin menettäväni sinut. –  Mutta me emme katso menneisiin, nyt on, ON. Haluan vain sanoa aivan julkisesti, vaikka et sitä tiedäkään (et ehkä edes pitäisi tästä) että olet parasta ja rakkainta elämässäni (tämän sinä tiedät) jos jaksat sen uskoa.

Rakastan sinua yli kaiken, tyttäreni, enemmän kuin mitään tässä maailmassa.  Uskon Taivaallisen Isämmekin ymmärtävän merkityksesi minulle, onhan Hän itsekin Isä. Sitä paitsi sinähän olet Hänen luotunsa ja lahjansa, Taivaan lahja minulle. Ajattelepa jos emme olisi syntyneet tähän Jumalan luomaan ihmeelliseen maailmaan, ei meillä olisi suurinta kaikesta, Iankaikkista Elämää! Mikä ihmeellinen totuus.

Me elämme iankaikkisuutta jo täällä, jokaikisenä armon päivänämme. Monen ilon, mutta myös monen surun ja kivun maassa. Emme kuitenkaan ole oman itsemme varassa kun Jeesus, josta paljon lauloimme ollessasi lapsi, kulkee kaikissa elämämme hetkissä kanssamme. Eikö olekin huimaavaa ajatella että kerran tänne synnyttyämme olemme ikuisia! Ja ajattele että meitä ikävöidään taivaassa! Niin kuin mekin ikävöimme rakkautemme täydellisintä kohdetta, kaiken rakkauden lähdettä, itse Jeesusta Kristusta.

Olit pakotettu olemaan kiltti ja hiljainen lapsi. Ei sinulla juuri ollut eväitä kohdata maailmaa kun muutit kotoa pois. Olet myöhemmin kertonut mitä siinä välissä tapahtui ennen kuin uudistuit uskossasi 7 vuotta sitten. Olin saanut kylvää pieneen sydämeesi hyvää siementä ja Jumala alkoi kutsua sinua takaisin luokseen niin voimakkaasti, ettet voinut muuta kuin palata. Annoit elämäsi hallinnan täysin Jumalalle, kääntäen radikaalisti selkäsi kaikelle maailmalliselle. Kuinka suurenmoista on ollut kulkea kanssasi nämä 7 vuotta. Ei meillä ole koskaan helppoa ollut, mutta päämäärä on sama ja rukousyhteys mahtava. Usein kiitämme, kiittämästä päästyämme, tätä ihmettä. Se ei olisi mahdollista ellei Herramme eläisi. Ellei Hän olisi noussut kuolleista ja lähettänyt meille Pyhää Henkeään oppaaksemme ja opettajaksemme, voimaksemme ja lohduttajaksemme.

Kiitos Sinusta rakkainpani. Kiitos Jumalalle yhteisestä ja ikuisesta elämästä Hänen yhteydessään ja Hänen valtakunnassaan.

Kun olit 15. vuotta kirjoitin pienen runon:

Taivaan enkelinkö lähetit Herrani/ tämän lapsen muodossa/ yksinäisyyttäni lieventämään./ Taivaan enkelinkö näin/ kun hän syntyi/ ja katsoin noihin/puhtaisiin silmiin./ Taivaan enkelinkö annoit sylissäni kasvaa/ kun lapselleni/ elämän annoit.

Hän on jo mittaiseni Herra/ ystävistäni parhain/ väliin en tiedä kumpi/ on äiti kumpi lapsi/ kun vuoroin anamme ja saamme/ toistemme ilot/ ja surut jaamme./ Siksi/ Oi Herrani kiitos/ tämän taivaan enkelin/ sun huomaasi uskon/ häntä yli kaiken siunaa/ ja suojaa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.