Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Toisin sanoen

2 kommenttia

Jostain syystä katson menneisiin ja olen hakenut muutaman pienen runoni, sieltä jostain, jotka olen aikaisemminkin julkaissut ja ”itseni likoon pannen” tuon ne luettavaksenne?!

Nimetön

Pari kaunista sanaa/ kaksi kaunista lausetta/ ja olin myrskyn silmässä. / Kuinka en ollut niitä koskaan,/ koskaan kuullut. Silmäräpäyksen hetken/ katsahdin valoon/ paratiisin häivähdykseen.

Ja sitten kaikki oli taas ennallaan/ miksi?

 

Sinisen hämärän maa

Olen taas katsellut pilviä/ ja taivasta./Päivä on lyhyt/ On kaksi sinistä hämärää/ ja pilvien kehä yötaivaalla./ Miten sen osaisin sanoa kuinka rakastan/ tätä sinisten sävyjen rauhaa/ joka huomenna on myrskyä/ ja vimmaa.

 

Laumaton

Kuulin erämaan kutsun/ laumattoman suden huikean kauniin laulun/ ”Siskoni tule”!/      Löysin sieluni          En ollut ymmärtänyt/ että matka vaatii niin paljon/ ja pitkän ajan/ Nyt tiedän.

Siskoni,/ oma sieluni erämaan laumaton susi,/ kun löysin sinut/ löysin lopulta kotiin.       Haluan lähteä matkaasi/ enkä enää koskaan palata

 

Mitä pyysin, en saanut/ Sain mitä en pyytänyt….. Kuka kertoo/mitä sain !

 

Tässäpä näitä. On vaan niin että en saa niitä normaalin runon muotoon tässä siksi nuo kauttaviivat, erottamaan rivivälejä. Ja näitähän riittää! Lisääkin saa jos löytyy kiinnostusta. Olen siis matkinut Niilo Johanssonia! Nämä ovat arkirunoja, löytyy pyhiäkin. Matalalla kynnyksellä ensin, kuin kepillä jäätä.

Mainokset

2 thoughts on “Toisin sanoen

  1. Kiitos, kun laitoit itsesi likoon. Runostasi Laumaton ”osui” minuun. Siitä tuli mieleeni Noomi ja Ruth.

    Tykkää

  2. :-) Aika jännä mielleyhtymä sinulla Virpi, piti oikein miettiä!

    Olen maalannut aiheesta taulunkin jonka nimi on ”Kohtaaminen erämaassa”. Siinä on oikeasti kuvattuna susi kuutamossa suurehkon jäätyneen/talvisen järven, tämän puoleisella rannalla kallion jyrkänteellä.
    Toisella puolen jyrkännettä on kelottunut puu jonka ylimmällä oksalla, vasten kuuta istuu musta isohko lintu. Susi katsoo siihen lintuun ystävällisesti.? :)

    Näiden kahden jyrkänteen välissä on kalliohalkeama ja sen yli on kaatunut puu jonka tynkä on lintupuun juurella ja loput taas suden puolella kalliota :-)

    Siinä kuvaan omaa sieluani, kuten niin monessa muussakin maalauksessani.
    Voisin laittaa sen kuvankin tänne mutta en osaa. Olen tosi huono näissä kaikissa konehommissa, en ole muuta oppia saanut kuin mitä kantapää on opettanut!

    Kiva kun kommentoit, kiitos.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s