Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Kaikkeen sitä ihminen herääkin!

2 kommenttia

Olen minäkin tylsä ihminen kun aamun ensimmäinen ajatus oli regimentti. Omitunen opillinen sanahirviö, jonka kanssa Luther joutui painimaan kapinoivien talonpoikien keskellä. Ajatus putosi päähäni kesken unien.  Mahtoikohan Lutheerus muuten pohtia, että mitä oikein tuli taas tehtyä.

No meikäläisten takapihoilla ei ole kapinoivia, vapauden huumasta kärsiviä maajusseja, sillä keskiluokkainen Suomi uinuu ruususen untaan ja piut paut välittää maailman kriisipesäkkeistä. No ainakin suurin osa tekee niin. Minä ainakin.  Joskus tosin käännän kylkeä ja sujauta jonkun lantin Punaiselle ristille siinä samalla.

Mutta miksi mietin aamutuimaan oppeja ja talonpoikia. Esimerkiksi marjastamisen miettiminen tähän vuodenaikaan olisi järkevämpää. No minä inhoan marjastamista ja marjojen keräämistä yli kaiken. Vain sienten kerääminen vaikuttaa meikäläisen aamuihin. Sitä kun on sama pää kesät talvet niin minkäs teet,

Tämän aamun ajatukseen on syyllinen keskustelut somessa ja lehtien palstoilla.  Onkohan näin, että jotkut tahot ovat  päättäneet ryhtyä opettamaan suomalaisille miten raamattua pitää lukea. Itse asiassa minulle tuli tunne että olisi parempi ettemme edelleenkään lukisi koko kirjaa koska emme ymmärtäisi sitä kuitenkaan. Parempi jättää se viidesläisille, koska he eivät joka tapauksessa kuuntele ketään. Niillä kun on jonkin sortin esiymmärrys siitä mikä kirja Raamattu on.

No sotkenpa asioita hieman lisää.

Kun lukee laajemmin keskustelua Raamatusta ja uskosta minulle ainakin syntyy kuva että raamatusta on tehty jonkin sortin sateenvarjo jota tarvitaan vain sateella.  Jumala on kutistettu tuon sateenvarjoraamatun sisälle. Varjo on ihan kiva juttu sateella mutta se peittää myös auringon kun sen alle menee. Myös tuota regimentti oppia sovelletaan jotenkin nurin kurisesti.  Olisko niin että Luther eli hieman toisenlaisessa maailmassa kuin me vai elikö?

Raamattu on kuitenkin isompi juttu. Raamatun alle sopii koko Luomakunta aurinkoa myöden. Onhan näin että Jumala itse on Raamatussa, Se ei ole pelkkä paimentolaisheimon historian kirja vaan kertomus siitä mitä tapahtui kun Jumala päätti toteuttaa suunnitelmansa ihmisen pelastamiseksi Israelin heimon kautta.  Jumala oli Ihmistuntija, kuinkas muutenkaan, kyllä savenvalaja savensa tuntee. Siksi meni aikansa ennenkuin savi sai muotonsa. Eikös Kirkolla ja kristityillä ole oikeus tähän maailmankuvaan vaikka muu maailma ei sitä tunnusta?

Aamulla päässäni hahmottui kuva kahdesta ihmisjoukosta. Toisessa joukko ihmisiä kerääntyi raamatun alle, joka peitti ilon ja auringon. Heidän kasvonsa muutuivat synkiksi ja ilottomiksi. Sen alla ei pystynyt olemaan kuin hetken ja pakon edessä.  Toinen joukko taas eli ja toimi Raamatun alla koko ajan. Raamattu oli kaiken yläpuolella ja ihmiset iloitsivat siitä eikä se peittänyt aurinkoa eikä sadepilviä.

Jotenkin tuntuu että kristillisen uskon sisälle ujutetaan jonkinlaista kahden regimentin oppia. Kuin meillä olisi hengellinen ja maallinen elämä erikseen. Ajatus siitä että antaisimme koko elämän kaikkine osa-alueineen Jeesukselle olisi tiukkapipoista ja rasittavaa.

Jos kaikesta huolimatta luemme raamattua niin löydämme sieltä Jeesuksen joka sanoo seuraa minua. Se ei ole mikään sunnutaipäiväjeesus vaan Jeesus jota seurataan viikon ja vuoden jokaisena päivänä.

Luther käsitti kuinka vaarallinen kirja Raamattu oli tavallisen ihmisen käsissä ja siitä huolimatta hän käänsi sen oman kansansa kielelle kaikkien luettavaksi sillä se sisälsi totuuden.

Raamattua kannattaa lukea, osa jutuista menee yli hilseen mutta oma kokemukseni on että vaikeatkin kohdat avautuvat kun on niiden aika. Jumalan suuruus on ihmiselle joskus liikaa emmekä voi ymmärtää hänestä kaikkea. Emme voi kuitenkaan sen perusteella pakata häntä kutistetun raamatun sisään ja heittää pois silmistämme.

Kuva Otto-sarjakuvalehdestä vuodelta 1982

Kuva Otto-sarjakuvalehdestä vuodelta 1982

Mainokset

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

2 thoughts on “Kaikkeen sitä ihminen herääkin!

  1. Voiko olla niin, että Raamatusta tehdäänkin sateenvarjo, joka pitää Jumalan sateen ulkopuolella?

    Tykkää

  2. Raamattu on siksikin ihmeellinen, että se kuvaa ihmistä myös raadollisimmillaan, kaunistelematta ja Jumalan pyhyyttä sen verran kuin ylipäätään voi sanoiksi pukea. Oma kokemus sen lukemisen vaikeudesta ovat olleet hetkinä, jolloin oman sydämen varjopuolet peilautuvat tekstistä häiritsevästi. Ei kuulekaan Jumalan armon kutsua, kun oma mielipide huutaa lujempaa.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s