Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Sinistä ja valkoista anteeksiannon taivaalla

2 kommenttia

Image.

Itsenäisyyspäivä kotisohvalla on meikäläisen mieleen. Kotisohva on mun oikeuteni ja nautintoni. Valtosen Olli kyseli facebook päivityksessään onko anteeksiannolle vaihtoehtoa. Eipä taida olla.

Suomi on taiteillut ja taistellut idän ja lännen rajalla koko olemassaolon ajan. Ennen kansallisaatteen nousuakin tämä heimo on opetellut elämään pohjoisissa metsissä jatkuvan paineen alla, Savo asutettiin puskuriksi idän uhkaa vasten. Idästä on tullut niin viholliset kuin kauppiaat. Sotien haavat ovat iskeneet suonta mutta Suomi on kääntänyt aina tappion voitoksi. Suomalainen kun ei anna koskaan periksi. Ja suomi on omilta pitkospuiltaan astellut tiedonvaltateille maailman kärkimaiksi. Suomessa on sanonta, että tehdään töitä vihan vimmalla. Liekö se syynä, että anteeksiantamisen teema on meille niin vaikea asia.Kun ei ole mahdollisuutta kostoon on tuo tunne kompensoitava jotenkin. Silloin on osoittauduttava jotenkin paremmaksi kuin vihan kohde. Hammasta purren mennään eteenpäin ja unohdetaan omat tunteet ajattelematta sitä, että joskus on takaisin maksun aika ja tukahdutetut asiat pupahtavat pintaan tavalla tai toisella. Elämää alkavat ohjailla voimat joita ei kyetä hallitsemaan. Kansallisella tasolla se merkitsee poliitisia liikeitä joiden kautta pettymykset kanavoituvat päätöksinä ja kansallisna valintoina ja yksilötasolla pahoinvointi kohdistuu läheisiin ja ihmiseen itseensä.

 Koettu vääryys ja tappio johtaa häpeään joka kanavoituu katkeruutena ja vihana tai sitten se lyö yksilön alas ja elämän pois raiteilta. Oikeusjärjestelmämme perustuu tietyssä mielessä kostoon, koska luonnollinen  ihminen itse ei kykene saatuaan anteeksi kokemaan anteeksisaamisen eheyttävää vaikutusta.Rikollinen jatkaa rikoksiaan. Emme myöskään ole kyenneet kitkemään pahuutta pois vaan tarvitsemme pelotteen ja mahdollisuuden eristää pahuus pois keskuudestamme  siinä kuitenkaan onnistumatta. Samoin on myös anteeksiantajan kohdalla, ellei hän ymmärrä mitä on todellinen anteeksiantaminen, hän ei koskaan pysty irottautumaan siitä häpeästä minkä on kokenut ja se sitoo häntä koko loppuelämänsä. Todellinen vapaus jää puuttumaan elämästä.

Istuessani kotisohvalla riemuitsen vapaudesta vain olla ja istua tässä. Elän vapaassa maassa, minulla on oikeus ja vapaus olla vapaasti sitä mitä olen. Armahdettu ja vapautettu. Olen antanut anteeksi vaikka joudun läpi elämäni etsimään eheyttä elämääni. Kokemani vääryydet eivät kuitenkaan sido minua enää ja olen vapaa nuorempana vannomistani valoista. Pyhä Henki on puolustajani!

Olen siis vapaa mies vapaassa maassa koska Kristus on minut vapauttanut ja sohvani on linnani!

Mainokset

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

2 thoughts on “Sinistä ja valkoista anteeksiannon taivaalla

  1. Aamen!

    Anteeksi anna,
    mua nosta, kanna,
    vie perille!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s