Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Tie Isäni kotiin

10 kommenttia

Tämän hetkinen avustajani on noin pari vuotta sitten muuttanut perheineen Suomeen. Olemme käyneet hänen kanssaan mielenkiintoisia keskusteluja. Huomaan kuinka vaikeaa on todella ymmärtää toistemme kulttuuritaustoista nousevia käsityksiä. Kun yhteistä kieltäkään ei ole kuin auttavasti, saamme nähdä vaivaa yrittäessämme selittää asioiden ”perusluonteen”. Suurin ongelma on uskoa koskevissa asioissa. Hän on kuitenkin näistä kiinnostunut.
Suurin osa meistä suomalaisista lienee syntyneet ev.-luterilaisina, vieläkin. Kuinka selittää ettei kirkkoon kuuluminen, kansana, todista siitä että kaikki uskovat oikeasti siihen mitä Raamatussa on kirjoitettu. Tai miksi on niin monenlaista uskoa,- mitä on helluntailaisuus, vapaakirkollisuus, katolilaisuus jne. Babtismista hän tietää jotain, koska Virossa on ollut sen suuntaisia opettajia. Ei auta muu kuin yrittää kertoa omia kokemuksiaan ja sitä tietoa mikä itsellä on.

Minäkin synnyin ”luterilaiseksi” ja sellainen olin 27 vuotiaaksi – ja olen taas. Lapsesta asti vietiin kirkkoon ja minä olin pitkään lapsen uskossani, varmaan rippikouluikään asti ja sen jälkeenkin. Pidin itseäni hyvänä ihmisenä ja uskon oppiani oikeana, ainoana oikeana, jos sitä sen pitemmälle edes ajattelinkaan kun en oikeastaan muusta tiennytkään koska olin siinä suhteessa niin tynnyrissä kasvanut. Kyllä minä uskoin Jumalaan aina. Piti kuitenkin tulla sellaiset vuodet joista oli pakko sanoa etteivät ne minua tyydyttäneet. Itse asiassa kauhun vuodet. Siinä vaiheessa, oikeasti henkeni hädässä, pelossa ja häpeässä en osannut hakea mitään ulkopuolista apua, vaan tartuin Raamattuun viimeisenä oljenkortenani. En yhtään ymmärtänyt mitä minulle tapahtui kun luin vain sen mikä sattui eteeni avautumaan ja se oli Johanneksen evankeliumi. Kun tulin kolmanteen lukuun minä heräsin. ”Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” Ja siitä eteenpäin ahmin kuin nääntyvä Eläviä Sanoja jotka muuttivat elämäni suunnan.

Naapurissa asui helluntailaisia, joista en ollut koskaan kuullutkaan, ja jotka olivat kovia todistamaan, ajattelin että kysyn heiltä osaavatko selittää mitä minulle on oikein tapahtunut? Kerroin että oli lukenut Raamattua ja sitten tapahtui jotain, ”mistäs kohtaa luit”? ”Johanneksesta”. Ja niin minun annettiin ymmärtää että olin kokenut suuren ihmeen elämässäni. Sen tulin totisesti myös kokemuksen kautta tietämään ja uskomaan ja sitä tietoa vaalin ilona sydämessäni suuren hämmästyksen vallassa.
”Sinä olet uudestisyntynyt”. Se oli siinä. ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo ja sinä kuulet sen huminan mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee: Näin on jokaisen Hengestä syntyneen”. Siitä alkoi minun sisäisen ihmiseni uusi elämä. Sanon näin koska ymmärsin heti etten voinut alkaa ulkoisesti kodissani ”todistamaan”. Ja muualle en päässytkään. Noin 20 vuotta olin sitten enemmän ja vähemmän pakotettu elämään salaa uskovaisena ja salaa käymään uskovaisten kokouksissakin. Pääsin todistamaankin ja pihalla lastani ulkoiluttaessa kertomaan halukkaille sieluille Jeesuksesta. Jumala teki ihmeitä kauttani ja vahvisti uskoani, mutta Ennen kaikkea Hänestä, Jeesuksesta, tuli opettajani, tukeni, lohduttajani ja koko elämäni. Hän on ollut ihmeellinen neuvonantaja vaikka olenkin elänyt ”ulkopuolella” kaikkien leirien. Häntä ei pitele ihmisten asettamat muurit.

Sitten tulivat Amerikan muodin tuulet helluntaiseurakuntiin ja minä en sopinut niihin raameihin. En ollut saanut rukousvastauksina mieheni pelastumista enkä ruumiin terveyttä, elin köyhänä jne. Tyttäreni kasvoi teini-ikään eikä löytänyt myöskään paikkaansa menestyneitten uskovienkotien nuorten ja lasten parista. Kontrasti meidän ja heidän perheidensä välillä oli liian suuri. Palasin takaisin isieni kirkkoon. Kun nyt jälkeenpäin olen saanut kaikkeen tapahtuneeseen etäisyyttä olen vakaasti sitä mieltä että olen tarvinnut kaiken kokemani, olen ollut Jumalan johdatuksessa kaikesta huolimatta. En olisi se mikä nyt olen ilman kaikkia vaiheitani. Siunaukseksi koitui monella tavalla tuo helluntai aikanikin, kiitos Jumalalle, vaikka rankkaa olikin, mutta eikö elämä aina ole?

Niin kuin ensimmäisten ihmisten oma pukeutuminen ei riittänyt Jumalalle, niin ei riittänyt minunkaan omat tekeleeni vaan Jumalan piti pukea minut ylhäältä ja valaista minulle Kristus Pyhän Henkensä kautta, että näkisin ja ymmärtäisin oman riittämättömyyteni ja Jumalan Lahjan, iankaikkisen elämän Jeesuksessa Kristuksessa. Olen kiitollinen Jumalalle, sanomattoman kiitollinen, että Hän on ollut lohtuni, tukeni ja valoni. Pyhän Hengen osallisuus on ollut niin valtava elämässäni että se on ihme. Elämän suurin ihme onkin se että ihminen saa syntyä uudesti ja tulla tuntemaan elävän Jumalan joka antaa kaiken mitä ihminen tarvitsee, ja ennen kaikkea pitää omistaan niin huolen ettei näiden tarvitse koskaan pelätä hylkäämistä.

Nyt me elämme, kaikesta kuohunnasta huolimatta, ihanaa aikaa. Pinnan alla Jumala luo koko ajan uutta. Uskovien väliset rajat murtuvat, rakkaus ja anteeksianto, armo ja Hengen voima yhdistävät yli kaikkien rajojen ja me saamme tunnistaa toisemme siinä Hengessä joka on Isän ja Pojan ja joka on meihin vuodatettu ja joka meissä asuu. Voimme jäädä omiin seurakuntiimmekin, mutta voimme lähteä poiskin, kunhan vain olemme kuuliaisia Jumalalle ja vilpittömästi etsimme ja kyselemme Hänen tahtoaan elämässämme. Uskon johdatukseen, uskon että Jumala näyttää meille tiemme. Pääasia on seurata Jeesusta, se tie vie Isän kotiin. Ihanaan kotiin. ”Minun isäni kodissa on monta huonetta…” Sitä kohti, yhdessä, katse Kristuksessa. ” – Kristus teissä, kirkkauden toivo. Häntä me julistamme neuvoen ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa” Kol.1:27-28
Joka haluaa lukea enemmän tätä samaista lukua suosittelen Paavalin kirjettä kolossalaisille etenkin 1:13-29
Herra siunatkoon sinua sanansa kautta!

Mainokset

10 thoughts on “Tie Isäni kotiin

  1. Kiitos Tuulikki elävän ja rikkaan tiesi jakamisesta. Puolessa välissä lukemaani,alkoi mielessä soida tämä virsi:

    1.Ylitse kaikkien rajojen
    tuska ja murhe on yhteinen.
    Ihmisten ainoa lohdutus
    on kaikki voittava rakkaus.
    Joka päivä eteemme avautuvat
    uudet mahdollisuudet ja tiet.
    Sinä johdatat meitä maailmaan
    ja voimaa suot yhä uudestaan.
    Sinä kannat, sinä viet,
    sinä kannat, sinä viet.

    2.
    Ylitse kaikkien rajojen
    riemu ja kiitos on yhteinen.
    Kristuksen anteeksiantamus
    on iankaikkinen vapaus.
    Joka päivä eteemme avautuvat
    uudet mahdollisuudet ja tiet.
    Sinä johdatat meitä maailmaan
    ja voimaa suot yhä uudestaan.
    Sinä kannat, sinä viet,
    sinä kannat, sinä viet.

    3.
    Ylitse kaikkien rajojen
    sana on vietävä yhteinen.
    Kristuksen armo ja siunaus
    on meille elämä, pelastus.
    Joka päivä eteemme avautuvat
    uudet mahdollisuudet ja tiet.
    Sinä johdatat meitä maailmaan
    ja voimaa suot yhä uudestaan.
    Sinä kannat, sinä viet,
    sinä kannat, sinä viet.

    Pia Perkiö

    Tykkää

  2. Virpi, kiitos! Tuo virsi on todellakin ”Niin ja Aamen” ! Ihanat ja todet sanat! Sopii meille kaikille opiksi ja ohjeeksi, myös kiitokseksi ja iloksi. – Ja voimaa suot yhä uudestaan, sitä me, rakas ystävä, tarvitsemme jokaisen elämämme päivänä!

    Tykkää

  3. Kiitos tekstistäsi!
    Minulla on ollut pitkä tie seurakuntaa etsiessäni. Kotia ei ole tuntunut löytyvän. Nyt tuntuu siltä, että omaani on useammassa seurakunnassa, joista olen yhdessä jäsenenä.

    Tykkää

  4. Kiitos Päivi kommentistasi. Uskovien yhteys ei ole sidottu käsin tehtyihin temppeleihin, kuten ei Jumalakaan, eikä täällä ole mitään täydellistä, emme itsekään. Kuitenkin on ihanaa jos löytää hengellisen kodin, yhteyden luominen toisiin on niin helpompaa ja myöskin palveleminen. Mutta ”Ylitse kaikkien rajojen” kuten Virpi niin ihanasti kirjoittaa.
    Taivasta maan päällä on Hengen yhteys ihmisten välillä, siinä on Pyhä läsnä :)
    Siunausta tähänkin päivääsi Päivi.

    Tykkää

  5. Tuulikki, minäkin kiitän tarinasi jakamisesta. Laajemmalta näkee se, joka on laajemmalla käynyt. Surullista silti on, kun kokee, että ei mahdu kuvioihin. Ystäväni siteerasi tutkijaa, joka sanoi: `Outsideness is a legitimate place to be.´ =`Ulkopuolisuus on oikeutettu olinpaikka.´ Mua tuo lause siunaa silloin kun itse koen olevani `ihan pihalla´ kuvioista. Jumala on sielläkin, ulkopuolella leirin. Siunausta itse kullekin lukijalle sisään tai ulos! Koko universumi on Jumalan!

    Tykkää

  6. Kiitos Sirkku. Upeasti kirjoitat, eiköhän meistä useimmat koe joskus ulkopuolisuutta, mutta ei haittaa ”ulkopuolisuus on oikeutettu olinpaikka”. Toiseudella on myös hieno määritelmä, mutta nyt justiin koen kovaa käsisärkyä, selästä johtuvaa, joten pidetään mielessämme tuo yhteinen päämäärä kaikesta huolimatta. Lopullista täydellisyyttä kohti olemme menossa vaikka emme sitä täällä saavutakaan. Se on valmiina vain Jeesuksessa ja Hänen veressään. Autuas osa. Ole siunattu!

    Tykkää

  7. Yritin kahvin avulla saada itseäni työkuntoon. Ajattelin, että Blogitaivaassa saattaa olla kahviakin parempaa lääkettä karhealle kurkulle ja nuhaisele nenälle. Luin tekstisi. Se ei suoraan heijastellut tilannettani tai elämääni mutta lohtua se silti toi. Kiitos.

    Tykkää

  8. VOI KIITOS Juha, ja kiitos samoin! Itse olen potenut kolmatta viikkoa jotain sietämätöntä kipua olkavarresta sormenpäihin ja käynyt lääkäreissä, ei muuta kuin aina vaan vahvempaa kipulääkettä ja nyt on usko ja toivo vaan jäljellä, ja Jeesus. Kiitos Jumalalle tästä ihanasta ja lämpimästä yhteydestä mitä täällä, tässä ”taivaassa” saa kokea :) ! Parane sinä flunssasta ja ole siunattu, ehkä Herra vielä tätäkin romua kohtaa täälläpäin maailmaa.

    Tykkää

  9. Olen usein ajatellut luettuani esim Raamatun/Raamattua, että sen sanoma on niin moniulotteinen että monet jäävät liikaa kiinni sen yksityiskohtiin, kun kysymys oman näkemykseni mukaan on selvästi, että ihmisen oma asenne muuttaa maailman ja tässä on sen ihmeellinen syvyys joka vetoaa niin moniin joko kirjaimellisesti (valitettavaa joiltakin osin) tai symbolisesti (vetoaa enemmän todellisuuden vastaavuuteen). Kuitenkin sanat ja vetoomus ”Tule”, joka esiintyy esim. Ilmestyskirjan lopussa viittaa ihmisen omaan löydökseen tästä elämän asenteesta – mielestäni esim filosofit kautta aikojen ovat halunneet sanoa samaa selittäessään sitä mitä ei voi selittää vaan joka täytyy elää…Siksi sitä ei sasisi sitoa kenekään erityisomaisuudeksi. Kuitenkin jos ihminen haluaa vilpittömästi tietää jotakin, mielestäni on luotava suhde tähän menneisyytemme puoleen – ilman sitä moni on hukassa…

    Kriittisyys on sallittua, mutta esim ateismi perustuu täysin kirjaimellisen tulkinnan kaatamiseen eikä siksi vetoa täysin järkiperäisestä selitysmallista ihmiseen, jolla on myös tunteita ja toiveita…kirjaimellinen tunnustus, dogmaattisuuden luonnollinen seuraus on ääriateismi, joka on tyypillistä ihmiselle, joka ei ole oikeastaan tukinut asioita itse täysin avoimesti…

    Tykkää

  10. Vastaan virren 511 loppusäkeistöjen mukaan.
    Tie valmis on, voin löytää sen, ja luona Isän sydämen on paikka juuri minulla, Isäni lasten joukossa.
    Tie valmis on, nyt tunnen sen ja lähden matkaan palvellen. Voin jakaa, minkä itse saan, rohkaista muita kulkemaan
    Tie valmis on, ja päässä sen vastaus löytyy ikuinen, ja kerran ehjä ihminen ylistää tietä Kristuksen.

    Ja vielä virrestä Totuuden Henki 484: 3-4
    kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Armosi, jeesus, anna voimaksemme, uudista meidät.
    Anna nyt, Kristus, valos meille loistaa, anna sen meitä Isän kotiin johtaa. Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa, voittamaan auta.

    Jumala johdattaa vilpittömiä etsijöitä ja kulkijoita eri teitä luokseen, mutta kaiken keskuksena on Sana ja Kristus Jeesus. Raamattu on ohjekirja Isän kotiin vievälle Tielle. Jumaluus ei löydy ihmisestä vaan Pyhästä Hengestä, jossa Kaikkivaltias Jumala yhdessä Poikansa kanssa armolahjanaan antaa meihin asumaan. Jumala kunnioittaa niitä jotka palvelevat Jeesusta, kuten Virpi Paananen blogissaan kirjoittaa. Se on Kristittyjen erityisominaisuus (omaisuus) .

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s