Blogitaivas

Usko, toivo, bloggaus.

Selviämmekö hengissä ikuisuuteen asti

9 kommenttia

Vaimo ei halunnut käyttää kaupasta tuotua tomaattimurskaa. Perustelu kummastutti alkuun minua:

– Tomaatit ovat Napolista.

Tiesin, että Napoli on eksoottinen paikka esimerkiksi jätehuollon logistiikan suhteen, mutta miten tomaatit voivat olla käyttökelvottomia.

– Napolin maaperään on haudattu ydinjätettä.

Lasagnen valmistus oli vaakalaudalla. Piti oikein alkaa googlata myrkkyasiaa. Toden totta, Yle uutisoi marraskuun alussa, että italialainen herraseurue on tehnyt jätebisnestä. ”Italian suurimman ympäristöjärjestön Legambienten tutkimusten mukaan pelkästään vuoden 2010 aikana Italiaan maaperään haudattiin yli kaksi miljoona tonnia myrkkyjätettä”, kertoo uutinen.

Napolin seudulla jätteitä on haudattu yli 20 vuoden ajan. Seutu ei ole harvaan asuttu – kolme miljoonaa ihmistä elää myrkkyjen vaikutuspiirissä. Alueella ihmisten syöpäkasvainten määrä on lisääntynyt yli 40 prosentilla. Jätebisnestä pyörittäneen pomon mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kaikki seudun asukkaat tulevat kuolemaan jätemyrkkyjen vaikutuksesta.

Voi olla, että rikollisjärjestön pomon skenaario ei ole tieteellisen tarkka, mutta varmasti suuntaa antava. 40 prosentin lisäys syöpäkasvaimissa on melkoinen. Mitä muita tauteja ja oireita myrkyt aiheuttavat syövän lisäksi? Miksi aiheesta ei ole juurikaan uutisoitu? Onko niin, että kahdenkymmenen vuoden päässä odottava kuolema on niin kaukana, että siihen ei osata reagoida? Tänään popsin pastaa tomaattikastikkeella ja elän oman arkeni selviytymistarinaa. Ylihuominen pitää kyllä huolen itsestään.

En tiedä, onko juuri Napolin tilanne juuri niin hälyttävä kuin harvat suomeksi julkaistut uutiset antavat ymmärtää. Dokumenteista olen nähnyt ja lehtijutuista lukenut, että ihmiset eri puolilla maailmaa elävät vastaavien myrkkypommien ympäröiminä. Napolin tapaus kosketti minua, koska Napoli on meidän koti-Euroopassamme.

Kaikista varoituksista huolimatta me ihmiset tuotamme hirveät määrät jätettä ja myrkkyjä, joita loppusijoitetaan laillisin ja laittomin keinoin seurauksista piittaamatta. Kulutamme hyödykkeitä ja tuotamme ongelmia. Puheet katastrofeista, jotka uhkaavat parinkymmenen vuoden päästä, eivät heilauta.

Lasagne valmistui keittiössämme. Työpöydällä seisoskelee yhä kolme avaamatonta säilykepurkillista eurooppalaista tomaattimurskaa. Nojaan työpöydän reunaan ja mietin:

– Jos kaksikymmentä vuotta on liian pitkä aika hahmotettavaksi, niin ei ole ihme, että ikuisuus jää täysin hahmottomaksi.

Mainokset

9 thoughts on “Selviämmekö hengissä ikuisuuteen asti

  1. Jaa-jaa. Olen joskus tätä miettinyt ja havainnut itselleni riittävän hahmotettavaksi päivä kerrallaan. Jokainen päivä on päivä ikuisuudessa ja se hahmottuu niinkuin sen päivän elää. Herran päiväkin tulee. Silläkin on oma ikuisuutensa. Eläkäämme niin, että tuo ikuisuus olisi meille hyvä.

    Tykkää

  2. Juha. Viimeisestä lauseestasi tuli mieleeni eräs kuuluisa mietiskelijä – Havukka-Aho! Mahdatko tuntea tyypin? Muuten kyllä aika karmaiseva juttu, mutta ei ole ihminen osannut viljellä eikä varjella maata. Jo olisi aika panna asiat järjestykseen – taivaallisesti.

    Tykkää

  3. Havukka-Ahon ajatuksia luin tuossa 35 vuotta sitten. Olisiko aika lukea uudelleen.

    Tykkää

  4. Vietämme seuraavaa pääsiäislomaa Napolin seudulla, ja tuo paikallinen jäteongelma on mielessä, mutten oikein osaa hahmottaa, mitä kaikkea se pitääkään sisällään.
    Ja juuri vietin iltaa appivanhempien kanssa. Oli puhetta elämästä, ja kuinka rajallista se on. En osannut sanoa besserwisseriappiukolle sopivaa lohduketta, mutta koitan kehitellä sanomaa poikansa kautta.

    Tykkää

  5. Visioin mielessäni, mitä suomessa tapahtuisi, jos saataisiin selville, että kolmen miljoonan ihmisen ympäristö on tuhottu ja terveys uhattu. Ensin myrsky some-vesilasissa, sitten arkinen tyyni?

    Tykkää

  6. Hmm. Kuinkahan suurta tuhoa luonnollemme on Talvivaarasta aiheutunut. Ennen sitä ajatteli että vain jossain muualla, esim. itäsuunnassa, tapahtuu jotain tällaisia ympäristötuhoja mutta niin muuttuu ajat ja tavat.

    Juha, luulin että olet sen verran nuori ettet tiedä Konsta Pylkkäsestä mitään ;) ?! Taidatkin olla ihan miehen iässä, onneksi vaan olkoon!

    Tykkää

  7. Mitenkäs se meni. Nähdä Napoli ja … Kunpa näissä ympäristöasioissakin pysyisi omallakin kohtaa valveilla ja viitseliäänä valintoja tehdessään.

    Tykkää

  8. Tuulikki, olen minä jo yli 30. Ollut jo parikymmentä vuotta.
    Virpi, jostain syystä samainen lausahdus tuli mieleeni.

    Tykkää

  9. :) Juha!
    Vähän nuori olisin äidiksesi mutta taas liian vanha siskoksesi mutta kelpaako kaveriksi? Ainakin peukutan sinua aika usein. ;)

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s